Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Yritin myös katsella miten onnistuisi radan veto keravan eteläpuolelta lentoasemalla ja näytti hieman ahtaalta, tai no, savion eteläpuolella voisi olla 'jotain' tilaa, riippuen hieman minkälaista risteystä käytetään.

Ei onnistu ainakaan maanpäällisellä radalla. Se "jotain tilaa" on Vallinojan pelto, johon tulee tulevaisuudessa asutusta, Vallinojan asemavarauskin on jo tehty kaupunkiradalle ratalinjauksen levennyksen muodossa.

Kytömaan eteläpuolelta erkaneminen lentokentälle pitäisi joka tapauksessa tehdä, koska muutoin oikorata (=itäsuomi) jäisi suunnitelman ulkopuolelle.

1. Tunneli jostain Keravan pohjoispuolelta kohdilta koko kaupungin ali, ja siitä maanpäällisenä kohti tuusulanväylää ja lentokenttää.

2. Erkaneminen suoraan Kytömaan sillalta tuomaalansuon ja kaupungin välistä kiertäen Hyrylän vierestä kohti tuusulanväylää ja lentokenttää. Vaatisi uuden kaksoisraidesillan eri linjauksen takia, nykyinen palvelisi Z-junia.
 
Samaa vanhaa YVAn materiaalia, eikä edelläänkään mitään vertailua muihin vaihtoehtoihin. Se että jos investoidaan 400 miljoonaa raiteisiin niin siitä on myös jotain hyötyä on päivänselvää, mielenkiintoinen kysymys on mikä on paras tapa käyttää tuo 400 miljoonaa. Haluaisin nähdä vertailun Martinlaakson rata Kivistöön + Lentokenttämetro vs. Kivistön jatke ja oikorata vs. Kehärata. Ja sellaista ei virkamieskuntamme halua tehdä.

Tietääkö joku mitä tuo 4,5 miljoonaa kerrosneliötä työpaikkarakentamista voisi tarkoittaa käytännössä? 50 Jumboa, puoli miljoonaa toimistotyöpaikkaa? Se on käsittämättömän iso määrä, ja kehäratoineenkin liikenteellisesti käsittämättömässä paikassa.
 
Hyviä uutisia:

http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=ContentF149B

YLE sanoi:
Kehäradan asemakaavassa 18 kilometrin alue maan alla ja päällä
09.02.2008

Kehärataa varten on suunniteltu 18 kilometriä pitkä asemakaava-alue, johon kuuluu myös maanalaisia alueita.

Nauhamainen alue ulottuu Vantaankosken asemalta Kivistön ja lentoaseman kautta Hiekkaharjulle.

Kaavassa on määritelty radan rautatiealueet ja asemajärjestelyt.

Tunneleita on noin kahdeksan kilometriä. Muun muassa Aviapolikseen, lentoasemalle ja Viinikkalaan on tulossa tunneliasemat.

Asemakaava on Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä ensi keskiviikkona.


http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;1812;66537

Vantaan kaupunki sanoi:
Kehäradalle 18 kilometriä asemakaavaa maan alle ja päälle

Kehäradan noin 18 kilometriä pitkä, osittain maanalainen asemakaava tulee ensimmäistä kertaa Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn 13.2. Asemakaava-alue on nauhamainen vyöhyke Vantaankosken asemalta Kivistön ja lentoaseman kautta Hiekkaharjun pohjoispuolelle.

Asemakaavaehdotusta ja asemakaavan muutosehdotusta on tehty samanaikaisesti Kehäradan ratasuunnittelun sekä Tuusulanväylän ja Hämeenlinnanväylän tiesuunnittelun kanssa ja suunnitelmat on sovitettu yhteen.

Asemakaavassa on määritelty Kehäradan rautatiealue ja rataan välittömässä yhteydessä olevat asemajärjestelyt. Alueiden toimivuuden varmistamiseksi on osoitettu myös aluevarauksia rata-alueeseen liittyviä yleisiä teitä ja katuja varten. Lisäksi asemakaavaan liittyy korttelialueita, joiden asemakaavaa on niiden sijainnin tai lähivaikutusten takia muutettava.

Tarkimmin asemakaavalla osoitetaan Vantaankosken, Kivistön ja Ruskeasannan asemien katujen ja muun muassa liityntäliikenteen ja -pysäköinnin tarvitsemat aluevaraukset. Aviapoliksen kohdalla osoitetaan katualueiden varauksia. Vehkalan, Petaksen ja Leinelän kohdalla osoitetaan asemien laiturialueiden tarvitsemat varaukset rataa risteävine eritasojärjestelyineen. Lapinkylässä osoitetaan lisäksi sivulaitureiden rakentamismahdollisuus.

Kehärata liittyy päärataan kolmessa kohdassa. Päälinjaus liittyy itäraiteisiin, mutta lisäksi varaudutaan liittymämahdollisuuteen pääradan länsiraiteeseen Kehäradalta pohjoiseen ja etelään suuntautuvilla linjauksilla.

Noin kahdeksan kilometrin tunneliosuudella asemakaava sisältää muun muassa Aviapoliksen ja Lentoaseman tunneliasemat sekä varaukset Viinikkalan tunneliasemalle. Asemakaavassa on alueita, joissa osoitetaan maanpäällinen kaava maanalaisine osineen sekä alueita, joista on tehty vain maanalaiset osat sisältävä kaava.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kustannusarvio on julkinen tieto. Rata on pakko tunneloida, koska se alittaa lentoaseman ja kuten voinemme kaikki arvata, kiitotielle ja rautatielle on vaikeaa rakentaa tasoristeystä... :lol:

Tunnelihan on "välttämätön" paha tässä tapauksessa, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole, jos rata halutaan pistää lentoasema-alueen läpi. Tärkeä työpaikkakeskittymä Aviapolis ja terminaali 2 (työnimi Viinikkala) saavat näin omat asemat. Kehärata tarjoaakin nopean ja sujuvan yhteyden lentoasemalle ja kytkee lentoaseman raskaan raideliikenteen verkkoon, joka on erittäin tärkeä ja upea asia.
 
Kustannusarvio on julkinen tieto. Rata on pakko tunneloida, koska se alittaa lentoaseman ja kuten voinemme kaikki arvata, kiitotielle ja rautatielle on vaikeaa rakentaa tasoristeystä... :lol:

Ai että sinne kiitoradalleko matkustajat pitäisi viedä? Lähteehän ne lentokoneet sieltä, mutta sattuneista syistä terminaalit sijaitsevat hiukan eri paikoissa kuin kiitorata. Lähtöselvitystä lähemmäs ei vie mikään muu kuin taksi. Miksei siis junakin voisi viedä?

Tunnelihan on "välttämätön" paha tässä tapauksessa, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole, jos rata halutaan pistää lentoasema-alueen läpi.

Lentoasema-alue on muutakin kuin kiitorata ja terminaali. Ympärillähän on parkkipaikkaa ja -hallia vaikka kuinka. Miksei siihen juna tai kevyempi raideratkaisu mahtuisi? Tunneleita voisi tuolloin rakentaa autoille, joilla pääsisi sitten kätevästi niihin parkkihalleihin. Siltoja ja eritasojahan lentokentän alue on jo valmiiksi täynnä.

Tärkeä työpaikkakeskittymä Aviapolis ja terminaali 2 (työnimi Viinikkala) saavat näin omat asemat.

Vaan parempihan näille asuin- ja työpaikka alueille olisi tietenkin se, että asemat sijaitsisivat samassa tasossa.
 
Kustannusarvio on julkinen tieto.
Länsimetronkin paikkansapitämätön 452 M€:n kustannusarvio oli julkinen tieto, oikea 800 M€:n kustannusarvio ei ollut ennen kuin se vuoti julkisuuteen.

Tietääkseni Marjaradasta ei ole tehty hankesuunnitelmatasoista kustannusarviota kuten länsimetrosta viime vuonna tehtiin, joten ei ole olemassa vielä mitään tietoa siitä, mitä se tulee tämän päivän hintatasolla ja rakennevaatimuksilla maksamaan.

Rata on pakko tunneloida, koska se alittaa lentoaseman ja kuten voinemme kaikki arvata, kiitotielle ja rautatielle on vaikeaa rakentaa tasoristeystä... :lol:
Mutta radan ei ole pakko alittaa kiitoteitä, vaan rata olisikin syytä tehdä sinne, missä ihmiset ovat töissä. Ja siellä sen ei tarvitse eikä edes pidä olla tunnelissa.

Kehärata tarjoaakin nopean ja sujuvan yhteyden lentoasemalle ja kytkee lentoaseman raskaan raideliikenteen verkkoon, joka on erittäin tärkeä ja upea asia.
Onhan se upeata, että Suomen merkittävin lentoasema ei edelleenkään ole kytkettynä Suomen sisäiseen kaukojunaliikenteen verkkoon.

Antero
 
Onhan se upeata, että Suomen merkittävin lentoasema ei edelleenkään ole kytkettynä Suomen sisäiseen kaukojunaliikenteen verkkoon.

Olisi todella mielenkiintoista tietää, miten päärata linjattaisiin lentoaseman kautta? Sekin menisi tunnelissa kiitoteiden ja itse terminaalialueen alitse, eikö?

Tuolla aikaisemmin pohdittiin, että risteys (junction'lle ei tunnu olevan 'sopivaa' suomennosta, siis sellaiselle risteykselle kuin oikoradan eritasoristeys) pitäisi sijoittaa kytömaalle niin, että myös oikoradalta saadaan yhteys lentoasemalle. Tämä vielä onnistuisi, kaiketi. Mutta entäs lentoasemalta takaisin pääradalle? Hiekkaharjun paikkeiltahan tuo vielä onnistuisi, mutta ei sitten mistään muualta? Ainoa toinen mahdollisuus olisi rakentaa kytömaalta suurnopeusoikopäärata (oops!) lentoaseman alitse ja edelleen keskuspuiston alitse ('avoin' betonitunneli kenties?) ilmalaan. Ilmalasta pasilaanhan olisi kaksi raidetta joita voitaisin käyttää, joskin laitureille pääsemistä varten vaadittaisiin jotain erikoisjärjestelyitä. Ja sitten häviäisi kaluston siirtoraiteet, mutta siirrot pitäisi sitten tehdä linjaa myöten, tarvittaessa toinen veturi hakee siirrettävät vaunut.

Ja vaikka päärata 'oikaistaisiin' yllämainitulla tavalla, niin näkisin kehäradan tärkeänä kehityksenä pääkaupunkiseudulla, ehkä siltä tosin voisi olla yhteys rantaradalle esim. Leppävaaran ja Kilon väliin....meni tosin jo utopiaksi vai?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olisi todella mielenkiintoista tietää, miten päärata linjattaisiin lentoaseman kautta? Sekin menisi tunnelissa kiitoteiden ja itse terminaalialueen alitse, eikö?
Siellä ei ole muita mahdollisuuksia. Mutta toisaalta, kaukojunille tarkoitettu päärata ei tarvitse asemia, kun sen tarkoitus ei ole palvella paikallisliikenneratana. Koko matkaa Helsinkiin asti ei tunnelia kuitenkaan tarvita, vaan rata voidaan linjata Tuusulantien moottoritieurassa.

Tästähän valmistuu taas kohta tuore selvitys.

Antero
 
Antero ja Vesa,

olipa kyseessä pääradan vetäminen lentoaseman kautta tai kehärata, niin rata on pakko tunneloida, mikäli kiitotien läheisyyteen rakennetaan. Vähintäänkin tarve on betonikaukalolle, tiedätte tämän itsekin. Ilmailulaitos viimeistään pitää asiasta huolen. Ette ole perehtyneet lentoaseman pitkän aikavälin suunnitelmiin, joista saa vastauksen moneen asiaan. Ruskeasannan alueelle on kaavoitettu lentorahtialuetta, rata siis pakko pistää tunneliin. Ainoa teoreettinen vaihtoehto radalle, joka ei menisi tunneliin olisi etelästä, eli Lentoasemantien suunnasta. Lentoasemantien varteen ei junarataa voida rakentaa (tai voidaan teknisesti), koska alueelle on tulossa mittavaa rakentamista ja rata veisi paljon tilaa. Jos raitiotie tulisi samalla linjalla kuin kehärata, raitiotiekin pitäisi tunneloida, koska ratikka ei voi ajaa kiitotielle, tiedätte sen itsekin. Vesakaan ei ole perehtynyt Finavian master planiin, sinänsä ymmärrettävää, koska siitä ei pidetä melua. Siinä nykyinen iso vaalea parkkihalli on purettu ja tilalla on osittain maan alla oleva lähtöselvitysaula "T 5". Aula on n. 25-50m etäisyydellä kehäradan asemasta. Rata palvelee siis myös tulevaisuuden tarpeita, koska toiminta kasvaa. Ette varmaan myöskään ole ottaneet huomioon, että kotimaan terminaalin lähtöselvitysaulaan on erittäin lyhyt matka. Pitäisikin tässä arvostelussa ymmärtää, että se alue, johon asema tulee on tulevaisuudessa keskiössä lentoasemalla. Aseman läheisyyteen on tulossa myös nk WTC-tornit ym lisärakentamista, joten en pidä aseman sijaintia tyhmänä. Toisekseen sinne tulee hissit ja liukuportaat, joten liikkuminen on vaivatonta ja nopeaa. En tiedä onko teistä kumpikaan käynyt alueella, jonne Viinikkalan asema tulee, mutta mikäli olisitte, havaitsisitte itsekin, että tunneliratkaisu on paras, koska alue on niin keskeisesti kiitotien läheisyydessä ja jo Ilmailulaitos haluaa turvata kaikki toimenpiteet alueella, kaikki maanpäälliset ratkaisut vaikeuttaisivat niitä.Ei ketään olla "viemässä" kiitotielle, vaan kyse on siitä, että radan päälle on suunniteltu toimintoja. Ette jostain syystä halua hyväksyä lentoaseman erityispiirteitä ja sen kehittämistarpeita, ajatusmallinne on liian yksinkertainen lentoaseman osalta. Vaikka "ratikkapysäkki vaan terminaalin eteen" tuntuu nyt ehkä parhaalta ratkaisulta, ei se ota täysimääräisesti huomioon kaikkia muita kehittämiseen liittyviä seikkoja. Kun vaaditte sinänsä fiksusti pikajunia kentälle, niin joudutte itse myöntämään, että tunneli on ainoa ratkaisu: kun pikajuna/IC tms tulee pohjoisesta, on kiitotie pakko alittaa...tunnelissa. Samanlainen tapaus on kehärata, se vaan kulkee itä-länsi-suunnassa. Ja kehärata nimenomaan yhdistää lentoaseman raideliikenneverkkoon, ei bussi 61. Vaikka itse kannatankin pääradan linjaamista lentoaseman kautta, olisi mielenkiinnosta tietää sen hyötykustannussuhde sekä se, että kuinka moni jää pois lentoasemalla kun tulee maakunnista.
 
Onhan se upeata, että Suomen merkittävin lentoasema ei edelleenkään ole kytkettynä Suomen sisäiseen kaukojunaliikenteen verkkoon.
Osaako kukaan sanoa, onko maailmalla monta sellaista merkittävää lentokenttää joihon on ensin rakennettu kakojunayhteys, ja vasta vuosia myöhemmin, tai ei ollenkaan, paikallisjunayhteys tai metro joka on osa sen kaupunkiin jota kenttä palvelee, paikallista joukkoliikennettä?

t. Rainer
 
Vaikka itse kannatankin pääradan linjaamista lentoaseman kautta, olisi mielenkiinnosta tietää sen hyötykustannussuhde sekä se, että kuinka moni jää pois lentoasemalla kun tulee maakunnista.

Aika moni jäisi, vaikkei kenelläkään tästä tutkittuja lukuja vielä voi olla olemassa. Kyseessä olisi huomattavalta osin junaliikenteelle uudet matkustajat, ei nykyisen pelkästään matkustuksen helpottuminen.

Omalta osaltani voin sanoa, että olen käyttänyt koko ikänäni junaa Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Tampereen välillä ehkä kerran tai pari kertaa, johtuen hankalasta vaihtoyhteydestä. Tuolloinkin olen kulkenut taksilla enkä bussilla 61, jonka olemassaolon kyllä tiedän ihan hyvin. Useimmiten olen kulkenut liittymälennolla ja toisinaan Paunun Expressbussilla suoraan lentoasemalle, jakauma näppituntumalla ehkä 85 % liittymälennot ja 15 % Paunun bussi. Volyymi on sellainen että viime vuonna Helsinki-Vantaan kautta tavalla tai toisella matkustin noin 16 kertaa (meno-paluu) eli noin 32 yhdensuuntaista matkaa.

Jos junalla pääsisi suoraan lentoasemalle, olisivat nämä Paunu-matkat ja liittymälennot kaikki muuttuneet junamatkoiksi, joita muuten olisi enemmän kuin minulla oli viime vuonna toteutuneita Tampere-Helsinki -junamatkoja.

Tämä täytyy tietenkin kertoa matkustajien määrällä, ja luonnollisesti niitä kertyy koko Etelä-Suomen alueelta, ei vain Tampereelta. Lähes koko kotimaan liittymälentoliikenne, ainakin sen kannattamaton osa, loppuisi käytännössä Vaasan ja Jyväskylän eteläpuolisen alueen osalta.

Kyseessä olisi siis laadullisesti todella suuri muutos, joka aiheuttaisi huomattavan siirtymän muista liikennevälineistä (myös henkilöautosta) junaliikenteeseen ulkomaille matkustettaessa. Lisäksi moni Suomen paikkakunta tulisi ulkomailta käsin huomattavasti helpommin saavutettavaksi eli sijaintina kilpailukykyisemmäksi.

Vaikka tarkkoja lukuja ei ole, lienee selvää että kyseessä olisi laadullisesti suurin julkisen liikenteen mullistus vuosikymmeniin Suomessa eikä siis mikään pikkunäppärä yksityiskohta. Kehärata ei tätä muutosta toisi, mutta pääradan oikaisu kyllä.
 
En poikkeukselliseti ole edes juuri eri mieltä Epexin kanssa, mutta tämä on kuvaavaa:
En tiedä onko teistä kumpikaan käynyt alueella, jonne Viinikkalan asema tulee, mutta mikäli olisitte, havaitsisitte itsekin, että tunneliratkaisu on paras, koska alue on niin keskeisesti kiitotien läheisyydessä ja jo Ilmailulaitos haluaa turvata kaikki toimenpiteet alueella, kaikki maanpäälliset ratkaisut vaikeuttaisivat niitä.
Tämä on sitä tunnelilogiikkaa, pannaan varmuuden vuoksi maan alle. Eikä tässä ole mitään muuta vikaa kuin että ne tunnelit maksaa tuhottoman paljon, ja sen takia nämä ratahankkeet venyvät. Jos Finnavia haluaa sen tunnelin, niin Finnavia voisi sen myös maksaa. Ratikka toki mahtuu maan päälle jos sinne mahtuu autotiekin.

Pääradan oikaisukin olisi pakko viedä pitkälti tunnelissa, tosin ehkä hieman lyhyemmässä. Enkä nyt ihan heti usko että se tuosta vaan taipuu Tuusulanväylän käytävään, sillat tiheässä olevien liittymien yli maksaa helposti
saman verran kuin tunneli. Toisaalta oikoradan hyödyt olisivat sen verran suuret, että saa se maksaakin. Jos, ja sanotaan ruma sana niin kuin se on, vaikkapa Lappeenrannan lentokenttä voitaisiin täten lähes ajaa alas niin säästöt sekä kuluina että päästöinä olisi huomattavat. Finnavia sattumoisin toivoo oikorataa enemmin kuin kehärataa.
 
Tunnelilogiikka on tässä tapauksessa vaan sitä, että on kaikkien osapuolten kannalta parempi, jos suunnitteluvaraus jätetään. Kaupunkisuunnittelussahan on aina sama kuvio: varaudutaan tulevaan. Eli minkäslainen tilanne syntyisi, kun alueelle halutaan rakentaa, ja se ei onnistukaan. Ei Finavia ole mikään maksuautomaatti, vaan osa yhteiskuntaa ja valtion organisaatio, jolla on laissa määrätyt tehtävät, kuten RHK:lla. Ja oikorataa toivon, lukuja en ole nähnyt, mutta kehärata tuo huomattavasti lyhemmän matkan Tikkurilasta kuin bussi silti. Oikorata vaikuttaa ehkä maantieteellisti laajemmalle alueelle, mutta kehärata taas tärkeimpään kaupunkiseutuun ja sen asunto-ongelmiin. Yhtä lailla voidaan sanoa, että jos Vantaa maksaa osan kehäradasta, niin maksavat maakuntakaupungit osan oikoradasta..tuskin. Toisekseen oikorata ei ole niin simppeli juttu: monet maakunnat haluavat pitää oman kentän ja yhteydet Helsinkiin.
 
Takaisin
Ylös