Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Kyllä kaukojunat on paras ajaa nykyistä reittiä Tikkurilaan ja Helsinkiin. Kaukojunan matkustajista suurin osa poistuu Pasilassa ja Helsingissä. Tietyistä aamun IC2-junien matkustajista on menossa ehkä normaalia suurempi määrä lentokentälle, mutta silti valtaosan päämäärä on Helsinki.

Nykyisistä matkustajamääristä ei voi päätellä mitään siitä, millainen matkustajavolyymi lentoasemalle tulisi jos rata menisi suoraan sinne. Sitäpaitsi esitetty rataoikaisu ei ole vaihtoehto Pasilaan ja Helsinkiin ajamiselle vaan Tikkurilan kautta ajamiselle. Jos asetetaan vastakkain Tikkurilan ja lentoaseman matkustajamäärät, lentoasema olisi melko varmasti volyymeiltään suurempi.

Kyllä Tikkurila on hyvä vaihtopaikka lentokentälle, jos vain tuleva matkakeskus suunnitellaan siten, että vaihto tulee mahdollisimman helpoksi ja esteettömäksi.

Eri mieltä tästä. Mahdollisimman helppo ja esteetön vaihto on ei vaihtoa ollenkaan. Muutaman minuutin säätäminen suuntaan tai toiseen Helsingin seutukunnan sisällä on merkitykseltään täysin marginaalista verrattuna siihen, onko lentoaseman ja tusinan muun paikkakunnan välillä vaihdoton vai vaihdollinen yhteys. Täytyy muistaa, että vaihto junasta lentokoneeseen on jo valmiiksi yksi vaihto. Jos lisäksi täytyy vaihtaa vielä junasta toiseen, se on vaihto numero 2. Ja joka vaihto hankaloittaa matkaa ja siten vähentää sen houkuttavuutta.

Jos joku välttämättä haluaa kehäradan, niin miksi ei voi suoraan myöntää, että pääasiallinen motiivi on joku muu kuin lentoaseman valtakunnallisen tavoitettavuuden parantaminen ja perustella niillä muilla perusteilla (lisärakennusmahdollisuuksia, kytkee Huopalahden näppärästi lentoasemaan jne.)? Vai onko niin että noita muita perusteita on liian heppoisesti tukemaan projektia?
 
Hesari jatkaa taas omaa linjaansa pk-seudun miljardiluokan "joukko"raideliikennehankkeiden lobbaamisessa. Toimittaja maalailee erittäin pätevien perustelujen (Leinelä, 30 min., peltomaisemat) valossa kuvaa, että valtio ei juurikaan paremmin voisi sijoittaa rahojaan kun toteuttamalla kehäradan mahdollisimman pikaisesti. Konsultit painaa pitkää päivää ja vesilaitos antaa taustatukea. Pk-seudun kuntien ja Hesarin olisi syytä tarkastella hieman komentoketjua (ennenkuin sijoittelevat yhteiskunnan rahoja kaikennäköisiin megahankkeisiin), jossa edellämainitut tahot eivät todellakaan ole esimiesasemassa Valtioon nähden.
 
Toivottavasti vain XPRESS-tyypin juna otettaisiin mukaan suunnitteluun, vielä on epävarmaa ajetaanko vain hitaita junia.

Tätä on kyllä tutkittu jo alusta alkaen parinakin vaihtoehtona. Tärkeimpinä vuoden 2001 Marja-radan tarveselvitys ja vuoden 2003 Marja-radan liikennöinti- ja kannattavuusselvitys. Netistä julkaisuja ei enää valitettavasti löydy, mutta laitoin ne nyt ladattavaksi toistaiseksi tänne (koko 7 Mt ja 20 Mt):

http://users.tkk.fi/~tallen/marja-tarve.pdf
http://users.tkk.fi/~tallen/marja-liik-kann.pdf

Tässä lainaus olennaisista pätkistä:

Marja-rata sanoi:
2.1 Marja-radan toiminnalliset vaihtoehdot

Kaupunkiradan ja nopean lentoasemayhteyden yhdistelmä

Yhdistelmävaihtoehdossa kaupunkiratavaihtoehtoa täydennetään Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä liikennöivällä nopealla junavuorolla, joka pysähtyy vain Pasilassa ja Tikkurilassa ja käyttää pääradalla kaukoliikenneraiteita.

Marja-rata liittyy Hiekkaharjun pohjoispuolella pääradan kaupunkiraiteisiin. Lisäksi Marja-radalta on yhteydet myös kaukoliikenneraiteille Helsingin suuntaan.

Yhdistelmävaihtoehdon etuna on mahdollisuus saada Helsingin keskustan ja lentoaseman välille nopea junayhteys.

Lentoaseman junat vievät kuitenkin osan kaukoliikenneraiteiden kapasiteetista ja rajoittavat näin kaukoliikenteen edellytyksiä. Huonona puolena on myös lähi- ja kaukoliikenteen välille syntyvä riippuvuus, joka rajoittaa junien liikennöintiä sekä aikataulujen järjestämistä pelkästään kummankin liikennemuodon omien tarpeiden pohjalta. Riippuvuudesta seuraa myös häiriöherkkyyden lisääntyminen, kun toisessa liikennemuodossa syntyvä häiriö siirtyy helposti myös toiseen liikennemuotoon.

Kohdassa 4.1 on käsitelty kahta nopeat junat sisältävää vaihtoehtoa:

"ZM" eli Helsinki-Huopalahti-lentoasema-välillä pysähdytään kaikilla asemilla ja Helsinki-Tikkurila-lentoasema-välillä vain Pasilassa ja Tikkurilassa.

"Z" eli erillinen Helsinki-Pasila-Tikkurila-lentoasema-juna.

Marja-rata sanoi:
Nopea Helsinki-Lentoasema juna

Marja-radan tarveselvityksessä yhtenä liikennöintivaihtoehtona tutkittiin ns. yhdistelmävaihtoehtoa, jossa Marja-radan kaupunkijunaliikennettä täydennetään Helsingin ja lentoaseman välisellä nopealla pääradan kaukoliikenneraiteita käyttävällä junavuorolla, joka pysähtyisi vain Pasilassa ja Tikkurilassa.

Ratahallintokeskuksen teettämässä Etelä-Suomen rataverkon kapasiteetin kokonaisselvityksessä (31.10.2002) Marja-radan yhdistelmävaihtoehdon toteutettavuutta tutkittiin simulointimallilla. Tarkastelun johtopäätöksenä todetaan, että nopeiden lentokenttäjunien yhteensovittaminen muuhun kaukoliikenneraiteiden liikenteeseen vaatii joko Marja-radan kaupunkijunien tarjonnan heikentämistä, kaukoliikenteen vakioaikataulurakenteen uudelleenjärjestelyjä lentokenttäjunien ehdoilla tai lisäraiteen rakentamista välillä Pasila–Tikkurila, mikäli lentokenttäjunille halutaan säännöllinen ja tasainen vuoroväli.

Nopean lentoaseman junan järjestämisen vaihtoehdoista vain Pasila–Tikkurila lisäraiteen rakentaminen on voitu katsoa tulevaisuudessa toteuttamiskelpoiseksi. Lisäraiteelle on olemassa kaavavaraus, mutta suunnitelmia raiteen rakentamisesta ei ole, joten nopeita lentokenttäjunia ei tässä selvitetä enempää.
 
Kyllä Huopalahden kytkeminen kehärataan on sen vaihto-ominaisuuden kannalta erittäin tärkeä asia. Olennaista on sekä Tixin että Huopalahden (jokeri, 41, 50-autot, muu lähiliikenne jne), että tällaisilta tärkeiltä vaihtoasemilta on suora yhteys kentälle. Olen Janin kanssa siitä samaa mieltä, että kaukojunille on varmasti selkeät perusteet ja kuten Antero totesi, kumpikin hanke on profiililtaan erilainen ja ne eivät estä toistensa toteutumista tai korvaa toisiaan suoraa. Haluaisin silti todella nähdä luvut siitä, kuinka moni tulee maakunnasta lentoasemalle bussilla/junalla (tiksi ja v61) En tyrmätäkseni kaukojunaa kentälle, vaan jotta olisi selkeää tietoa asiasta. Lukuja en missään ole nähnyt vielä.
 
Nykyisistä matkustajamääristä ei voi päätellä mitään siitä, millainen matkustajavolyymi lentoasemalle tulisi jos rata menisi suoraan sinne. Sitäpaitsi esitetty rataoikaisu ei ole vaihtoehto Pasilaan ja Helsinkiin ajamiselle vaan Tikkurilan kautta ajamiselle. Jos asetetaan vastakkain Tikkurilan ja lentoaseman matkustajamäärät, lentoasema olisi melko varmasti volyymeiltään suurempi.

Entä Malmilta, Puistolasta, Tikkurilasta, Koivukylästä yms väliasemilta pohjoisen/idän juniin pyrkivät? Nykyään väliasemilta pääsee yhdellä vaihdolla Tikkurilassa pohjoisen ja idän suunnan juniin. Vai tulisiko Keravasta kaukojunien pysähdyspaikka, mikäli rata olisi ylipäätään mahdollista tehdä Keravan alapuolelta lentokentälle. Vai pitäisikö radan varrelta matkustella 2:lla eri lähijunalla Riihimäelle saakka, ennen kuin pääsisi kaukojunaan.
 
Haluaisin silti todella nähdä luvut siitä, kuinka moni tulee maakunnasta lentoasemalle bussilla/junalla (tiksi ja v61) En tyrmätäkseni kaukojunaa kentälle, vaan jotta olisi selkeää tietoa asiasta. Lukuja en missään ole nähnyt vielä.

Näitäkään tuskin on ikinä kerätty kasaan koska ne ovat eri toimijoiden hallussa ja varmasti osittain liikesalaisuuksia. Sitäpaitsi suoralla yhteydellä matkustajamäärä olisi suurempi kuin pelkästä siirtymästä voisi arvioida.

Joskus taisin jotain lukuja heitellä ihan arvioina. Koetetaanpa taas, voi tosin tulla eri arvio.

Jos katsotaan Finavian tilastoista kotimaan (=käytännössä Helsingin-reitin) matkustajamäärät Tampere-Pirkkalan, Turun, Jyväskylän ja Vaasan lentoasemilla, voidaan jotain arvauksia tehdä. Veikataan nyt vaikka että siirtymä Tampereelta ja Turusta junaan on 100 % ja Jyväskylästä ja Vaasasta etäisyyden vuoksi 50 %. Tästä tulisi viime vuoden matkustajaluvuilla yhteensä vähän matkan varrella pyöristellen noin 412 000 matkustajaa.

Expressbussiliikennettä voi arvioida karkeasti vaikka niin, että oletetaan että Tampereelta 10:llä vuorolla (niitä on enemmän mutta tarkastellaan vain osaa koska lennot klusteroituvat ajallisesti tiettyihin aikoihin) saapuu Vantaalle keskimäärin 5 lentomatkustajaa per vuoro. Tästä tulisi reilut 18 000 vuotuista matkustajaa. Oletetaan että Turusta tulisi saman verran lisää eli yhteensä 36 000 lentomatkustajaa vuodessa.

Junalla tulijoita ei ole nykyisellään hirveästi, veikkaisin että sitä voisi arvioida karkeasti esim. niin että 10 junalla päivässä tulee keskimäärin 5 matkustajaa kullakin eli vuodessa noin 18 000 matkustajaa. Tämä saattaa kyllä olla alakanttiin, mutta toisaalta eipä siellä hirveää ruuhkaa lentoaseman suuntaan näytä nyky-yhteyksillä olevan.

Jos nämä laitetaan yhteen, päästään vuositasolla helpohkosti ainakin 466 000 matkustajaan eli sellaiset 1276 matkustajaa keskimääräisenä päivänä, ja nämä klusteroituisivat osittain tiettyjen kellonaikojen mukaan, esim. aamuruuhkassa voisi hyvinkin olla ainakin 600-800 matkustajaa (ruuhka-aamuina varovaisestikin arvioiden jopa parituhatta?) lentoasemalle, joista uusia junamatkustajia olisi suurin osa.

Tämä on tietysti ihan taskulaskinpeliä eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tästä puuttuu kokonaan mm. Lahdesta sekä muualta Etelä-Suomesta tulevat matkustajat, samoin kaikki autoilijat sekä kaikki jotka tulisivat kauempaa, esim. Oulusta, Kuopiosta jne.

Itse asiassa ainoa mitä tämän perusteella voi todeta on, että ei se liikenne ihan mitätöntä olisi. Todellisten lukujen arvioimista haittaa hirveästi, että ne koostuvat niin monista pienistä puroista, että yksittäistä puroa tarkastelemalla voi aina yrittää väittää että kyse on jostain marginaalisesta liikennetarpeesta. Mutta kun lentoasema olisi suoraan rataverkon päävaltimolla, niistä pienenpienistä hiussuonen paksuisista puroista muodostuisi kohtuullisen iso osa virrasta.

Lisävaikeutena olisi vielä kaikki strategiset tekijät eli kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, energiankulutuksen väheneminen (saattaa olla ainoa syöttöliikennevaihtoehto joskus tulevaisuudessa?), paikkakuntien tavoitettavuuden parantuminen jne.

En väitäkään että nuo luvut olisivat oikein. Pikemminkin haluaisin haastaa ne jotka kaipaavat lukuja yrittämään selvittää itse julkisten tilastojen perusteella millaisista liikennevirroista voisi olla kyse. Taskulaskinharjoitukset ovat tietysti vain mitä ovat, mutta intuitiivisesti ne saattavat kertoa jotain summittaisesti oikeansuuntaista, jos ne tehdään riittävällä rehellisyydellä, perustellaan hyvin, huomioidaan luotettavuuteen liittyvät ongelmat ja tiedostetaan lopputuloksen herkkyys suhteessa eri parametrien oletettuihin arvoihin.
 
Viimeksi muokattu:
Voihan sitä matkustaa Pasilaankin.

Varsin vitsikästä, itse vain koen väärään suuntaan matkustamisen jotenkin vastenmielisenä. Varsinkin jos pitäisi jostain Koivukylästä matkustaa ensin 15 väärään suuntaan, että pääsisi kaukojunaan. Kiertoa tulisi melkoisesti. Nykyisellä systeemillä Tikkurilan mainio sijainti syöttää kaukojuniin varsin toimivalla tavalla ihmisiä väliasemilta, ilman harmaita hiuksia.
 
Entä Malmilta, Puistolasta, Tikkurilasta, Koivukylästä yms väliasemilta pohjoisen/idän juniin pyrkivät? Nykyään väliasemilta pääsee yhdellä vaihdolla Tikkurilassa pohjoisen ja idän suunnan juniin. Vai tulisiko Keravasta kaukojunien pysähdyspaikka, mikäli rata olisi ylipäätään mahdollista tehdä Keravan alapuolelta lentokentälle. Vai pitäisikö radan varrelta matkustella 2:lla eri lähijunalla Riihimäelle saakka, ennen kuin pääsisi kaukojunaan.

Sama tilanne oli ennen kuin kaukojunat alkoivat pysähtyä Tikkurilassa. Oliko se täysin mahdoton tilanne elää? Suosittelen vaihtoa Pasilassa.

Koivukylä on iso lähiö mutta kaukojuniin vaihdon optimointi ei ole yhtä merkittävä asia kuin tärkeimpien aluekeskusten vaihdottomat yhteydet lentoasemalle.
 
Varsin vitsikästä, itse vain koen väärään suuntaan matkustamisen jotenkin vastenmielisenä. Varsinkin jos pitäisi jostain Koivukylästä matkustaa ensin 15 väärään suuntaan, että pääsisi kaukojunaan. Kiertoa tulisi melkoisesti. Nykyisellä systeemillä Tikkurilan mainio sijainti syöttää kaukojuniin varsin toimivalla tavalla ihmisiä väliasemilta, ilman harmaita hiuksia.

Minä taas koen hieman vastenmieliseksi sen, jos minun täytyisi vaihtaa jossain Tikkurilassa päästäkseni lentoasemalle. Sehän on ihan vikasuunnassa ja siinä menee vähintään 15 minuuttia aikaa hukkaan ja lisäksi pitää raahata painavia laukkuja junasta toiseen.

Saman tasoinen argumentti toisin päin... ;)
 
Varsin vitsikästä, itse vain koen väärään suuntaan matkustamisen jotenkin vastenmielisenä. Varsinkin jos pitäisi jostain Koivukylästä matkustaa ensin 15 väärään suuntaan, että pääsisi kaukojunaan.

Tiedän tasan tarkkaan miltä tuo tuntuu. Eräs ystäväni asuu Orivedellä, puolen kilometrin päässä uudesta keskustan seisakkeesta. Minä taas asun Itä-Tampereella vajaan kilometrin päässä entisestä Messukylän asemasta, joka siis on Oriveden radan varrella. Olen koko sinä aikana, kun kyseinen ystävä on Orivedellä asunut (= viime syksystä asti) käynyt vain kerran hänen luonaan.

Syy on selvä: ei pahemmin nappaa matkustaa ensin bussilla takamatkaa keskustaan, jotta pääsisi junaan, joka kulkee melkein kodin ohi ja edelleen Orivedelle. Jos asuisin länsipuolella Tamperetta, en kokisi bussilla keskustaan matkustamista samanlaisena ongelmana, koska suunta on joka tapauksessa oikea. Voi olla, että olisin useammin käynyt Orivedellä, jos asuisin vaikka Pispalassa. Ja taatusti olisin käynyt useammin, jos juna pysähtyisi Messukylässä! (Tämän lisäksi käyttäisin junaa myös matkoihini Tampereen keskustaan, mikäli aikataulut olisivat sopivia.)

Kuten Hyvärinen totesi, tämä ongelma vaivaa siis myös v61 + juna-yhteyttä ja osin jopa kehärataakin.
 
Eräs keino helpottaa tällaista edes-takas-matkustuksen henkistä kynnystä olisi ottaa käyttöön jossain ulkomailla toteutettu tapa. Taitaa olla ainakin Kööpenhaminan S-banalla voimassa.

Kun kaukojunalipun lähtö- tai määräasema on periaatteessa Helsinki, Pasila tai jotain muuta Helsingissä, sillä samalla lipulla voisi aloittaa tai päättää matkansa ilman eri maksua tunnin sisällä millä tahansa Helsingin seudun Kaupunkiradan junalla perille kotiseisakkeelta/lle.

Määrä- tai lähtöasemana lukisi lipussa "Helsinki-Kaupunkirata", kuten Köpiksessä on lukenut "Københavns bybane" tai "København by".
Selvennyksenä vain kouluruotsia, vaan ei koulutanskaa lukeneille: "by" on suomeksi "kaupunki".

Asiakasta ei sitten niin nyppisi se seikka, että pitää "palata" takaisinpäin jonkin matkaa keskustasta vaikkapa Pukinmäkeen tai Huopalahteen. Tällä tavalla se olisi ikäänkuin "tarjouksena" lipun päälle.

No tämä menetelmähän on Suomen erityisolosuhteissa aivan mahdoton, syy olisi nyt YTV.
 
Kuten Hyvärinen totesi, tämä ongelma vaivaa siis myös v61 + juna-yhteyttä ja osin jopa kehärataakin.

Lentokenttä ei ole nykyisen pääradan varrella, joten sinne päästäkseen ei joudu palaamaan takaisin samaa reittiä (paitsi kehäradan tapauksessa osuuden Tikkurila - Hiekkaharju). Turhauttavintahan on se, että joutuu menemään samaa rataa edestakaisin, kun juna ei pysähdy omalla asemalla.
 
Jos lentokentän kumpikin rata (kehä ja kauko) toteutettaisiin, olisi Tikkurilasta kaukojunaan päästäkseen ehkä nopeinta mennä lähijunalla lentoasemalle. Tämä olisi psykologisesti erittäin vaikeata ainakin raide-entusiasteille. :eek:

En oikein usko, että Turun (tai Kotkan HELI-) nopeiden junien rataa kannattaisi kierrättää lentoaseman kautta, koska valtaosa matkustajista on menossa Helsinkiin (tai Pasilaan). Turun tai Kotkan suunnalta tulevat vaihtaisivat Pasilassa, jos haluavat (esimerkiksi) lentoasemalle. Tästä huolimatta voisi joskus tulla tilanne, että pääradalle silloin tarvittavat lisäraiteet rakennettaisiin Pasila - Lentoasema - Keravan seutu. (Nämä ovat vain omia vaikutelmia.) :smile:
 
En oikein usko, että Turun (tai Kotkan HELI-) nopeiden junien rataa kannattaisi kierrättää lentoaseman kautta, koska valtaosa matkustajista on menossa Helsinkiin (tai Pasilaan). Turun tai Kotkan suunnalta tulevat vaihtaisivat Pasilassa, jos haluavat (esimerkiksi) lentoasemalle. Tästä huolimatta voisi joskus tulla tilanne, että pääradalle silloin tarvittavat lisäraiteet rakennettaisiin Pasila - Lentoasema - Keravan seutu. (Nämä ovat vain omia vaikutelmia.) :smile:

Imho pienempi paha on kaikkien matkustajien kierrättäminen lentoaseman kautta... Ja ennen kaikkea juuri siksi, että vältetään Turha Vaihto suurelta osalta matkustajia. Ja nopeustaso esim. Turku-EFHK välillä on vain ratageometriasta kiinni, esim. mäkisyys hidastaa (tehojen riittäessä) kaarteisuutta vähemmän junien kulkua...
 
Takaisin
Ylös