Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Tarkoitin että mikäli jokin toinen valtio on kustantanut suurimman osan teennäisesti valtakunnallisesta hankkeesta, sitä ei tarvitse toistaa Suomessa. Luepa tekstini uudelleen ja vastaa alleviivattuihin kysymyksiin:
.

Riippuu siitä mitä priorisoidaan. Kehäradan avulla lasketaan saavutettavan niin suuria etuja niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin, että se toteutetaan. Kaukojunaradasta on paljon hyötyä myöskin, mutta se palvelee eri tarkoitusta. En ole tehnyt laskelmia itse.
Joka tapauksessa teille näyttää olevan vaikea hyväksyä sitä, että tehtyjen selvitysten nojalla kehärata halutaan rakentaa ja sen takia se leimataan hömpäksi.Tiedän, että kaukojunarata kentälle on ollut esillä esim. Savon liiton papereissa jo vuosikymmeniä. En osaa vastata kysymykseen miksi se ei ole saanut tuulta alleen. Uskon itse, että pk-seudun taloudellista merkitystä pidetään niin isona että pidetään tarpeellisena pyrkiä ratkaisemaan seudun liikennekysymys radalla. En muuta uskalla sanoa.
 
Riippuu siitä mitä priorisoidaan. Kehäradan avulla lasketaan saavutettavan niin suuria etuja niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin, että se toteutetaan. Kaukojunaradasta on paljon hyötyä myöskin, mutta se palvelee eri tarkoitusta.

Mikä on se valtakunnallinen eri tarkoitus, jota kehärata palvelee ja lentoaseman kaukojunarata ei?
 
First Scotrail näyttää pitävän verkossa kuvitteellista aikatauluvihkoa. Edinburgh on osa Skotlantia ja siten osa Iso-Britanniaa (saarta). Kyseisellä saarella käytännössä jokaisessa mainittavassa kaupungissa on paikallista rautatieliikennettä.

Edinburghin paikallisjunaliikenne on aika harvaa, tai ainakin harvempaa kuin Helsingissä. Vuoroväli päälinjoilla 0.5-1.0 tuntia. Sitä voi verrata Helsingin tilanteeseen 1970-luvulla tai Baltian maiden pääkaupunkien tämänhetkiseen paikallisjunaliikenteeseen.

Osako joku Edinburghissa viime aikoina käynyt (itse kävin 25 vuotta sitten) kulkevatko junat siellä nyt jo sähköllä? Silloin ennen eivät kulkeneet. Kelpaako kaupungin yleinen joukkoliikennelippu Edinburghin paikallisjunissa? Se on aika ratkaiseva seikka jos halutaan pitää junaa yhtenä kaupungin joukkoliikennemuotona.

t. Rainer
 
Kehäradan lisäksi on ehdotettu suoraa raideyhteyttä Helsingistä lentokentälle. Sen linjauksesta käydään vielä kädenvääntöä. Metroahan sinne tätä nykyä puuhataan, Töölön metron jatkeeksi.

Miten olisi seuraavanlainen linjaus, eli rautatievaihtoehto vr:n junilla.

Vuosaaren sataman valmistuttua, Pasilan ratapiha jää vähemmälle käytölle, joten pääradan länsipuolelle jää tilaa lisäraiteille jos halutaan. Tuleva lentokenttärata kulkisi Pasilasta pääradan vieressä, sukeltaen Metsälän ali tunneliin, Maunulan ja Pakilan ali tunnelissa, kunnes tunnelista ulos Torpparinmäen jälkeen Tuusulanväylän länsipuolella kulkien. Siitä edelleen kohti Tammistoa, koko ajan Tuusulanväylää seuraten. Kunnes kehäIII:n kohdalla loivasti kaartaen länteen, ramppeja viistäen ja kehäIII:n eteläreunaan hivuttautuen, kaarresäteet olisivat tässä kohdin Kannelmäen kaarteiden luokkaa. Jumbon kohdalla tulisi vähän ahdasta, niin lähellä rakennukset kehäIII:sta ovat. Paras ratkaisu olisi tehdä tuolta kohdin kansi kehäIII:n päälle, noin 300m matkalta, josta rata pääsisi viistosti kulkemaan kehäIII:n yli, ja edelleen kaartaen Lentoasemantien länsipuolelle. Lentoasemantietä seuraten kohti lentoasemaa, jostain Ilmakehän tai Ilmailutien kohdilta loppuosa tunneliin.

Lopputuloksena saataisiin pitkälti maanpäällisenä kulkeva rautatie, tunneliosuus Maunulan ja Pakilan ali olisi noin 5km, jonka jälkeen maanpäällisenä loppumatka noin 6km, ja loppu noin 1km tunnelissa.

Tässä asemat ja niiden kuvitteelliset aikataulut:
Helsinki 00
Pasila 05
Maunula 09
Pakila 12
Tammisto 15
Vantaanportti 17
Aviapolis 19
Lentoasema 22

Lisäksi välille voitaisiin asettaa puolen tunnin välein kulkeva nopea juna, joka ajaisi Pasilan jälkeen pysähtymättä Lentoasemalle asti. Tämän matka-ajaksi tulisi 15-17 min, riippuen "tutkimattomista seikoista".

Tämä rata palvelisi nimenomaan Helsinkiläisiä. Kehärata voitaisiin ja pitäisi rakentaa silti, se taas palvelisi Vantaan poikittaisliikennettä sekä sieltä lentoasemalle suuntautuvaa liikennettä. Kehärata täydentäisi kokonaisuutta, ja Aviapolis toimisi myös vaihto-asemana.

Lisäksi olisihan se mukavampi tapa maan päällä matkustaa, ja katsella vaikkapa Tuusulanväylän autoruuhkaa, tai Haltialan laakeita peltomaisemia.
 
Viimeksi muokattu:
Tamperelaisnäkökulma aiheeseen on tullut jo selväksi muidenkin kommenteista, sekä aikaisemmista omistani.

Sanottakoon vain, että Pirkkalan ulkomaanyhteyksien lisääntyminen on tietysti positiivinen asia sinänsä, mutta tärkeintä on kaupungin hyvä tavoitettavuus, ei yksinomaan paikallisen lentoaseman itsetarkoituksellinen kehittäminen.

Haihattelua nuo kiireiset brittiliikemiehet Tampereelta. Olen matkustanut vuoroliikenteessä Helsingin ja muiden Eurooppalaisten kaupunkien väliä, ja useimmiten koneessa on 80-90% tyhjää. Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä tulee pääasiassa suomeen tulevista turisteista sekä suomalaisten rahtaamisesta Välimerelle, Kanarialle ja nykyisin myös Thaimaaseen.

Tämähän on täyttä huuhaata, joka kertoo vain siitä että lausutaan mielipiteitä asioista joita ei ymmärretä. Tampereella sijaitsee mm. suuren suomalaisen sähkötekniikan alan globaalin suuryrityksen tuotekehityskeskus (useita tuhansia työntekijöitä), useita konepajateollisuuden alan yrityksiä (alansa johtavia maailmassa), japanilaisen silmälääkealan yrityksen Euroopan alueen pääkonttori, kohtuullisen merkittävä bioteknologian klusteri jne. Näiden yritysten työntekijät käyvät ulkomailla tapaamassa asiakkaita ja kollegoita, ja vastaavasti kollegat (sekä toisinaan myös asiakkaat) käyvät Tampereella palavereissa.

"Brittiläinen liikemies" ei siis välttämättä tarkoita liituraitaista pankkiiria, joita näkee harvakseltaan, vaan esimerkiksi tuotekehitysyksikön tiiminvetäjää, nosturin tai kivimurskaimen huoltoinsinööriä, asiakkaan teknisen osaston ostopäällikköä tms. Tällaisista syntyy kohtuullisen suuri matkustusvolyymi, vaikkei "pääkaupunkilaisen" stereotypian mukaan muualla Suomessa ole mitään kansainvälistä toimintaa. Tämän matkustusvolyymin takana on se fakta, että nykyajan teollisuus- ja palvelualat ovat voimakkaasti kansainvälistyneitä ja globalisoituneita toimialoja. Näillä aloilla operoivat globaalit konsernit jotka ovat hajauttaneet toimintonsa eri puolille maailmaa. Tämä todellisuus on valovuosien päässä takavuosien vientimyynnistä ja reissaavista reppuedustajista, jotka näyttävät kummittelevan joidenkin mielikuvissa.

Niin, ja nämä matkustajat eivät todellakaan käy humputtelemassa Helsingissä matkallaan Vantaan lentoasemalta/-lle.

Viittaus 80-90 %:sesti tyhjiin lentoihin Helsingin ja muun Euroopan välillä ei ainakaan omien havaintojeni mukaan pidä paikkaansa muutoin kuin yksittäisillä lennoilla joko loma-aikaan tai epäsuotuisiin aikatauluaikoihin. Suomesta valtaosa liikematkustuksesta ulkomaille ajoittuu varhaisaamun "aaltoon" (vaihtoyhteydet Vantaalle muualta Suomesta saapuvat klo 7-8 välillä ja lennot Eurooppaan lähtevät klo 8-9 välillä) sekä myöhäisillan "aaltoon" (vastaavasti saapuminen klo 21-22 --> jatkoyhteys kotimaahan klo 22-24). Euroopasta Suomeen suuntautuvat matkustajat kulkevat joko päinvastaisilla vuoroilla, tai sitten aikaeron aiheuttamista ongelmista johtuen näillä samoilla, jolloin tulee enemmän yöpymisiä Suomessa. Keski-iltapäivän vuorot vaikuttaisivat olevan pääasiassa jatkoyhteyksiä kaukolennoille/-lta, jolloin matkustajaprofiili on luontaisesti radikaalisti erilainen. Toisaalta näitäkin vuoroja täytyy lentää jotta kone saadaan sopivaan aikaan kohteeseen, jotta se voisi palata täytenä ruuhkavuorona takaisin Helsinkiin.

Kiireisten liikemiesten matkustajamäärät kyllä lisääntyvät kunhan Pasilaan ja Aviapolikseen nousee kansainvälisen kaupan keskukset.

Aviapolis on vain nippu kiinteistöjä hyvien yhteyksien varrella, siinä kaikki. Ei se luo "kansainvälistä" lisäarvoa itsessään. Kansainvälisesti merkittäviä toimintoja on jo nyt laajalti eri osissa Suomea. Miksi näihin paikkoihin ei tarvitsisi tarjota hyviä yhteyksiä vaan -- veronmaksajien varoilla -- ainoastaan pienelle pläntille Vantaan lentoaseman viereen?
 
Viimeksi muokattu:
"Brittiläinen liikemies" ei siis välttämättä tarkoita liituraitaista pankkiiria, joita näkee harvakseltaan, vaan esimerkiksi tuotekehitysyksikön tiiminvetäjää, nosturin tai kivimurskaimen huoltoinsinööriä, asiakkaan teknisen osaston ostopäällikköä tms.

Pelkkien liikemiesten takiako kallis rata rakennettaisiin? Pyöriikö koko maailma liikemiesten ympärillä? Vain heitä vartenko pitäisi uhrata miljoonia siihen, että he pääsevät siirtymään, jos eivät jaksa tilata taksia, tai ottaa firman leasing-mersua hallista. Eiköhän kallis rataratkaisu rakenneta koko yhteiskunnan ja kaikkien liikkumisen parantamisen kannalta. Liikemiehet liikkukoon mersuillaan.
 
Pelkkien liikemiesten takiako kallis rata rakennettaisiin? Pyöriikö koko maailma liikemiesten ympärillä? Vain heitä vartenko pitäisi uhrata miljoonia siihen, että he pääsevät siirtymään, jos eivät jaksa tilata taksia, tai ottaa firman leasing-mersua hallista. Eiköhän kallis rataratkaisu rakenneta koko yhteiskunnan ja kaikkien liikkumisen parantamisen kannalta. Liikemiehet liikkukoon mersuillaan.

Tämä oli vastaus väitteeseen, että suurin osa lentoaseman matkustajista olisi lomailijoita jotka tykkäävät humputella Helsingissä ennen lentomatkaa tai sen jälkeen. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa vaan liikematkustajia on varsin runsaasti, jos ei jopa suurin osa (?). Liikematkustus on tärkeää kaupunkiseutujen kannalta, koska se edesauttaa alueen elinkeinoelämää tuottaen vaurautta seudulle ja sen asukkaille. Tämä ei millään muotoa tarkoita etteikö myös lomamatkustajille olisi konkreettisia hyötyjä vaan kumoan vain sen käsityksen että kunnon yhteyksiä ei tarvita, koska lomamatkustajilla on aikaa matkustaa hitaamminkin.

Ja kuten kirjoituksestani näet, nykyajan "liikemies" ei ole mikään mersun takapenkillä matkustava liituraitapukuinen ökyilijä vaan ihan tavallinen farkkuhousuinen ja flanellipaitainen keskiluokkainen työntekijä, joko koulutettu ammattilainen tai akateeminen, joka vain sattuu työskentelemään kansainvälisesti profiloituneessa työroolissa.
 
Olen matkustanut lukuisia kertoja Tampereelta lentäen eri puolille Eurooppaa. Ainakin Ryanairilla liikematkustajien osuus on todella minimaalinen. Lentojen määränpäätkään ei ole mitään bisneskeskuksia (Bremen, Bergamo, Hahnin autiokenttä jne). Toki jollekin nämäkin määränpäät toki saattavat sopia.

Ryanin perusongelma liikematkaajan kannalta on se, että jatkoyhteydet sen käyttämiltä kentiltä eivät ole parhaat mahdolliset. Esimerkiksi Stanstedin jatkoyhteydet ovat todella kalpeat verrattuna Heathrow`hun. Sitäpaitsi Finnair ja BA lentävät Hesasta 6-8 kertaa Heathrow´hun/pv ja Ryan ei Stanstediin Treelta nyt syksyllä edes joka päivä.

Joten hyvin ymmärtää miksi Metsonkin väki Treelta käyttää pääasiassa Vantaata eikä "omaa kenttä".
 
Tampereella sijaitsee mm. suuren suomalaisen sähkötekniikan alan globaalin suuryrityksen tuotekehityskeskus (useita tuhansia työntekijöitä), useita konepajateollisuuden alan yrityksiä (alansa johtavia maailmassa), japanilaisen silmälääkealan yrityksen Euroopan alueen pääkonttori, kohtuullisen merkittävä bioteknologian klusteri jne. Näiden yritysten työntekijät käyvät ulkomailla tapaamassa asiakkaita ja kollegoita, ja vastaavasti kollegat (sekä toisinaan myös asiakkaat) käyvät Tampereella palavereissa.
Kuulostat ihan Tampereen yliopiston aluetieteiden professori Markku Sotaraudalta! Hänen powerpointinsa Tampereen pörinästä: http://personal.inet.fi/tiede/markku.sotarauta/opetus/Kalvot/AA2_case_Tampere.pdf
 
"Brittiläinen liikemies" ei siis välttämättä tarkoita liituraitaista pankkiiria, joita näkee harvakseltaan, vaan esimerkiksi tuotekehitysyksikön tiiminvetäjää, nosturin tai kivimurskaimen huoltoinsinööriä, asiakkaan teknisen osaston ostopäällikköä tms. Tällaisista syntyy kohtuullisen suuri matkustusvolyymi, vaikkei "pääkaupunkilaisen" stereotypian mukaan muualla Suomessa ole mitään kansainvälistä toimintaa. Tämän matkustusvolyymin takana on se fakta, että nykyajan teollisuus- ja palvelualat ovat voimakkaasti kansainvälistyneitä ja globalisoituneita toimialoja. Näillä aloilla operoivat globaalit konsernit jotka ovat hajauttaneet toimintonsa eri puolille maailmaa. Tämä todellisuus on valovuosien päässä takavuosien vientimyynnistä ja reissaavista reppuedustajista, jotka näyttävät kummittelevan joidenkin mielikuvissa.

Viittaus 80-90 %:sesti tyhjiin lentoihin Helsingin ja muun Euroopan välillä ei ainakaan omien havaintojeni mukaan pidä paikkaansa muutoin kuin yksittäisillä lennoilla joko loma-aikaan tai epäsuotuisiin aikatauluaikoihin. Suomesta valtaosa liikematkustuksesta ulkomaille ajoittuu varhaisaamun "aaltoon" (vaihtoyhteydet Vantaalle muualta Suomesta saapuvat klo 7-8 välillä ja lennot Eurooppaan lähtevät klo 8-9 välillä) sekä myöhäisillan "aaltoon" (vastaavasti saapuminen klo 21-22 --> jatkoyhteys kotimaahan klo 22-24). Euroopasta Suomeen suuntautuvat matkustajat kulkevat joko päinvastaisilla vuoroilla, tai sitten aikaeron aiheuttamista ongelmista johtuen näillä samoilla, jolloin tulee enemmän yöpymisiä Suomessa. Keski-iltapäivän vuorot vaikuttaisivat olevan pääasiassa jatkoyhteyksiä kaukolennoille/-lta, jolloin matkustajaprofiili on luontaisesti radikaalisti erilainen. Toisaalta näitäkin vuoroja täytyy lentää jotta kone saadaan sopivaan aikaan kohteeseen, jotta se voisi palata täytenä ruuhkavuorona takaisin Helsinkiin.

Finnairin täyttöaste oli viimeisimmällä vuosipuoliskolla 67 prosenttia (pudotusta kuusi prosenttia). Koneet ovat siis keskimäärin melko täynnä.

Bisnesmatkustajien merkitys on huomattava siksikin, että heillä on tapana maksaa lipustaan huomattavasti enemmän kuin turistiluokassa matkustavan. Turistiluokassa lippu Brysseliin maksaa noin 300 euroa, bisnesluokassa noin 1000 euroa. Voikin ajatella, että bisnesmatkustajat subventoivat turistiluokkalaisten matkustelua, sillä istuimet ovat tätä nykyä aivan samanlaiset ja tyypillisesti bisnesmatkaajalla on vähemmän matkatavaraa (vaikka hänellä onkin oikeus enempään).

Suomi on saari, ja saarelta on suotavaa päästä aika ajoin poiskin. Suuressa maailmassa tilanne on näet sellainen, että eurooppalaisia lentoasemia, joilta ei pääse suoraan luotijunaan, on jatkuvasti vähemmän. Ajattelen lämmöllä esim. CDG:n TGV-asemaa, jossa voi ennen lennon lähtöä nauttia herkullisen päivällisen aseman Sheratonissa, ja itse terminaali (2) on vain muutaman askeleen päässä. Amsterdamin Schipholissa asia on järjestetty niin ikään ihastuttavalla tavalla - luotijunat viuhuvat Pariisiin säännöllisin väliajoin, ja laiturille pääsee kastelematta jalkojaan Hollannin tunnetusti kehnossa säässä. Muita mieluisia muistikuvia liittyy Düsseldorfiin, jossa asiat on järjestetty myös erinomaisen mukavasti.

Luotijunayhteyksiä pitäisikin ajatella alueellisesti, ei kansallisesti. Suomalainen veronmaksaja hyötyisi (muun ohella) Finnairin ja Finavian omistajana verrattomasti siitä, että luotijunalla pääsisi Helsinki-Vantaalta Tallinnaan ja Pietariin, näiden kotimaisten kaupunkikeskusten lisäksi (Tampere, Turku). Suomen ainoa mahdollisuus on entistä kiihkeämpi kansainvälistyminen, eikä siihen päästä nykyisellä infralla. On siis ihastuttavaa ja kertakaikkisen toivottavaa, että Vantaan esitys radan oikaisemisesta lentoaseman kautta toteutuu.

Muuten, uutiset lentoyhtiöiden pikaisesta kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Päätellen autoteollisuuden kiihkeistä investoinneista akkuteknologiaan maantieliikenteessä tuskin käytetään öljyperäisiä polttoaineita enää vuoden 2020 jälkeen.
 
Aviapolis on vain nippu kiinteistöjä hyvien yhteyksien varrella, siinä kaikki. Ei se luo "kansainvälistä" lisäarvoa itsessään. Kansainvälisesti merkittäviä toimintoja on jo nyt laajalti eri osissa Suomea. Miksi näihin paikkoihin ei tarvitsisi tarjota hyviä yhteyksiä vaan -- veronmaksajien varoilla -- ainoastaan pienelle pläntille Vantaan lentoaseman viereen?


Kehärata on siis sittenkin hyvä yhteys?
 
Takaisin
Ylös