Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Huopalahdessa ns. kolmioraiteelle on erittäin huonot mahdollisuudet, mutta mahdollisuuksia on, tosin vain Huopalahden aseman pohjoispuolella, ei eteläpuolella, eli onko ohjausvaunullinen juna ja suunnan kääntyminen sittenkin parempi kuin mahdollinen kolmioraide Huopalahdessa?

Huopalahteen kolmioraiteen siis saisi erittäin pienillä kaarresäteillä olevilla silloilla.

Muistaakseni Martinlaakson radan erkanemiskohdassa on aikoinaan tehty/jätetty mahdollisuuksia eritaso-laajennuksille.

Martinlaaksonrata on vain Flirt (+ muu lähijunakalusto) kelvollinen, kaukojunia ei sillä voi ajaa. Itse kehäradan kaukojunakelpoisuutta en nyt muista, enkä jaksa tarkistaa dokumenteista, mutta vaikka se olisi, niin Martinlaaksonrata ei edelleenkään ole.

Hiekkaharjussa on kolmioraiteelle varaus kaavoissa, tai ainakin parhaan tietoni mukaan varausta ei ole poistettu.

Mielestäni ei ole mitenkään lainkaan poissuljettua, eikä laisinkaan huono palveluehdotus, että Turusta sekä Tampereelta kulkisi nopeat Flirt-junat IC/etc. vertaisilla pysähdyksillä aamuisin ja iltaisin HEL/VAN lentoasemalle/lentoasemalta, kolmioraiteilla tai ohjausvaunuilla kääntäen. Tällaista palvelua voisi ainakin kokeilla kysynnän selvittämiseksi.

Mitä tarkoitat tällä, ettei se ole ongelma? Sitä, että reitin ei ole pakko olla sama kuin kartassa, vai sitä, että karttaan piirretty reitti ei ole ongelma? Vai jotain muuta?
Tarkoitan, että Olympiakylän linjaus maankäytön yhteiskäyttötunnelissa ei ole lentoradan kannalta ongelma.

Jos kaukojunat eivät mutkaisi Olympiakylästä, vaihtoehtoja riittää - jotta maankäytön yhteiskäyttötunneli voisi toteutua. Sitä siis tarkoitan, että Olympiakylän metro/pikaraitio-tunneli ei ole ongelma lentoradan ja metron/pikaraition yhteiskäyttötunnelille.

Esimerkiksi tässä ratkaisu: Maankäytön yhteiskäyttötunnelissa Olympiakylän osuudella ei kulje kaukojunia, vaan ratkaisuksi valitaan joko i) Pasilan asemalta pintarata Ilmalan varikon kautta Pohjois-Pasilaan jossa lentorata yhtyy maankäytön yhteiskäyttötunneliin, tai, ii) Pasilan asemalta tunneli Ilmalan varikon alta Pohjois-Pasilaan jossa lentorata yhtyy maankäytön yhteiskäyttötunneliin.

Nyt tulisi keskusteluun nostaa nykyisen virallisen lentoratahahmotelman rinnalle vaihtoehtoja, jotta lentorata ei lykkääntyisi 2050+ ajankohtaisuudelle.
Tietysti edelleen vaihtoehtona ja vaarana on ettei koko 'lentorataa' tule laisinkaan.

Lentoradalle on vaihtoehtoja, jotka toteuttavat myös itse lentoradan, mutta tässä kaikki:

* erillinen suora rata, pasilasta-hel/van-kerava, ns. nykyinen suunnitelma, kallein ja hyödyiltään vähäisin.
* säästörata, lyhyempi suorahko rata, edullisempi mutta hyödyiltään vähäinen.
* maankäytön yhteiskäyttörata, hyödyiltään paras ratkaisu.

Nostaisin keskusteluun myös ns. Klaukkalan tai Nurmijärven radan, joka voisi toimia uutena kasvualueena pääkaupunkiseudulle, lähiliikenteen ja kaukoliikenteen ratana, mahdollistaen myöskin vaihtoehdon ja varayhteyden pääradalle, sekä mahdollistaisi linkin lentoradan haaralle ELSA-radan suuntaan.

Seuraavasti: Pääradan erkaneminen Hyvinkäältä Rajamäen kautta Nurmijärven Kirkonkylälle ja sieltä Klaukkalaan, josta lähiliikenneratayhteys Vantaankoskelle ja kaukojunayhteys lentokentälle, josta lentoaseman ja Pasilan eli lentoradan kautta Helsinkiin.

Klaukkalan/Nurmijärven rata Hyvinkään ja Klaukkalan välillä kaukojunakelpoinen, näin syntyy lentoradalta linkki ELSA:n suuntaan, sekä myöskin mahdollistaa vaihtoehtoisen kaavoitusratkaisun Helsinki-Karkkila-Forssa-Pori -radalle, jolloin Porin radan ainoaksi kaavoitusvaihtoehdoksi ei jää ELSA/Nummelasta erkaantuminen. Klaukkalan/Nurmijärven radan avulla päästäisiin eroon siitä tosiseikasta, ettei Martinlaakson rata ole kaukoliikennekelpoinen.

Huom! Nurmijärvi on yli 40 000 asukkaan kunta, ainoa joka ei käytä itsestään kaupunki -nimitystä.


Ratojen sijainnit ovat viittellisiä ja suuntaa-antavia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Martinlaaksonrata on vain Flirt (+ muu lähijunakalusto) kelvollinen, kaukojunia ei sillä voi ajaa. Itse kehäradan kaukojunakelpoisuutta en nyt muista, enkä jaksa tarkistaa dokumenteista, mutta vaikka se olisi, niin Martinlaaksonrata ei edelleenkään ole.

Mihin tämä perustuu? Todellisuudessa siellä on ajettu tavarajuniakin, ja ihan lähiaikoina Dv12-vetoisia työjunia.


Mielestäni ei ole mitenkään lainkaan poissuljettua, eikä laisinkaan huono palveluehdotus, että Turusta sekä Tampereelta kulkisi nopeat Flirt-junat IC/etc. vertaisilla pysähdyksillä aamuisin ja iltaisin HEL/VAN lentoasemalle/lentoasemalta, kolmioraiteilla tai ohjausvaunuilla kääntäen.

Se Lentoaseman suora juna vie yhden Helsinkiin suuntaavan junan paikan - etenkin Turun suunnalla, jossa rata on yksiraiteinen, ja siten hyvin pitkälti junien kulkuajankohdat ovat keskenään kiinteät. Tässä junassa pitäisi olla enemmän Lentoasemalle kuin Helsingin keskustaan meneviä matkustajia, jotta suora yhteys olisi perusteltu. Veikkaanpa kuitenkin, että millä tahansa ajankohdalla Helsingin keskustaan meneviä on enemmän. Ja sama toki toiseenkin suuntaan.
 
Mihin tämä perustuu? Todellisuudessa siellä on ajettu tavarajuniakin, ja ihan lähiaikoina Dv12-vetoisia työjunia.
Ikivanhoihin Jtt:ihin todennäköisesti. Aikanaan Mrl-radalla oli todellakin lähes kaiken kaluston käyttö kielletty, paitsi erikseen listatun. Sallittuja olivat mm. Sm1 - 2, Dm8 - 9, Dv15 (ja muistaakseni muutkin Vemput + myöhemmin myös Dv12) sekä pieni joukko erilaisia tavaravaunuja. Syynä oli silloiset korkeat laiturit ja niissä olleet rakenteet. Alkuperäinen kirjoittaja ei ehkä ole noteerannut vuosien saatossa tapahtuineita muutoksia...
 
No tuota, Martinlaakson radalla ei voi IC ja Pendolinokalustoa ajaa.

Turusta ja Tampereelta HEL/VAN, sekä takaisinpäin, kulkevat aamu- ja iltaFlirtit tietenkin olisi hyvä olla yhteys Pasilan ja Helsingin keskustaan, se onnistuisi kevytmetropikaraitiolla. Tosin nyt sitä ei ole. Ja maankäytön yhteiskäyttölinjassa tulee se lentoratakin. Ollaanko pattitilanteessa? No lentoratahan menee pääradalle eli Turun suunnnan ongelma on niin kauan kunnes lentroradalta rakennetaan linkki ELSAlle. Mutta tämän hetkisessä tilanteessa kysynnän selvittäminen ja kysynnän synnyttäminen -kokeilu voisi olla ihan luonteva palveluehdotus. Harmi että Turkuun menee vain yksi mutkainen raide. ELSA olisi pitänyt rakentaa aikoja sitten, tai vaikka heti moottoritien jälkeen tai samaan aikaan moottoritien kanssa.
 
No se on lähiliikennerata ja vilkkaassa käytössä. Lisäksi on Huopalahden vilkas raideliittymä. Eikä Martinlaakson rata lentoradaksi muutu vaikka siellä ajaisi resiinalla. Ja Martinlaakson radalla on ihan oikeita geometrisiä esteitä pikajunakalustolle. Martinlaakson rata on rakennettu metroradan tapaan.

Miksi pitää sotkea keskustelu joillain asiaankuulumattomilla nyansseilla, kun keskustelun aiheena on kuitenkin suuri ja valtaisa lentorata.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
No se on lähiliikennerata ja vilkkaassa käytössä.

Sähän vain sanoit ettei siellä voi ajaa. Eli sen ymmärsi niin ettei siellä voi missään nimessä ajaa. Et sanonut ettei siellä voi ajaa, koska siellä on lähiliikennerata joka on vilkkaassa käytössä. Eikä sekään kyllä estäisi vaikka on lähiliikennerata. Eikös Keravan kaupunkiratakin ole lähiliikennerata ja nätisti ne kaukojunat siellä välillä ajelevat ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Selvä! Lentorataa ei tule laisinkaan, vaan tulee yö-lentorata :)

Ja jota ajetaan Martinlaakson radalla. Mutta millä nopeudella? Yli 10km/h tunnissa tarkoittaa että IC- ja Pendolinokalusto viettää jokaisen Martinlaaksoradan keikan jälkeen kaksi viikkoa varikolla korjauksessa.

Tässä krusiaali ero miksi Martinlaakson rata on henkilöliikenteen rata, mutta metroratamainen, eikä sillä voi ajaa IC/pendo.

 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tässä krusiaali ero miksi Martinlaakson rata on henkilöliikenteen rata, mutta metroratamainen, eikä sillä voi ajaa IC/pendo.

Ei ei ei ei. On totta, että Martsarin rataan on käytetty keinulautaperiaatetta, mutta se ei fyysisesti mitenkään estä kaukojunakalustolla sinne ajamista.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
No käypä koeajamassa siellä IC tai Pendo 160km/h - 180km/h nopeudella :D

No paljonko IC:llä tai pendolla pitää olla vauhtia, jotta se nousee ilmalentoon aseman kohdalla kuin ralliauto Ouninpohjalla? Mahtaisi olla aika näky, vaatii kyllä melkoista tarkkuutta alastulossa. :D
 
No käypä koeajamassa siellä IC tai Pendo 160km/h - 180km/h nopeudella :D

Ai nyt kun sun väitteet on todistettu potaskaksi niin alatkin puhumaan että siellä pitäisi pystyä ajelemaan tuollasilla nopeuksilla? Aluksi sanoit vain ettei siellä voi IC-kalustolla tai pendolinolla ajaa... Vappu meni jo, aika palata arkeen :cool: Eli ne juomat nyt pois. Näistä sun viesteistä saa aina mahtavat naurut :lol:
 
Sotketaanpa ketjun luonnetta heittämällä peliin ihan faktaakin.

Vantaankosken radan pystygeometria menee kutakuinkin näin:

- Huopalahti–Pohjois-Haaga: alamäki, ylämäki, tasaista (keinulauta toteutuu osittain)
- Pohjois-Haaga–Kannelmäki: tasaista
- Kannelmäki–Malminkartano: tasaista, alamäki
- Malminkartano–Myyrmäki: ylämäki, tasaista
- Myyrmäki–Louhela: alamäki, ylämäki (keinulauta toteutuu)
- Louhela–Martinlaakso: tasaista
- Martinlaakso-Vantaankoski: alamäki

Näin. Keinulautaperiaate toteutuu kahdella asemavälillä. Tosin tällä ei ole todellisuudessa mitään merkitystä rataosan kaukoliikennekalustokelpoisuudelle.

Kaarteista johtuen rataosan suurin sallittu nopeusrajoitus vaihtelee 80:n ja 120:n välillä. Se riittää vallan hyvin, sillä mahdollinen kaukojuna ei ohita edessä kulkevaa M-junaa kuitenkaan. Se on totta, ettei kaukojunia rataosalle todennäköisesti tungeta, mutta se ei liity mitenkään kaluston kelpoisuuteen tai rataosalle suunniteltuun - mutta suurimmaksi osaksi toteutumatta jääneeseen keinulautaperiaatteeseen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Sotketaanpa ketjun luonnetta heittämällä peliin ihan faktaakin.
Tuon aloituksen jälkeen odotin tarkempaa tietoa. Etenkin nousujen ja laskujen kaltevuuksia promilleina. Vertailun vuoksi olisi ollut korrektia mainita vielä, paljonko ko. radan kaltevuudet poikkeavat perinteisien (kauko)rautateiden kaltevuuksista.

Radan geometria ei sinänsä estä ajamasta raskailla veturijunilla tuolla - voidaan kuitenkin kysyä, olisiko sellaisten junien ajattaminen jatkuvasti Martinlaakson suunnalla kovin mielekästä.
 
Takaisin
Ylös