Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Mikko Laaksonen sanoi:
  • Rakennetaan Helsingistä suora yhteys Lentokentän kautta Keravalle, jota pitkin kulkee kaukojunaliikenne Tampereen ja Lahden suuntiin sekä lentokentälle heilurijunayhteys. Tällöin lentokentälle saadaan nopea, suora yhteys mm. Helsingin, Tampereen ja Lahden keskustoihin, jota ei Marja-suunnitelmassa synny.
  • Vantaan poikittaisliikennettä varten rakennetaan pikaraitiotie suunnalle Myyrmäki - Jumbo/Lentoasema - Tikkurila - Hakunila - Mellunmäki. Tämän linjan toteuttamiskelpoisuus ei riipu Marjasta lainkaan, se ei edes palvele samoja alueita.
  • Marja-radasta rakennetaan Petaksen - Kivistön osuus jos ko. alueiden asunto- ja toimitilarakentaminen toteutuu.
Tuo kuulostaa erittäin toimivalta. Kehärata ei tosiaan tunnu tarkoituksenmukaiselta.

Klaukkalan radan on kaavailtu erkanevan Kehäradasta Petaksen aseman pohjoispuolella. Ehkäpä kannattaisi painottaa radan jatkamista Klaukkalan suuntaan. Siellä tieliikenteessä kuuluu olevan kapasiteettiongelmia, ja sillä suunnalla uusille lähiöille ja työpaikka-alueille on tilaa aina Lappiin saakka... eikä kai tarvitse rakentaa lentoaseman melualueelle.

Jos rata rakennettaisiin tunnelissa Pasilasta lentoasemalle, voisi olla kiva tarjota myös muutama väliasema. Tämä ei kuitenkaan varmaan toimisi kaukoliikenteen kanssa yhteen.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Kansainvälisten kokemusten mukaan: ei johtaisi mihinkään viivästykseen. Esimerkiksi Lyonissa ja Strasbourgissa metrohankkeiden muuttaminen pikaraitiotielinjoiksi ei hidastanut toteutusta lainkaan. Lyonissa pikaratikka oli valmis 36 kk uuden hankeselvityksen käynnistämisestä lukien.
Teoriassa varmaan näin, mikäli kaikki olisivat asiasta samaa mieltä. Unohdat kuitenkin ns. poliittiset riskit. Löytyisikö pikaratikan taakse enemmistöä? Kaikki eivät ajattele samalla tavalla kuin kaltaisesi ratikkaharrastajat. Marja-radan takana on laaja tuki, koska se a) mahdollistaa ns. Marja-Vantaan kaupunginosan ja b) yhdistää Aviapoliksen työpaikka-alueet vaihdottomalla sekä nopealla yhteydellä laajalle työssäkäyntialueelle pääradan ja Marja-radan varteen.

Todellisuudessa Marja-radan vastustaminen merkitsee tukea seudun tiehankkeille, sillä ainakaan tällä hetkellä missään ei ole nähtävissä vakavasti otettavaa vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka lähtisi ajamaan Marja-radan korvaamista pikaratikalla.

Antero Alku oli 1990-luvun alussa aktiivisesti vaatimassa Etelä-Espoon metron korvaamista pikaratikalla. Aikaa on kulunut nyt 180 kuukautta ja ennen kuin mikään raidevempain Espooseen kulkee, niin varmaan 360 kuukautta. Sen sijaa rahaa on lapioitu tieyhteyksien parantamiseen kasapäin.

Mikko Laaksonen sanoi:
Pikemminkin sitoutuminen raskaisiin ja kalliisiin hankkeisiin, kuten Länsimetroon ja Marja-rataan, viivyttää satsauksia joukkoliikenteeseen. Hankkeet ovat liian kalliita hyötyihin nähden, jolloin niiden rahoitusta ei saada kasaan.
Kuinka monta pikaratikkahanketta Suomessa on saatu liikkeelle verrattuna rautateihin ja metroon? Jos pikaratikka kilpailee nopeudella, se ei lopulta ole ainakaan merkittävästi edullisempi. Uudesta järjestelmästä ja sitä varten hankittavasta kalustosta tulee lisäkuluja, kun Marja-rataa voidaan liikennöidä tehokkaasti olemassa olevalla kalustolla.

Pikaratikka tarvitsee lisäksi maksajan. Tähän saakka valtion linjaus on ollut, että ratikka on kunnan sisäistä liikennettä ja yksin kunnan kustannettavaa. Junaradoista valtio on maksanut merkittävän osan. Maakuntien kansanedustajat voivat vielä hyväksyä panostamisen rautatieverkkoon, varsinkin kun se voi joidenkin mielessä generoida tilauksia Kainuun junatehtaalle. Ratikka jäisi helposti vaille maksajaa.

Mikko Laaksonen sanoi:
Mielestäni on asiatonta vaatia konsensusta sellaisen hankkeen taakse, jonka vaihtoehtoja ei ole edes selvitetty kunnolla. Lisäksi on perin kummallista vaatia, että eriävät mielipiteet vaiennetaan. Kai voidaan vaatia omasta mielestä parempia ratkaisuja ja esittää perusteluja niiden puolesta.
Jokainen saa toki ilmaista mielipiteensä. Mutta rehellistä olisi myös tunnustaa mihin Marja-radan kampittaminen johtaisi. Samaan kun Espoossa. Panostamiseen yksinomaan tieliikenteeseen.

Mikko Laaksonen sanoi:
Lisäksi korostaisin sitä, että Suomessa ei suurissa konsulttitoimistoissa ole riittävää asiantuntemusta pikaraitioteistä. Teknologiaa ja sen ominaisuuksia ei yksinkertaisesti tunneta, mm. siksi että konsultit eivät ole itse perehtyneet pikaraitioteihin. Tämä on useissa selvityksissä johtanut kyseenalaisiin toimintatapoihin, selvästi virheellisiin ratkaisuihin ja täysin vääriin selvitystuloksiin.
Oivallinen tapa kumota mikä tahansa argumentti. Olen oikeassa, mutta kun kaikki muut ovat niin asiantuntemattomia, että eivät ole tajunneet tätä.:lol:

Mikko Laaksonen sanoi:
Marja-rata hoitaa lentokentän työssäkäyntialuetta huonosti. Matkoja Jumbon alueelle se ei palvele lainkaan. Tikkurilassa se tarjoaa yhteyden vain rautatieasemalle. Marja-Vantaa voidaan toteuttaa myös rakentamalla vain osuus Vantaankoski - Petas - Kivistö.
Marja tarjoaa nopean ja vaihdottoman yhteyden laajoilta alueilta pääradan ja Martinlaaksonradan varsilta. Jos kulkuneuvo laitetaan kiertämään joka kortteli, katoaa nopeus ja samalla matkustajat. Pikaratikkaa ja vastaavia kevyempiä innovaatioita voidaan käyttää niin Keski-Vantaalla kuin Tikkurilassa syöttöliikenteessä.

Mikko Laaksonen sanoi:
  • Rakennetaan Helsingistä suora yhteys Lentokentän kautta Keravalle, jota pitkin kulkee kaukojunaliikenne Tampereen ja Lahden suuntiin sekä lentokentälle heilurijunayhteys. Tällöin lentokentälle saadaan nopea, suora yhteys mm. Helsingin, Tampereen ja Lahden keskustoihin, jota ei Marja-suunnitelmassa synny.
Tämä ei kuitenkaan palvele ollenkaan pk-seudun työmatkaliikennettä, koska harva työssäkävijä asuu Helsingin keskustassa. Sukkulointi keskustaan (Pasilaan) vaihtamaan kasvattaisi matkoja. Kyse onkin kaukoliikenteen hankkeesta. Sellaisena ihan kannatettavasta.

Mikko Laaksonen sanoi:
  • Vantaan poikittaisliikennettä varten rakennetaan pikaraitiotie suunnalle Myyrmäki - Jumbo/Lentoasema - Tikkurila - Hakunila - Mellunmäki. Tämän linjan toteuttamiskelpoisuus ei riipu Marjasta lainkaan, se ei edes palvele samoja alueita.
Kuten itse totesit, tämä on Marjan kanssa erillinen hanke, joka ei palvele samopja alueita, eikä korvaa Marja-rataa. Voisi kuitenkin palvella samalla Marja-radan syöttöliikenteen välineenä. Pikaratikoiden ongelmana on kuitenkin tällä hetkellä rahoituksen löytyminen. Varsinkin silloin kun rakennetaan valmiiseen tai jo kaavoitettuun kaupunkirakenteeseen.

Mikko Laaksonen sanoi:
  • Marja-radasta rakennetaan Petaksen - Kivistön osuus jos ko. alueiden asunto- ja toimitilarakentaminen toteutuu.
Toimivampi kokonaisuus on lenkki, joka yhdistää pääradan ja Martinlaakson radan varsien asunto- ja työpaikka-alueet vaihdottomalla yhteydellä.
 
Marjarata on kallista liityntäliikennettä

ottov sanoi:
Marja-radan takana on laaja tuki, koska se a) mahdollistaa ns. Marja-Vantaan kaupunginosan ja b) yhdistää Aviapoliksen työpaikka-alueet vaihdottomalla sekä nopealla yhteydellä laajalle työssäkäyntialueelle pääradan ja Marja-radan varteen.
Marjaradan lyhyt historia: Pari vantaalaista kiinteistökeinottelijana toimivaa korkeata virkamiestä ostivat Marja-Vantaaksi nykyään nimitetyltä alueelta vanhoja metsätiloja hintaluokassa markka/hehtaari noin 15 vuotta sitten. Näillä herroilla oli valta kaavoittaa nämä metsät oston jälkeen, jolloin tietenkin maan olematon arvo muuttui miljoonaomaisuudeksi. Vähäinen ongelma oli liikenne, mutta siihen otettiin mallia Martinlaakson radan kokemuksista. Vantaalaisille virkamiehille tämä oli oiva ratkaisu, sillä radanhan maksaa valtio, ei edes Vantaan heikko talous ole heidän keinottelunsa esteenä. Toinen herroista on nykyään jo kuollut, toinen istui aikansa linnassa. Maat ovat konkurssien kautta vaihtaneet omistajaa monta kertaa.

Taisin tänään kuulla radiossa, että joku Marja-Vantaan suunnittelija ei ollut itse halukas muuttamaan lentomelualueelle.

Aviapolista sekä sen ympäristön alueita ja koko Vantaan "keskikaupunkia" Tikkurilaan asti palvelee Marjarataa paljon paremmin rakennetun taajaman läpi kulkeva raitiotie. Se tarjoaa vaihdottomia yhteyksiä toisin kuin Marjaradan liityntäliikenne. Ja jos halutaan, tämän raitiotien vaunut voivat ajaa päärataa Helsingin asemalle.

ottov sanoi:
Todellisuudessa Marja-radan vastustaminen merkitsee tukea seudun tiehankkeille, sillä ainakaan tällä hetkellä missään ei ole nähtävissä vakavasti otettavaa vaikutusvaltaista ryhmittymää, joka lähtisi ajamaan Marja-radan korvaamista pikaratikalla.
Tätä kliseetä käsittelin juuri toisen ketjun kirjoituksessani Tikkurila - Lentoasema ratikka suunniteltiin jo 1990-luvun alussa, ja se olisi voinut toimia Vantaan imagon ja houkuttelevuuden eduksi jo 10 vuotta. Marjarataa kannattavien toiminta edistää jälleen autoilua, kuten tänään olemme budjettikehysten liikennehankkeita käsittelevistä uutisista saaneet lukea. Olisi hyvä ymmärtää, että 300 Me on kuin kuu taivaalla. Siitä haaveileminen vain estää toteuttamiskelpoisen raide- ja joukkoliikenteen kehittämisen. 10 vuotta sitten, nyt ja myös tulevaisuudessa.

ottov sanoi:
Antero Alku oli 1990-luvun alussa aktiivisesti vaatimassa Etelä-Espoon metron korvaamista pikaratikalla. Aikaa on kulunut nyt 180 kuukautta ja ennen kuin mikään raidevempain Espooseen kulkee, niin varmaan 360 kuukautta. Sen sijaa rahaa on lapioitu tieyhteyksien parantamiseen kasapäin.
Viittaan edelliseen ja siihen, että helsinkiläiset metron kannattajat ovat jo 40 vuotta vaatineet metron rakentamista Espooseen ja estäneet raitioliikenteen laajentamisen esikaupunkeihin väittämällä, ettei raitiovaunulla voi esikaupunkeihin ajaa. Ja mitä tästä on seurannut: Kauppaneuvos Paukkua lainatakseni, moottoritiepenger nimeltä Espoo on saanut kaupunkioikeudet. Kenenkähän toiminta on ollut autoilun asialla?

ottov sanoi:
Uudesta järjestelmästä ja sitä varten hankittavasta kalustosta tulee lisäkuluja, kun Marja-rataa voidaan liikennöidä tehokkaasti olemassa olevalla kalustolla.
Muistan hyvin, kuinka yhdessä vaiheessa perusteltiin Marjarataa sillä, että se tehostaa junakaluston kiertoa. Näin hölmöä väitettä eivät enää kuitenkaan edes Marjaradan puuhaajat esitä. Junakalusto Oy haluaa tietää, tehdäänkö rata vai ei, jotta he voivat päättää radan tarvitseman kaluston tilaamisesta. Että sellaisella olemassa olevalla kalustolla siellä ajettaisiin.

ottov sanoi:
Pikaratikka tarvitsee lisäksi maksajan. Tähän saakka valtion linjaus on ollut, että ratikka on kunnan sisäistä liikennettä ja yksin kunnan kustannettavaa. Junaradoista valtio on maksanut merkittävän osan. Maakuntien kansanedustajat voivat vielä hyväksyä panostamisen rautatieverkkoon, varsinkin kun se voi joidenkin mielessä generoida tilauksia Kainuun junatehtaalle. Ratikka jäisi helposti vaille maksajaa.
Eiköhän tämä pidä kirjoittaa niin, että Marjarata tarvitsee maksajan, ja jälleen ollaan sitä maksajaa vailla. Toki on mukava suunnitella Marjarataa, kun ei aio itse maksaa siitä.

Kaupunkiratojen kohdalla Suomessa on päädytty siihen, että valtio ei suostu maksamaan omistukseensa jääviä ratoja. Muun Suomen kannalta tämä on tietenkin oikein. Kainuussa ja Lapissa ei paljon ole hyötyä pääkaupunkiseudun radoista, joiden rakentamisen edellytys lisäksi näyttää olevan ratojen purkaminen muualta Suomesta.

Kuten kirjoitit, kunnat ovat periaatteessa vastuussa omasta liikenneväylästöstään. Ne maksavat katunsa itse, siihen perustuu ajatus, että ne saavat maksaa myös ratikkansa ja metronsa itse. Paikallisjunien käyttämä rata oli kaupungeille aikaisemmin ilmainen, koska kaupunkeja palvelevat paikallisjunat mahtuivat samoille radoille muiden junien kanssa. Jos kaupungin omaa raideliikennettä palvelemaan tarvitaan erillinen rata, voi hyvällä syyllä kysyä, miksi se pitää saada ilmaiseksi valtiolta, jos radan nimi on junarata.

Monessa muussa maassa käytäntö on toinen. Saksassa valtio ja osavaltio maksaa 60-80 % raideliikenteestä sen nimestä huolimatta. Ja tämä kattaa myös kaluston, jota pidetään olennaisena osana rataa. Tosin tämä ei ole mikään automaatti, vaan valtio edellyttää, että raha käytetään tehokkaasti. Jos olisimme Saksassa, Vantaa saisi mitä todennäköisimmin Tikkurila - Lentoasema -raitiotiehen tuon valtiontuen, mutta Marjarataa valtio kieltäytyisi tukemasta korkean hinnan ja ratikkaa huonomman palvelukyvyn vuoksi.

Kysynkin, miksi ei Marjaradalle löydy maksajaa, jos se on niin kannattava hanke, kuin sen kannattajat väittävät. Muualla maailmassa rakennusliikkeet tai aluerakentajat ovat valmiita maksamaan raideliikenteestä, koska siitä saatava hyöty on suurempi kuin radan hinta. Meillä nämä "kannattavat" hankkeet kiinnostavat vain niin kauan, kun niiden hintaan nähden marginaalisen hyödyn saa ilmaiseksi.

ottov sanoi:
Jokainen saa toki ilmaista mielipiteensä. Mutta rehellistä olisi myös tunnustaa mihin Marja-radan kampittaminen johtaisi. Samaan kun Espoossa. Panostamiseen yksinomaan tieliikenteeseen.
Olen samaa mieltä, että Marjaradan kanssa päädytään samaan kuin Espoossa. Ja on päädytty jo. Marjarata estää paremmat, halvemmat ja helpommin toteutettavat joukkoliikennehankkeet, mutta Marjaradalle ei maksajaa löydy, ja autoille rakennetaan vain teitä vuosikymmenet. Kehä 3:n kohdalla tämä ennuste on toteutunut ja toteutuu kaiken aikaa.

ottov sanoi:
Oivallinen tapa kumota mikä tahansa argumentti. Olen oikeassa, mutta kun kaikki muut ovat niin asiantuntemattomia, että eivät ole tajunneet tätä.
Oivallinen tapa voittaa väittelyssä on kyetä kumoamaan vastustajan argumentit. Suosittelen pysymistä asiassa. Henkilökohtaisuuksiin meneminen - jota on jo nähty - on osoitus asiaperusteiden puuttumisesta.

ottov sanoi:
Marja tarjoaa nopean ja vaihdottoman yhteyden laajoilta alueilta pääradan ja Martinlaaksonradan varsilta. Jos kulkuneuvo laitetaan kiertämään joka kortteli, katoaa nopeus ja samalla matkustajat. Pikaratikkaa ja vastaavia kevyempiä innovaatioita voidaan käyttää niin Keski-Vantaalla kuin Tikkurilassa syöttöliikenteessä.
Ei ratikkaverkkoa ja linjastoa rakenneta joka korttelin kiertäväksi serpentiiniksi. Sellainen on raskaan raideliikenteen ongelma, koska teknisesti ja taloudellisesti ei ole mahdollista rakentaa kuin yksi raide. Ratikkaverkko on rakenteeltaan kuin bussiverkko, mutta ratikka ei ole sidottu autojen ruuhkauttamaan tie- ja katuverkkoon.

Ja jälleen kerran: Marjarata ei tarjoa vaihdottomia yhteyksiä kuin asemalta asemalle ja pääradan tapauksessa vain etelästä. Marjarata on metron tapaan liityntäliikennejärjestelmä, jossa suuressa osassa matkoja on kaksi vaihtoa.

ottov sanoi:
Tämä ei kuitenkaan palvele ollenkaan pk-seudun työmatkaliikennettä, koska harva työssäkävijä asuu Helsingin keskustassa. Sukkulointi keskustaan (Pasilaan) vaihtamaan kasvattaisi matkoja. Kyse onkin kaukoliikenteen hankkeesta. Sellaisena ihan kannatettavasta.
Työpaikkoja palvelee raitiotie (tai bussi), joka kulkee siellä, missä työpaikat ovat. Lentoaseman pysäköintialue ei ole merkittävä työpaikka (lentokentän asema on suunniteltu pysäköintialueen alle). Kaukojunien asema ulkomaanterminaalin alla on lentoasemalle todellisuudessa hyödyllinen, ei Helsingin keskustasta mutkan kautta tuleva paikallisjuna.

Ja jos pohditaan eri puolilla pääkaupunkiseutua asuvien Lentoaseman seudun työntekijöiden pääsyä töihin, niin eiköhän niitä asu muuallakin kuin pääradan ja Martinlaakson radan varrella. Kaikkialta muualta olisi kierrettävä Helsingin keskustaan päästäkseen Marjaradan junaan - koska säteittäinen joukkoliikenne puuttuu. Raskaan raideliikenteen miljardihankkeet ovat sen rakentamisen esteenä. Metro on estänyt rakentamasta raidejokeria, Marjarata Vantaan raitiotietä.

Pienenä kuriositeettina vielä. Vantaalainen liikemies pyysi 1990-luvun alussa Vantaan kaupungilta lupaa rakentaa raitiotie Tikkurilasta Lentoasemalle. Hän olisi maksanut koko touhun itse. Tuloja hän olisi hankkinut rakentamalla Tuusulantien ja ratikkansa risteykseen pysäköintilaitoksen ja ehkä liikkeitä. Alussa mainitsemani herrat olivat Vantaalla viroissa silloin ja tekivät, mitä kerroin. Pyyntö makasi kaupungilla kaksi vuotta. Sitten siihen tuli vastaus: Kaupunki ei pidä tällaista tarpeellisena, koska Tikkurilan ja Lentokentän välillä kulkee Vantaan Liikenteen (siis kaupungin oma) bussi, ja se riittää välin matkustajamääriin.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Re: Marjarata on kallista liityntäliikennettä

Antero Alku sanoi:
Marjaradan lyhyt historia: Pari vantaalaista kiinteistökeinottelijana toimivaa korkeata virkamiestä ostivat Marja-Vantaaksi nykyään nimitetyltä alueelta vanhoja metsätiloja hintaluokassa markka/hehtaari noin 15 vuotta sitten.
Vantaan Sanomien uutispäätoimittaja Risto Hietanen on kirjoittanut kirjan, jossa asiaa käsitellään. Muistaako joku kirjan nimeä? Olisiko kirjan nimi Kun kulissit kaatuivat? Suosittelen tuon kirjan lukemista kaikille.

Oli muuten virkamiehillä hyvä bisnes: kun maanomistaja maksaa "konsulttitoimiston" tilille sopivan summan, niin Vantaa kaavoittaa maanomistajan maan sellaisella kaavalla kuin maanomistaja haluaa.
 
Re: Marjarata on kallista liityntäliikennettä

vompatti sanoi:
Vantaan Sanomien uutispäätoimittaja Risto Hietanen on kirjoittanut kirjan, jossa asiaa käsitellään. Muistaako joku kirjan nimeä? Olisiko kirjan nimi Kun kulissit kaatuivat? Suosittelen tuon kirjan lukemista kaikille.
Kyllä, oikea on nimi. Minäkin suosittelen, jos vaan kirjan jostain löytää. Kirja on julkaistu 1996. Olen kuullut, että siitä syntyi jonkinlainen sota Vantaalla, jossa oli liian paljon porukkaa, jonka mielestä kirjan asioita ei olisi tarvinnut kaikille kertoa.

Antero
 
Vesa Nurminen sanoi:
Helsingin Sanomat kirjoittaa näin
Jos Pasilasta joku rata kannattaisi suoraan lentokentälle rakentaa, niin eiköhän se olisi pikemminkin kaukoliikenteen junarata kuin metro.

Samoin kuin Pisarassa, tässäkin rautateiden ja metron rakentamisen järkevä koordinointi loistaa poissaolollaan. Ei luulisi sellaiseen olevan varaa näin pikkuisella paikkakunnnalla kuin Helsingin seutu.
 
Metro on lentoasemalle täysin järjetön, ainakin jos toinen päätepiste on Pasilassa. Jos sinne tahdotaan paikallista raideliikennettä, sen saa Marja-radan muodossa. Jos sinne tahdotaan VIP-tasoista raideliikenneyhteyttä Helsingistä, tarvitaan oma kaukoliikennerata.
 
JE sanoi:
Metro on lentoasemalle täysin järjetön, ainakin jos toinen päätepiste on Pasilassa. Jos sinne tahdotaan paikallista raideliikennettä, sen saa Marja-radan muodossa. Jos sinne tahdotaan VIP-tasoista raideliikenneyhteyttä Helsingistä, tarvitaan oma kaukoliikennerata.
Eihän metron päätepiste olisi pasilassa vaan uusi rata olisi jatkoa keskustasta Töölön ja Meilahden kautta Pasilaan kulkevalle metroradalle. Jos olen oikein ymmärtänyt, olen vahvasti metroradan kannalla. Tällä saataisiin myös Maunula/Pakila, Kartanonpuisto ja Veromiehen alue raideliikenteen piiriin.
 
Meilahden-Pasilan metro tietysti tekee linjasta olennaisesti järkevämmän. Mutta ennen kuin se rata on valmiina, rahaa on palanut melkoisesti. Paljon riippuu tietysti siitäkin, missä laajuudessa lentokenttämetro saisi asemia.
 
Joissain ehdotuksissa on taidettu puhua Lentoaseman pikametrosta, joka kulkisi Tuusulanväylän käytävässä. Asemia ei Pasilan ja Lentoaseman välillä olisi. Itse lentokentän kupeessa asuvana en oikein tällaisesta vaihtoehdosta innostu.

Sen sijaan joku asutuksen lähellä kulkeva linjaus voisi olla varsin toimiva täydennys säteittäiseen raideverkkoon. Pasilasta pohjoiseen linjaus voisi kulkea suunnilleen reittiä Metsälä - Maunula - Länsi-Pakila - Torpparinmäki - Tammisto - Pakkala - Lentoasema. Rata voisi myös jatkua edelleen Tuusulan ja Järvenpään suuntaan, esimerkiksi näin: Lentoasema - Riihikallio - Hyrylä - Tuusulan kirkonkylä - Tuomala - Järvenpää, ehkä jopa edelleen Nummenkylä - Kellokoski - Hyökännummi - Mäntsälä.

Tälle reitille joku pikaraitiotyyppinen, nykyistä metroa kevyempi ja joustavampi ratkaisu olisi varmastikin paras vaihtoehto. Integrointi nykyisen metron kanssa olisi kuitenkin toivottavaa, jotta keskustasta oli mahdollista päästä vaihdottomasti Pasilan pohjoispuolelle.

Pasila - Lentoasema -välillä raskasmetrokin varmasti palvelisi kohtuullisesti. Tällöin asemat voisivat sijaita esimerkiksi Suursuon Jokeri-pysäkin kohdalla, Länsi-Pakilan-Paloheinän-Torpparinmäen alueella suunnilleen Kuusmiehentien kohdalla (tällöin kaikki em. alueet olisivat kävelymatkan päässä metrosta ja h64 olisi helppo jatkaa Itä-Pakilasta metroasemalle), Kartanonkosken-Tammiston alueella suunnilleen niillä kohdin, minne Tilkuntien joukkoliikennekatu rakennetaan sekä Vantaanportin asema jossain Jumbon kohdilla eli Lentoasemantien ja Tasetien risteyksen paikkeilla.

Reitin varrelle sijoittuisi useita tiheästi rakennettuja asuinalueita sekä seudun suurimpiin lukeutuva lentokentän ympäristön työpaikka-alue. Reitin varrelle syntyisi/sijoittuisi myös useita merkittäviä joukkoliikenteen solmukohtia: Pasila, Suursuo (vaihtoyhteys Jokerin kanssa), Lentoasema (vaihtoyhteys Kehäradan junien kanssa. Mikäli valittaisiin kevympi vaihtoehtoja ja rata jatkuisi vielä pohjoiseen/koilliseen, myös Järvenpään ja Mäntsälän asemista tulisi keskeisiä vaihtopaikkoja pääradan ja oikoradan juniin/-sta.

Matka-ajat voisivat olla seuraavanlaista luokkaa:

  • Metro: Pasila - 3 min - Suursuo - 3 min - Kuusmiehentie - 2 min - Tammisto - 2 min - Vantaanportti - 5 min - Lentoasema

    eli Pasila - Lentoasema menisi vartissa.
  • Pikaratikka: Pasila - 1 min - Areena - 2 min - Metsälä - 2 min - Suursuo - 2 min - Länsi-Pakila - 1 min - Paloheinä - 2 min - Torpparinmäki - 2 min - Tammisto - 1 min - Kartanonkoski - 2 min - Vantaanportti - 3 min - Aviapolis - 2 min - Lentoasema - 3 min - Maantiekylä - 3 min - Riihikallio - 2 min - Mikkola - 2 min - Hyrylä - 2 min - Mahlamäki - 1 min - Kirkonkylä - 1 min - Krapi - 2 min - Taistelukoulu - 2 min - Tuomala - 2 min - Ainola - 1 min - Lepola - 2 min - Järvenpää - 2 min - Pajala - 2 min - Jamppa - 2 min - Nummenkylä - 2 min - Rajalinna - 2 min - Kellokoski - 2 min - Kukkupakka - 2 min - Hyökännummi - 3 min - Ohkola - 2 min - Jaakkola - 4 min - Hirvihaara - 2 min - Mäntsälä ras - 2 min - Mäntsälä keskusta

    eli
    Pasila - Lentoasema 20 min
    Pasila - Hyrylä 30 min
    Pasila - Järvenpää 43 min
    Pasila - Mäntsälä keskusta yhteensä 70 min
 
Re: Marjarata on kallista liityntäliikennettä

Antero Alku sanoi:
vompatti sanoi:
Vantaan Sanomien uutispäätoimittaja Risto Hietanen on kirjoittanut kirjan, jossa asiaa käsitellään. Muistaako joku kirjan nimeä? Olisiko kirjan nimi Kun kulissit kaatuivat? Suosittelen tuon kirjan lukemista kaikille.
Kyllä, oikea on nimi. Minäkin suosittelen, jos vaan kirjan jostain löytää. Kirja on julkaistu 1996. Olen kuullut, että siitä syntyi jonkinlainen sota Vantaalla, jossa oli liian paljon porukkaa, jonka mielestä kirjan asioita ei olisi tarvinnut kaikille kertoa.
Olet kuullut oikein. Vaikka ei nyt ehkä ihan sotaa syntynytkään. :wink: Tuohon 1980-luvin nousukauden huumassa suunniteltuun Marja-Vantaaseen liittyi juuri näitä silloiselle aikakaudelle niin valitettavan tyypillisiä talouselämän rahasotkuja. Joka tapauksessa hatunnosto toimittaja Risto Hietaselle siitä että hän tonki näitä asioita ja julkisti tietonsa!
 
Miska sanoi:
Joissain ehdotuksissa on taidettu puhua Lentoaseman pikametrosta, joka kulkisi Tuusulanväylän käytävässä. Asemia ei Pasilan ja Lentoaseman välillä olisi. Itse lentokentän kupeessa asuvana en oikein tällaisesta vaihtoehdosta innostu.
Tästä lienee kyse tälläkin kerralla. Pysäkkejä/asemia ei välillä voi olla, sillä matka-ajasta tulee liian pitkä.

Minunkin mielestäni tämä on täysin päätön ajatus. Jos lentokentälle tehdään rata metron profiililla, se on yhtä kallis kuin RHK:n rautatie. Silloin ei ole mitään järkeä ajaa sitä kehitysmaatason muovipenkkisellä kolinakalustolla, jonka huippunoepus on 90 km/h. (Verratkaapa melutasoa ja muuta matkustusmukavuutta Sm1-sarjaan, joka erään monopoliyhtiön mielestä on täysin romua!)

Tuolla radalla voi ajaa kunnon junakalustolla ja myös pikajunilla, joilla pääsee vaikka Kemijärvelle asti. Nopeutta ei kannata rajoittaa tekemällä rataa tunneliin (väljässä tunnelissa voi toki ajaa nopeammin). Radan nopeustason Pasilan ja Kehä 3:n välillä voisi hyvinkin saada 160 km/h:ksi. Pysähtymättä aika Pasilasta Lentoasemalle olisi luokkaa 11 minuuttia.

En myöskään ymmärrä, mikä järkevä syy on siinä, että Helsinki maksaisi tämän yhteyden lentokentälle. Eihän kenttä ole edes Helsingin alueella. Kun radasta tehdään RHK:n rautatie, sen myös maksaa valtio. Kuten kuuluukin, sillä kysehän on mitä suurimmassa määrin valtakunnallisesta yhteydstä eikä pääkaupunkiseudun sisäisestä liikenteestä.

Antero
 
Metro lentokentälle

Ensi kuulemalta minustakin lentokentälle menevä metro kuulosti järjettömältä idealta. Pohdittuani asiaa mieleeni juolahti "vapaa-ajan linja": Kaivopuisto/Itäsatama – Erottaja – Rautatientori – Linnanmäki ja siitä eteenpäin Miskan esityksen mukaisesti Pasila - Suursuo (liittymä Jokeriin) – Kuusmiehentie – Tammisto – Vantaanportti – Lentoasema. Nykyisen metron tapaan massiivisen kalliisti linjaa ei varmaankaan olisi järkevää tehdä, mutta ehkäpä seuraavin säästövinkein:
  • nykyiset SM-1:t ja/tai SM-2:t siirretään tuolle linjalle peruskorjattuina siten, että portaat ja väliovet pois sekä tilalle esteettömän käynnin mahdollistavat uudet ovet ja telineet isommille matkatavaroille; automaattiohjaus; tunneliajoon sopiva ilmastointi; huom: tunneliolosuhteissa suojassa pakkaselta kalusto varmaankin kestäisi pidempään ja huoltokustannuksetkin kaiketi jäisivät alhaisemmiksi
  • laiturit rakennettuina siten, että myöhemmin madallettavissa minimaalisin kustannuksin
  • laitureiden päihin esteettömät sisäänkäynnit ”opintoputken” tapaan (ei tarvita samassa määrin hissejä eikä varsinkaan rullaportaita)
  • laiturit kahden vaunuparin mittaisia (Kaivopuiston päässä saattaisi riittää vain yksi raide, jolloin asematunneli voisi olla kapeampi; ehkä myös lentoaseman päässä)
  • tunneleiden molemmilla sivuilla rullatuolin kuljettavat hätäkäytävät (jolloin junat voivat vian tullen tai muusta syystä pysähtyä minne vain ja matkustajat pääsisivät turvallisesti pois)
Matalalattiaisuus on tätä päivää ja varsinkin tulevaisuutta. Hirvittää, että keski-iältään vanhenevan väestön täytyisi kiivetä SM-2:ten jyrkkiä portaita vielä seuraavat parikymmentä vuotta. Nykyisten asemien muuttaminen tulisi puolestaan erittäin kalliiksi – siitähän täällä jo onkin keskusteltu.

Voihan se olla että tälläkin konseptilla kustannukset nousisivat pilviin...
 
Takaisin
Ylös