Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Olen itse suhtautunut melko kriittisesti Kehärataan, jollet ole sattunut huomaamaan, enkä ole pyrkinytkään sitä puolustamaan Leinelän ja Ruskeasannan asutuksella, joskin ne omalta osaltaan Kehäradan kannattavuutta toki parantavat. Joka tapauksessa Leinelän ja Ruskeasannan alueet eivät ole lentomelualueita kuin hyvin pieneltä osaltaan, joten Kehärataa ei myöskään kannata vastustaa tyhjillä argumenteilla.

Leinelän-Ruskeasannan muutaman tuhannen asukkaan väestömäärän kasvu on täysin marginaalia, eikä sitä voi varsinaisesti pitää kovinkaan merkittävänä perusteluna ainakaan Kehäradan puolesta. Vaikka et ehkä itse olekkaan pyrkinyt puolustamaan kehärataa tämän perusteella, niin monien muiden foorumikirjoittajien taholta asia on kyllä nostettu pöydälle. Henk.koht. olen sitä mieltä, että Kehärataa pyritäänkin puolustelemaan täysin toissijaisilla argumenteilla. Mikäli sen varrella ei sijaitsisi Suomen ainoa aidosti kansainvälinen lentoasema, tuskin koko hanke edes toteutuisi -ainakaan pääosin valtiorahoitteisena. Ja koska lentoasemayhteydeksi olisi olemassa huomattavasti parempi ratkaisu, niin Kehäradalle on keksittävä marginaalisia ja osittain jopa virheellisiä perusteluita.

Vantaankosken radan jatko Kivistöön taas on tällä foorumilla jo useasti todettu itsessään kannatettavaksi, täysin riippumatta osuudesta Kivistöstä Tikkurilaan. Siksi Kivistön alueen mahdollinen lentomelukaan ei ole laskettavissa Kehäradan kritisoiduimmalle osalle haitaksi, vaan perusteet sen vastustamiselle täytyy löytyä jostain muusta. Enkä millään näe, että Kivistön asema olisi sijoitettu jotenkin epäoptimaalisesti lentomelun takia. Mitkä ovat perusteet tälle?

Voit vapaasti katsoa lentomelukartasta: http://www2.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/KOKOUS-273-5-Liite-2.PDF kannattaisiko Vantaankosken rataa jatkaa mieluummin Klaukkalan suuntaan vai taivuttaa se Kivistön nurkilla kohti lentomelualuetta, jos tarkoitus ei olisi jatkaa rataa Tikkurilaan.

Käytännössähan Kivistön aseman ja Kehä kolmosen välille ei voi juurikin lentomelun vuoksi rakentaa asutusta. Näin ollen Kivistön aseman sijainti asutukseen nähden on hyvin "myllypuromainen". Sen takia siihen onkin lykätty työpaikka-alue, joista Kehäradan lentomelualueilla ei varsinaisesti varmaankaan tule pulaa muodostumaan.

Eräs kysymys on myös se, että kannattaako Marja-Vantaalle ylipäätään tunkea n. 30 000 asukasta. Vähän epäilen että tuolla sijainnilla ja noin tehokkaalla rakentamisella ei alueesta mitän kovin viihtyisää tulla saamaan.
 
Vaikka en ole nk. asiantuntija, rohkenen silti oman mitättömyytenikin uhalla vastata esitettyyn kysymykseen.

Mielestäni olisi paikallaan, jos asiantuntijoiden tms. nimimerkin jäljessä tai alla olisi teksti "asiantuntija" tai "nk. asiantuntija". Tällöin sitä seikkaa ei ehkä tarvitsisi arvioida kirjoitetun tekstin perusteella tai selvittää muista lähteistä.

Itse luulisin olevani joko "joukkoliikenneharrastaja" tai "innokas joukkoliikenneharrastaja".:smile:
 
Maksuosuuteensa nähden helsingin hyödyt kehäradasta ovat huomattavat.

Helsingin saama hyöty raideyhteydestä lentokentälle on lähinnä imgollisia. Samat imagolliset hyödyt ovat ihan valtakunnallisia. Mistään eritysestä Helsinkiläisestä hyödystä ei siis ole kysymys.

Naurettavan metrointoilun (lentokenttämetro) ohella helsingin erittäin myönteiseen asenteeseen kehärataa kohtaan vaikuttaa tod.näk. aika paljon myös se, että huomattavasti järkevämmän lentoasemayhteyden toteuttaminen asettaisi myös helsingin maksumiehen asemaan.

Miten niin "paljon järkevämmästä" yhteydestä on kysymys? Lentokenttämetro on lähinnä osoitus siitä, että valtiovallan ja RHKn kanssa raideyhteydestä lentokentälle ei tunnu tulevan mitään. Asiaa on pohdittu ja vatvottu vuosikymmenniä ilman tulosta. Helsinki mieluusti näkee asian niin, että siirrytään puheista tekoihin. Toisaalta pohjoinen metroyhteys mahdollistaa paljon tiiviimmän kaupunkirakenteen rakentamisen Pasilasta pohjoiseen, kuin olemassa oleva on. Samalla se voi tuottaa tiivistä rakentamista yhtäjaksoisena Keskustan ja lentokentän väliselle alueelle. Aluetta tullaan tulevaisuudessa rakentamaan jokatapauksessa. Kysymys on lähinnä siitä miten ja minkälaiseen liikennejärjestelmän nojautuen.

Tälläkin foorumilla on eräiden kirjoittajien toimesta aika vahvasti rummutettu helsinkiläisten oikeudesta tunnelijunailla mm. Otaniemeen ja Tapiolaan.

Otaniemi on Helsinkiläiseltä kannalata ihan mielenkiintoinen kohde, tosin se menee lähinnä nopean matkustuksen laajennuksena. Tapiolakin varmasti tulevaisuudessa, etenkin jos sen kehittäminen työpaikka-alueena saa pontta metron myötä (kuten suunnitelmissa on). Siltikkin suurin hyöty tulee Espooseen erityisesti parempana tavoitettavuutena nimen omaan mainitsemiesi aluiden suhteen, niin Espoosta, kuin Helsingin suunnasta, jolloin mainittujen alueiden kehittäminen mahdollistuu. Ei myöskään pidä vähätellä hyötyä, joka tulee siitä, että on yhteys joka vie nopeasti kantakaupungin laidalta toiselle.

Ja esimerkiksi tämän yhteyden taatakseen Espoo joutuu rahoittamaan täysin yhdyskuntarakenteeseensa sopimatonta ökykallista liikennehanketta.

Tuon yhdyskuntarakenteeseensa sopimattoman on tullut esiin kyllä useasti. En vain oikein ymmärää mihinkä se perustuu. Selventäisitkö sitä mulle? Minusta kovasti näyttää kyllä siltä, että eteläisen-Espoon rakenne sopii oikein mainiosti metrolle tai oikeastaa mille tahansa raideliikenteelle.

Vartin välein kulkeva lähijuna mahtuu kaukojunien sekaan välille hki-Pasila-Maunula-Vantaanportti-(Aviapolis)-Lentoasema ilman ohitusraiteita ihan hyvin. Osalle lähijunista lentoasema toimisi päättärinä siitä syystä, että vartin välein suhaavat lähijunat eivät välttämättä mahdu samoille kiskoille kaukojunien kanssa enään välillä Lentoasema-Kytömaa.

Siis mahtuu Hki-Lentoasema välille, muttei enää eteenpäin. Jääkös ne kaukojunat sitten lentoasemalle vai miksi pohjoisemmas ei mahdu enää?

Toisaalta sekin seikka, että esim. nopeita Z- ja R-junia ei välttämättä haluta hidastaa helsingin pään uusilla pysähdyksillä tukee Lentokentän osapäättäriasemaa.

Z- Ja R-junilla pysähdysasema muuttuisi Tikkurilasta Lentoasemaksi. No kait se sitten pidentää matka-aikaa niin paljon, ettei siinä ole järkeä.

Nopeat ja sujuvat yhteydet sekä helsinkiin, että muualle valtakuntaan.

Mitään nopeita yhteyttähän et ollut rakentamassa ao. välille. Ehdottamasi yhteys on nopeudeltaan samaa luokkaa kuin yhteys Lentoasemalta keskustaan olisi kehäradalla. Eroa olisi ehkä 3-5 minuuttia. Pysähtymätön yhteys ao. välille voisi olla nopea, tosin sellaista et ollut rakentamassa. Tällöin seudullinen palvelutaso ei parane niin paljoa, että tuo yhteys olisi perusteltavissa saatavilla hyödyillä.

On sitten kokonaan eriasia mitä tarkoitetaan sujuvalla, mutta sujuva yhteys lentoasemalle junalla tuossakaan mallissa ei olisi kuin Lahdesta ja Tampereelta. Nopeuden kanssa on vähän niin ja näin lukuunottamatta Lahtea. Lentomatkustajista junaa käyttää noin 4% ja vaikka radan muutoksen myötä tuplautuisi olisi se niin pieni, että sillä ei voida perustella kyseisen tasoista investointia ilman saatavaa alueellista lisähyötyä, josta jo yllä perustelin miksi se ei ole riittävä.
 
Vantaankosken radan jatko Kivistöön taas on tällä foorumilla jo useasti todettu itsessään kannatettavaksi, täysin riippumatta osuudesta Kivistöstä Tikkurilaan.

Leinelän-Ruskeasannan muutaman tuhannen asukkaan väestömäärän kasvu on täysin marginaalia, eikä sitä voi varsinaisesti pitää kovinkaan merkittävänä perusteluna ainakaan Kehäradan puolesta.

Henk.koht. olen sitä mieltä, että Kehärataa pyritäänkin puolustelemaan täysin toissijaisilla argumenteilla. Mikäli sen varrella ei sijaitsisi Suomen ainoa aidosti kansainvälinen lentoasema, tuskin koko hanke edes toteutuisi -ainakaan pääosin valtiorahoitteisena. Ja koska lentoasemayhteydeksi olisi olemassa huomattavasti parempi ratkaisu, niin Kehäradalle on keksittävä marginaalisia ja osittain jopa virheellisiä perusteluita.

Itse näen asian niin, että kehärata on hankkeena riittävästi perusteltu vaikka radan varteen ei tulisi yhtään lisäasutusta tai uutta/laajenneta olemassa olevaa työpaikka aluetta tai alueella ei olisi kansainvälistä lentoasemaa.

Näin koska alueella on jo nyt riittävä määrä asukas potentiaalia. Lisäksi se myodostaa Vantaan ydinalueelle kaivatun poikittaisen runkoyhteyden kaupungin merkittävimpien keskittymien välille suoraan.

Koska lentoasema on, niin se lisää radan rakentamisen kustannuksia, mutta samalla tuo mahdollisuuksia, joita aluella ei ilman lentoasemaa olisi. Ihan yhtälailla aluetta kannattaa rakentaa sekä työpaikkojen, että asunrakentamisen osalta, koska liikenneinfraa alueelle kuitnekin rakennetaan.
 
Helsingin saama hyöty raideyhteydestä lentokentälle on lähinnä imgollisia. Samat imagolliset hyödyt ovat ihan valtakunnallisia. Mistään eritysestä Helsinkiläisestä hyödystä ei siis ole kysymys.Miten niin "paljon järkevämmästä" yhteydestä on kysymys? Lentokenttämetro on lähinnä osoitus siitä, että valtiovallan ja RHKn kanssa raideyhteydestä lentokentälle ei tunnu tulevan mitään. Asiaa on pohdittu ja vatvottu vuosikymmenniä ilman tulosta.
En varsinaisesti voi yhtyä käsitykseesi siitä, että nollarahoitusosuudella raideyhteyden lentoasemalle saava helsinki saisi hankkeesta ainoastaan lähinnä imagollisia hyötyjä. Kehärata + Lentokenttämetro se vasta järkevä yhdistelmä olisikin, siinä vähintään +miljardin €:n rahoituksella lentoasemalle saataisiin kaksi hidasta raideyhteyttä. Se että hankkeet eivät erinäisistä syistä etene kovin nopealla tahdilla, ei todellakaan ole peruste toteuttaa täysin idioottimaisia projekteja.
Otaniemi on Helsinkiläiseltä kannalata ihan mielenkiintoinen kohde, tosin se menee lähinnä nopean matkustuksen laajennuksena. Tapiolakin varmasti tulevaisuudessa, etenkin jos sen kehittäminen työpaikka-alueena saa pontta metron myötä (kuten suunnitelmissa on).
Tätä lanseeraamaasi käsitettä "nopean matkustuksen laajennus" ei ilmeisesti voi tulkita niin, että se tuottaisi hyötyjä helsingille ja helsinkiläisille?
Tuon yhdyskuntarakenteeseensa sopimattoman on tullut esiin kyllä useasti. En vain oikein ymmärää mihinkä se perustuu. Selventäisitkö sitä mulle? Minusta kovasti näyttää kyllä siltä, että eteläisen-Espoon rakenne sopii oikein mainiosti metrolle tai oikeastaa mille tahansa raideliikenteelle.
Etelä-Espoon väestöntiheys ei riitä nyt eikä tulevaisuudessakaan siihen, että metrolla voitaisiin siellä liikennöidä järkevästi, esim. ilman mittavaa liityntäliikennettä. Etelä-Espoon rakenne sopii mainiosti kevyelle raideliikenteelle, ei raskaalle.
Siis mahtuu Hki-Lentoasema välille, muttei enää eteenpäin. Jääkös ne kaukojunat sitten lentoasemalle vai miksi pohjoisemmas ei mahdu enää?
Eivät jää. Lentoasemalta Kytömaalle on kuitenkin vielä sen verran maileja, että saattaa olla että Pasilasta lähijunan perään lähtenyt kaukojuna joutuisi hissuttelemaan kyseisen lähijunan perässä, joka vielä pysähtelisi esim. Riihikalliossa ja Hyrylässä, useita kilometrejä.Aikataulusuunnittelulla tähänkin ongelmaan voidaan vastata, mutta en kuitenkaan usko että vartin välein kulkeva lähijuna mahtuu lentokentän pohjoispuolelle, mutta esim. puolentunnin välein kulkeva saattaisi jo mahtua.
Z- Ja R-junilla pysähdysasema muuttuisi Tikkurilasta Lentoasemaksi. No kait se sitten pidentää matka-aikaa niin paljon, ettei siinä ole järkeä.
Jos nyt hypoteettisesti oletetaan, että Z- ja R-junat siirtyisivät suoralle lentokenttäradalle, niin Lentoaseman lisäksi uusia pysähdyspaikkoja olisivat Kytömaa, Hyrylä, Riihikallio, (Aviapolis), Vantaanportti ja Maunula, koska lähijunat eivät ratakapasiteetin vuoksi voi ohittaa näitä asemia, jotta välille hki-Lentoasema saadaan n. vartin vuoroväli ja toisaalta välille Lentoasema-Kytömaa noin puolen tunnin vuoroväli Se on sitten makuasia, pidentyykö kyseisten junien matka-aika näillä pysähdyksillä liikaa vai ei.
Mitään nopeita yhteyttähän et ollut rakentamassa ao. välille. Ehdottamasi yhteys on nopeudeltaan samaa luokkaa kuin yhteys Lentoasemalta keskustaan olisi kehäradalla. Eroa olisi ehkä 3-5 minuuttia. Pysähtymätön yhteys ao. välille voisi olla nopea, tosin sellaista et ollut rakentamassa. Tällöin seudullinen palvelutaso ei parane niin paljoa, että tuo yhteys olisi perusteltavissa saatavilla hyödyillä.
Näinköhän? Esittämässäni yhteydessä helsingin ja Lentoaseman välillä on 3-4 paikallisliikenteen väliasemaa. Kuinkahan monta mahtaa olla kehäradan tapauksessa mainitulla yhteysvälillä, ja mikä mahtaa olla sen vaikutus vaihtoehtojen nopeuseroon?
 
En varsinaisesti voi yhtyä käsitykseesi siitä, että nollarahoitusosuudella raideyhteyden lentoasemalle saava helsinki saisi hankkeesta ainoastaan lähinnä imagollisia hyötyjä.

No ehkä sitten kerrot minulle ja muille mitkä on ne konkreettiset hyödyt Helsingille kehäradasta?

Kehärata + Lentokenttämetro se vasta järkevä yhdistelmä olisikin, siinä vähintään +miljardin €:n rahoituksella lentoasemalle saataisiin kaksi hidasta raideyhteyttä. Se että hankkeet eivät erinäisistä syistä etene kovin nopealla tahdilla, ei todellakaan ole peruste toteuttaa täysin idioottimaisia projekteja.

Sinusta ehkä idioottimaista, mutta sitä se teettää kun fiksaatuu johonkin. On jokseenkin paradoksinen tilanne, että ihminen joka kanattaa ns. suoraa yhteyttä pisteiden A ja B välillä voi kannattaa sitä vain yhdellä liikennevälineellä ja väittää vastaavaa idioottimaiseksi. Tilanne on ainoastaan ymmärettävissä (joskin huonosti) silloin kun mukaan otetaan sanat "lentokenttä" ja "Metro" ja etenkin kun nuo kaksi sanaa liitetään yhteen.

Yritän kuitenkin purkaa tilannetta vähän. Sinä näet tuon ns. lentokenttämetron ainoastaan lentokentän raideyhteytenä keskustaan. Sellainen se ei ole. Ei myöskään Vuosaaren metro ole vuosaaren raideyhteys keskustaan, vaan molemmat ovat raideyhteyksiä useamman eri asuin- ja työpaikkoalueen sekä aluekeskusten välillä. Mikäli verrataan edelleen Vuosaaren metrolinjaa tuohon suunniteltuun lentokenttämetroon, niin siinä kun Vuosaarenlinja palvelee paitsi yhteytenä keskustaan, niin merkittävämpi on yhteys Itäkeskukseen ja muihin alakeskuksiin. Samoin tulee olemaan Lentokenttämetrossakin. Paitsi se palvelee (vaikka Tammistolaisia) yhteytenä keskustaan, niin myös yhteytenä Jumboon. sekä muihin alakeskuksiin. Yhteys lentoasemalle on vain "kiva bonus" joskin tarpeellinen sellainen, koska sinne muodostuu seudullinen joukkoliikennehubi eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä lentoliikenteen kanssa.

Tätä lanseeraamaasi käsitettä "nopean matkustuksen laajennus" ei ilmeisesti voi tulkita niin, että se tuottaisi hyötyjä helsingille ja helsinkiläisille?

Helsinkiläisille siinä mielessä, että osa alueen opiskelijoista asuu Helsingissä. Helsingin kaupungille siitä puolestaa ei ole hyötyä, kuin ehkä välillisesti.

Etelä-Espoon väestöntiheys ei riitä nyt eikä tulevaisuudessakaan siihen, että metrolla voitaisiin siellä liikennöidä järkevästi, esim. ilman mittavaa liityntäliikennettä. Etelä-Espoon rakenne sopii mainiosti kevyelle raideliikenteelle, ei raskaalle.

Hmmm... Otaniemessä taitaa opiskella tätä nykyä noin 15´000 opiskelijaa. Henkilökuntaa lienee noin 3´500. Näistä valtaosa tulee alueelle muualta PK-seudulta.

Tapiola puolestaan liikekeskuksena on jäänyt lapsipuolenasemaan osittain huonojen joukkoliikenneyhteyksiensä (vrt. esim. Leppavaara) takia. Metron toivotaan tuovan muutosta tähän, kuten koko Tapiolan kehittämiseen.

Ompun ympäristökin on rakennettu jo hyvinkin tiiviiksi ja lisärakentaminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

Kivenlahdessakin (jonne jostain syystä metroa ei vielä olla viemässä) asuu varsin rajatulla alueella noin 17´000 asukasta. Kyllä minusta tuo vaikuttaa hyvinkin sellaiselta rakenteelta, joka suosii (raskasta)raideliikennettä.

Siinä suhteessa olet oikeassa, että Espoo on suunniteltu monessakin mielessä henkilöautoilun varaan. Minusta on vain hyvä, että sen maankäyttöä tehostetaan, kuten nyt tehdään.

Lentoasemalta Kytömaalle on kuitenkin vielä sen verran maileja, että saattaa olla että Pasilasta lähijunan perään lähtenyt kaukojuna joutuisi hissuttelemaan kyseisen lähijunan perässä, joka vielä pysähtelisi esim. Riihikalliossa ja Hyrylässä, useita kilometrejä.

Minkähän laista nopeutta ajattelit, että junat ao. radalla käyttäisivät. Ihan heti en usko, että paikut olisivat niin paljon hitaampia, että ICt joutuisivat hidastelemaan niiden takia.

Aikataulusuunnittelulla tähänkin ongelmaan voidaan vastata, mutta en kuitenkaan usko että vartin välein kulkeva lähijuna mahtuu lentokentän pohjoispuolelle, mutta esim. puolentunnin välein kulkeva saattaisi jo mahtua.

Siis kun kaukojunia menisi kentältä puolentunnin välein joko Tampereen tai Lahden suuntaan, niin väittämäsi perusteella sillä pitäisi olla 15 minuutin etumatka keretäkseen alta pois. Miksi tuota 15 minuuttia ei tarvita lentoasemalta etelään?

Jos nyt hypoteettisesti oletetaan, että Z- ja R-junat siirtyisivät suoralle lentokenttäradalle, niin Lentoaseman lisäksi uusia pysähdyspaikkoja olisivat Kytömaa, Hyrylä, Riihikallio, (Aviapolis), Vantaanportti ja Maunula, koska lähijunat eivät ratakapasiteetin vuoksi voi ohittaa näitä asemia, jotta välille hki-Lentoasema saadaan n. vartin vuoroväli ja toisaalta välille Lentoasema-Kytömaa noin puolen tunnin vuoroväli Se on sitten makuasia, pidentyykö kyseisten junien matka-aika näillä pysähdyksillä liikaa vai ei.

Miksi noille Z- ja R-junille pitää lätkäistä uuden asemat? Jonkilainen järki hommassa voisi säilyä, jos nuo Z- ja R junat vain vaihtaisivat Tikkurilan pysähdyksen Lentoasemaan. T- ja H-juna sitten hoitaisivat nuo mainitsemasi pysähdykset. Tällöin Z-juna ajaisi tunnin välein kuten R-junakin. Näistä saadaan tuo 30 vuoroväli. T- ja H-juna sitten niin ikään tunnin vuorovälillä jolloin lentokenttä on saavutettavissa sillä 15 minuutin vuorovälillä.

Näinköhän? Esittämässäni yhteydessä helsingin ja Lentoaseman välillä on 3-4 paikallisliikenteen väliasemaa. Kuinkahan monta mahtaa olla kehäradan tapauksessa mainitulla yhteysvälillä, ja mikä mahtaa olla sen vaikutus vaihtoehtojen nopeuseroon?

Kehäradalle on laskettu 60 minuutin kiertoaika eli 30 minuuttia per siivu tasoituksineen. Matka-aika lienee siis jossain 28 minuutin tasossa. Vaihdollisena 8 minuuttia Tikkurilaan ja siitä 14 minuuttia keskustaan. Nykyään Tikkurilaan pääsee vastaavalla pysähdysmäärällä karkeasti 20 minuutissa, joka on siis matkallisesti ja pysähdysmäärältään verrannollinen esittämääsi. Kuitenkin tunnelissa matkustamisessa on omat juttunsa, niin tuohon on oikeastaan pakko lisätä 1-3 minuuttia sen takia. Eroa ei enää olekkaan paljoa vaihdolliseen yhteyteen juurikaan. Jos siis verrataan kehärataa, jolla on selkeä seudullinen tarve verrattuna pääradan linjausmuutokseen, niin en näe pääradan linjan muutoksessa niin suuria hyötyjä, että se olisi järkevä rakentaa ennen kehärataa. Pääradan linjausmuutos ei kuitenkaan ole ajatuksena ihan mahdoton. Sen suurin hyöty on siinä, että silloin voidaan paikkallis-/seutuliikennekapasiteettia lisätä nyk. pääradalla. Sille puolestaan ei ole tarvetta (eikä oikein mahdollisuuttakaan) ennen kuin Pisara on valmistunut.
 
Tuntuisi jotenkin oudolta siirtää koko pääratatieaseman liikenne sieltä pois. Osan liikenteestä voi hyvinkin siirtää pisaraan, mutta ei sekään kaikkea vedä. Myöskin rautatiealueen uusokäyttö jo pelkästään pehmeän maaperän vuoksi on vaikeaa, puhumattakaan museoviraston ym. näkemyksistä. Ja onhan päärautatieaseman sijainti liikenteellisesti melko hyvällä paikalla, joten eiköhän sillekin ole vielä käyttöä niinkuin on ollut jo muutaman vuoden.;)

Kun Tallinnantunneli kuitenkin toteutuu ennemmin tai myöhemmin, on kai parempi varautua siihen jo nyt. Minusta paras linjaus kulkisi suoraan Pasilasta etelään, tunnelissa siis, jolloin Tallinnanasema voitaisiin louhia nykyisen Rautatientorin metroaseman alle. Sitä käyttäisi sitten koko kaukoliikenne, joka ajaisi pääsääntöisesti aina Tallinnaan asti. Yhdistettynä Pisaraan tämä tarkoittaisi, ettei olisi enää mitään syytä ajaa junaliikennettä Helsingin paraatipaikalle seisomaan. Ratapiha-alueita vapautuisi sekä Töölönlahdella että Pasilassa rakennuskäyttöön huomattavia määriä, ja varsinkin Pasilassa voitaisiin rakentaa korkealle ja kovaa.

Ulkomaisten esimerkkien valossa Rautatientorille keksittäisiin kyllä uusiokäyttöä. Mieleen tulee vaikkapa Gare d'Orsay Pariisissa - rautatieasemasta tehtiin maailmankuulu taidemuseo - ja Les Halles, joka on tärkeä liikenteen solmukohta, kauppakeskus ja puistoalue (viihtyisyydestä voi tosin olla montaa mieltä). Louvren pyramidi on sekin kiinnostava referenssi, kun mietitään, miten puistoalueita voi yhdistää viihtyisiin maanalaisiin tiloihin. Kaikkia näitä voisi hyödyntää Töölönlahdella.

Suomessa on tosin vietetty liian monta vuosisataa syöden maakuopassa perunoita, joten en suhtaudu kovin luottavaisesti siihen, että moinen visio toteutuu.
 
No ehkä sitten kerrot minulle ja muille mitkä on ne konkreettiset hyödyt Helsingille kehäradasta?
Taidan jättää väliin, uskoisin että Kehäradan kannattajat voivat listata ja ovat jo listanneetkin sinulle näitä helsingin konkreettisia hyötyjä tällä foorumilla. Väittäisin kuitenkin että montaakaan samalla suhteellisella rahoitusosuudella Kehärataan osallistuvaa pitäjää ei härmästä löydy, jotka hyötyvät hankkeesta lähellekkään yhtä paljon kuin helsinki.

On jokseenkin paradoksinen tilanne, että ihminen joka kanattaa ns. suoraa yhteyttä pisteiden A ja B välillä voi kannattaa sitä vain yhdellä liikennevälineellä ja väittää vastaavaa idioottimaiseksi. Tilanne on ainoastaan ymmärettävissä (joskin huonosti) silloin kun mukaan otetaan sanat "lentokenttä" ja "Metro" ja etenkin kun nuo kaksi sanaa liitetään yhteen.
Muistaakseni olin ripotellut myös väliasemia välille hki-Lentoasema. Lisäksi tämän pisteen B jälkeen esittämässäni vaihtoehdossa on vielä lukemattomia määränpääpisteitä. Sinulle tuottaa ilmeisesti vaikeuksia hahmottaa Suomea myös Kehä kolmosen ulkopuolella, metroahan ei varsinaisesti kannata jatkaa esim. Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan tai Mikkeliin.

Yritän kuitenkin purkaa tilannetta vähän. Sinä näet tuon ns. lentokenttämetron ainoastaan lentokentän raideyhteytenä keskustaan. Sellainen se ei ole. Ei myöskään Vuosaaren metro ole vuosaaren raideyhteys keskustaan, vaan molemmat ovat raideyhteyksiä useamman eri asuin- ja työpaikkoalueen sekä aluekeskusten välillä. Mikäli verrataan edelleen Vuosaaren metrolinjaa tuohon suunniteltuun lentokenttämetroon, niin siinä kun Vuosaarenlinja palvelee paitsi yhteytenä keskustaan, niin merkittävämpi on yhteys Itäkeskukseen ja muihin alakeskuksiin. Samoin tulee olemaan Lentokenttämetrossakin. Paitsi se palvelee (vaikka Tammistolaisia) yhteytenä keskustaan, niin myös yhteytenä Jumboon. sekä muihin alakeskuksiin. Yhteys lentoasemalle on vain "kiva bonus" joskin tarpeellinen sellainen, koska sinne muodostuu seudullinen joukkoliikennehubi eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä lentoliikenteen kanssa.
Metro on kustannuksiltaan ja kapasiteetiltaan aivan liian raskas ratkaisu helsingille, etenkin lentoaseman suuntaan. Jos hieman mietit minkälaisia "väestökeskittymiä" tämän metron varrella olisi, (mm. Pakila ja Tammisto) niin ymmärrät hyvin kuinka turha hanke se on.
Helsinkiläisille siinä mielessä, että osa alueen opiskelijoista asuu Helsingissä. Helsingin kaupungille siitä puolestaa ei ole hyötyä, kuin ehkä välillisesti.
Turha kikkailla sanoilla. Demokratiassa kunnan hyöty = kuntalaisten hyöty.

Hmmm... Otaniemessä taitaa opiskella tätä nykyä noin 15´000 opiskelijaa. Henkilökuntaa lienee noin 3´500. Näistä valtaosa tulee alueelle muualta PK-seudulta. Tapiola puolestaan liikekeskuksena on jäänyt lapsipuolenasemaan osittain huonojen joukkoliikenneyhteyksiensä (vrt. esim. Leppavaara) takia. Metron toivotaan tuovan muutosta tähän, kuten koko Tapiolan kehittämiseen. Ompun ympäristökin on rakennettu jo hyvinkin tiiviiksi ja lisärakentaminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Kivenlahdessakin (jonne jostain syystä metroa ei vielä olla viemässä) asuu varsin rajatulla alueella noin 17´000 asukasta. Kyllä minusta tuo vaikuttaa hyvinkin sellaiselta rakenteelta, joka suosii (raskasta)raideliikennettä.Siinä suhteessa olet oikeassa, että Espoo on suunniteltu monessakin mielessä henkilöautoilun varaan. Minusta on vain hyvä, että sen maankäyttöä tehostetaan, kuten nyt tehdään.
Ei liity enään tämän ketjun aiheeseen. Läntisiä raideyhteyksiä puntaroivissa ketjuissa pähkäillään näiden asioiden parissa.

Minkähän laista nopeutta ajattelit, että junat ao. radalla käyttäisivät. Ihan heti en usko, että paikut olisivat niin paljon hitaampia, että ICt joutuisivat hidastelemaan niiden takia. Siis kun kaukojunia menisi kentältä puolentunnin välein joko Tampereen tai Lahden suuntaan, niin väittämäsi perusteella sillä pitäisi olla 15 minuutin etumatka keretäkseen alta pois. Miksi tuota 15 minuuttia ei tarvita lentoasemalta etelään?Miksi noille Z- ja R-junille pitää lätkäistä uuden asemat? Jonkilainen järki hommassa voisi säilyä, jos nuo Z- ja R junat vain vaihtaisivat Tikkurilan pysähdyksen Lentoasemaan. T- ja H-juna sitten hoitaisivat nuo mainitsemasi pysähdykset. Tällöin Z-juna ajaisi tunnin välein kuten R-junakin. Näistä saadaan tuo 30 vuoroväli. T- ja H-juna sitten niin ikään tunnin vuorovälillä jolloin lentokenttä on saavutettavissa sillä 15 minuutin vuorovälillä.
Ihan normaaleja junatyyppien nopeuksia. Kaukojuniahan helsingistä pääradalle ja oikoradalle taitaa parhaimmillaan mennä yksittäisen tunnin aikana yhteensä 4 kappaletta.

Jos lähijunia suoralla lentokenttäyhteydellä kulkisi vartin välein, niin junia tällä yhteydellä kulkisi siis 8 kappaletta tunnissa suuntaansa. Ja koska Lentoasemalta etelään on minusta kohtuullista tarjota tämä lähiliikenteen vartin vuoroväli on kaikkien lähijunien pysähdyttävä jokaisella väliasemalla. Mikäli kaukojunia ajatetaan tasaisin välein, esim. Pasilasta: 00 15 30 45, niin lähijunat voisivat lähteä Pasilasta esim.: 02 17 32 47, mikäli kahden minuutin marginaali on mahdollinen. Näin ollen lähijunalla olisi 13 minuuttia etumatkaa kaukojunaan nähden. Voi olla, että riittäisi Kytömaalle asti, tai sitten ei. Toinen kysymys on se onko vartin vuoroväli ylitarjontaa Riihikalliossa, Hyrylässä ja Kytömaalla.

2-vaihtoehto voisi olla se, että näiden neljän (tunnissa) kaukojunan lähtöminuutit rytmitettäisiin erilailla, jolloin puolentunnin välein Kytömaalle meneville lähijunille olisi isompi aikaikkuna kuin ainoastaan Lentoasemalle liikennöiville lähijunille.

Kehäradalle on laskettu 60 minuutin kiertoaika eli 30 minuuttia per siivu tasoituksineen. Matka-aika lienee siis jossain 28 minuutin tasossa. Vaihdollisena 8 minuuttia Tikkurilaan ja siitä 14 minuuttia keskustaan. Nykyään Tikkurilaan pääsee vastaavalla pysähdysmäärällä karkeasti 20 minuutissa, joka on siis matkallisesti ja pysähdysmäärältään verrannollinen esittämääsi. Kuitenkin tunnelissa matkustamisessa on omat juttunsa, niin tuohon on oikeastaan pakko lisätä 1-3 minuuttia sen takia.
Voit vapaasti lisäillä omia juttujasi matka-aikoihin. Suora lentokenttäyhteys olisi nopeudeltaan luokkaa K-juna: helsinki-Tikkurila, eli n. 10 minuuttia nopeampi kuin Kehärata.
 
Taidan jättää väliin...

Miksiköhän en ole yllättynyt

Muistaakseni olin ripotellut myös väliasemia välille hki-Lentoasema.

Jep, mutta miellät asian silti toisin. Tai sitten ymmärryksesi ei näy kirjoituksissasi.

Sinulle tuottaa ilmeisesti vaikeuksia hahmottaa Suomea myös Kehä kolmosen ulkopuolella

Mistäs tuon päättelit?

metroahan ei varsinaisesti kannata jatkaa esim. Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan tai Mikkeliin.

Kukahan metroa noihin paikkoihin oli viemässä?

Metro on kustannuksiltaan ja kapasiteetiltaan aivan liian raskas ratkaisu helsingille, etenkin lentoaseman suuntaan. Jos hieman mietit minkälaisia "väestökeskittymiä" tämän metron varrella olisi, (mm. Pakila ja Tammisto) niin ymmärrät hyvin kuinka turha hanke se on.

Jep ja metroahan toki suunnitelaan aikaskaalalla 2 vuotta. Onkohan sinulla minkäänlaista tuntumaa siihen paljonko kaupunkia pitäisi rakentaa esim. seuraavan 20 vuoden aikana nykyisen liskäsi pk-seudulle, jotta tarve tulisi tyydytettyä. Tuusulanväylän laita nyt vain sattuu olemaan sellaista aluetta, jonne kaupunki tullaan rakentamaan voimakkaasti, ihan jo sen takia, että siellä on tilaa sekä sinne menee jo perusinfra. Sinne tulee varmasti järjestettäväksi myös joukkoliikennettä. Riittävän kapasiteetin välineitä vain on vähän. Itseasiassa Tammiston alueelle on kaavoitettu jo nyt varsin paljon sekä kerrostalo, että työpaikka -alueita. Myös Helsingin puolella alue alkaa olla suunnitelupöydällä etenkin kun Kuninkaantammen alueen rakentaminen alkaa.

Ei liity enään tämän ketjun aiheeseen. Läntisiä raideyhteyksiä puntaroivissa ketjuissa pähkäillään näiden asioiden parissa.

Siis näin esiin nostamastasi asiasta tulikin epämillyttävä. No sehän sopii. Jätetään vain väliin.


Voit vapaasti lisäillä omia juttujasi matka-aikoihin.

Vapaasti? No jaa. Tosiasia kuintekin on kuten jo sanoinkin, niin Tikkurilaan ajetaan vastaavalla pysähdysmäärällä 20 minuutissa. Tikkurilaan mennään pintaradalla, mutta lentoasemalle mitä ilmeisimmin pitäisi mennä varsin huomattava osa tunnellissa. Tunneli puolestaan rajoittaa junien nopeutta, joten aivan samaan matka-aikaan ei päästä. Näin on metrossa, kuten on myös kehäradalla. Paljonko tuo tunnelliosuus sitten hidastaa matkantekoa riippuu tietenki itse tunnellirakenteesta, niin myös tunnellin pituudesta. Arvio 10% ajanpidennyksestä (2 minuuttia) nyt on linjassa kehäradan kanssa, joten ihan "mun jutusta" ei ole kyse.

Suora lentokenttäyhteys olisi nopeudeltaan luokkaa K-juna: helsinki-Tikkurila, eli n. 10 minuuttia nopeampi kuin Kehärata.

Höpö höpö. Kun Tikkurilaan päästään vastaavalla pysähdysmäärällä n. 20 minuutissa, niin pintaradalla lentokentälle voisi olettaa pääsevänsä samassa ajassa. Kuitenkin osa matkaa tehdään tunnellissa, joten arvio 22 minuutista on ihan käypä. Tämä toki on 8-10 minuuttia nopeampi kuin kehäradan matka-aika, mutta vaihdollisena Tikkurilaan matkataan 8 minuutissa ja sieltä edelleen keskustaan 14 minuutissa. Tällöin nopeusero on täsmälleen vaihtoikkunan suuruinen. Mikäli junien ajaminen tehdään järkevästi, niin lentoasemalta matkalla keskustaan ei Tikkurilassa tarvitse vaihtaa, jolloin nopeus on itse asiassa täsmälleen sama kuin ehdottamassasi "suorassa yhteydessä" olisi.
 
Jep, mutta miellät asian silti toisin. Tai sitten ymmärryksesi ei näy kirjoituksissasi.

Pahoitteluni, jos viimeaikaisista kirjoituksistani sinulle ei ole välittynyt oikeanlaista kuvaa. Vaikka käytinkin termejä suora lentokenttärata tai suora lentokenttäyhteys, niin käsittääkseni olen maininnut muutamaan kertaan, että nämä termit pitävät sisällään myös seuraavat uudet väliasemat, joilla lähijunat pysähtyvät: Maunula, Vantaanportti, (Aviapolis), Lentoasema, Riihikallio, Hyrylä ja Kytömaa. Termejä suora lentokenttärata tai suora lentokenttäyhteys olen siis käyttänyt ikään kuin vastinparina termille Kehärata, enkä ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi luetella joka yhteydessä erikseen kaikkien väliasemien nimiä. Tämän enempää en tätä rautalankaa enään oikein osaa vääntää, joten toivottavasti meni jakeluun.

Jep ja metroahan toki suunnitelaan aikaskaalalla 2 vuotta. Onkohan sinulla minkäänlaista tuntumaa siihen paljonko kaupunkia pitäisi rakentaa esim. seuraavan 20 vuoden aikana nykyisen liskäsi pk-seudulle, jotta tarve tulisi tyydytettyä. Tuusulanväylän laita nyt vain sattuu olemaan sellaista aluetta, jonne kaupunki tullaan rakentamaan voimakkaasti, ihan jo sen takia, että siellä on tilaa sekä sinne menee jo perusinfra. Sinne tulee varmasti järjestettäväksi myös joukkoliikennettä. Riittävän kapasiteetin välineitä vain on vähän. Itseasiassa Tammiston alueelle on kaavoitettu jo nyt varsin paljon sekä kerrostalo, että työpaikka -alueita. Myös Helsingin puolella alue alkaa olla suunnitelupöydällä etenkin kun Kuninkaantammen alueen rakentaminen alkaa.

Keskustelun jatkamisen kannalta voisi olla hedelmällistä, jos edes perusfaktat olisivat kohdallaan. Kuninkaantammi esimerkiksi sijaitsee lähinnä Hämeenlinnanväylän vaikutusalueella, ei niinkään Tuusulanväylän. Tammiston alueen täydennysrakentamismahdollisuuksista puolestaan mainitaan seuraavaa Vantaan nettisivuilla: http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;222;2394;2829;2873;60468, erityisesti sivun tummennetut tekstipätkät antavat hyvän kuvan alueelle odotettavissa olevasta valtavasta väestönkasvusta. Ylipäätäänkin voit varmasti valaista hieman lisää sitä, missä päin Tuusulanväylän laidassa on mielestäsi tilaa merkittävälle täydennysrakentamiselle. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää minkälaiselle reitille olet kaavaillut tätä "riittävän kapasiteetin välinettä".

Vapaasti? No jaa. Tosiasia kuintekin on kuten jo sanoinkin, niin Tikkurilaan ajetaan vastaavalla pysähdysmäärällä 20 minuutissa. Tikkurilaan mennään pintaradalla, mutta lentoasemalle mitä ilmeisimmin pitäisi mennä varsin huomattava osa tunnellissa. Tunneli puolestaan rajoittaa junien nopeutta, joten aivan samaan matka-aikaan ei päästä. Näin on metrossa, kuten on myös kehäradalla. Paljonko tuo tunnelliosuus sitten hidastaa matkantekoa riippuu tietenki itse tunnellirakenteesta, niin myös tunnellin pituudesta. Arvio 10% ajanpidennyksestä (2 minuuttia) nyt on linjassa kehäradan kanssa, joten ihan "mun jutusta" ei ole kyse.

Ja faktatietojen ilotulitus näyttää jatkuvan. Kehoittaisin kohdistamaan huomion erityisesti tämän raportin sivun 18 toiseen kappaleeseen: http://www.keharata.net/Keharata_raportti_290808_Yleinen_netti.pdf. Kannattaa ehkä myös tarkistaa K-junan ilmoitettu ajoaika välillä hki-Tikkurila.

Höpö höpö. ... Tämä toki on 8-10 minuuttia nopeampi kuin kehäradan matka-aika, mutta vaihdollisena Tikkurilaan matkataan 8 minuutissa ja sieltä edelleen keskustaan 14 minuutissa. Tällöin nopeusero on täsmälleen vaihtoikkunan suuruinen. Mikäli junien ajaminen tehdään järkevästi, niin lentoasemalta matkalla keskustaan ei Tikkurilassa tarvitse vaihtaa, jolloin nopeus on itse asiassa täsmälleen sama kuin ehdottamassasi "suorassa yhteydessä" olisi.

Mielenkiintoinen lähestymistapa asiaan. Ensin tyrmäät esittämäni n. 10 minuutin nopeuseron suoran lentokenttäradan ja Kehäradan välillä, ja samassa yhteydessä arvioit itse nopeuseroksi 8-10 minuuttia.

Loppuosa kappaleesta onkin sellaista hepreaa, että sen tulkitseminen on sanotaanko nyt vaikka, haastavaa. Ehdotatko mahdollisesti että Lentoasemalta keskustaan matkaava vaihtaisi nopeampaan junaan Tikkurilassa, ja että vaihtoaika tässä tapauksessa olisi 0 min 00 sek? Vai vaihtoehtoisesti Kehäradan junat siirtyisivät Tikkurilassa nopeanliikenteen raiteille ohittaen väliasemat?
 
Keskustelun jatkamisen kannalta voisi olla hedelmällistä, jos edes perusfaktat olisivat kohdallaan. Kuninkaantammi esimerkiksi sijaitsee lähinnä Hämeenlinnanväylän vaikutusalueella, ei niinkään Tuusulanväylän.

Aivan. sanoinkin Kunikaantammen jälkeen. Tarkoitin tietysti kunkinkaantammen alkaessa rakentua siirtyvät kaavoittajien huomio toisaalle, kuten taisin sanoakkin. Jos karttaa katsoo, niin Tuusulan väylän varressa on tilaa.

Tammiston alueen täydennysrakentamismahdollisuuksista puolestaan mainitaan seuraavaa Vantaan nettisivuilla: http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;221;222;2394;2829;2873;60468, erityisesti sivun tummennetut tekstipätkät antavat hyvän kuvan alueelle odotettavissa olevasta valtavasta väestönkasvusta. Ylipäätäänkin voit varmasti valaista hieman lisää sitä, missä päin Tuusulanväylän laidassa on mielestäsi tilaa merkittävälle täydennysrakentamiselle. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää minkälaiselle reitille olet kaavaillut tätä "riittävän kapasiteetin välinettä".

Tuossa on kyse täydennyksestä ko. alueelle, ei asemakaavasta tai yleiskaavasta, jossa moottoritien laintaan on kaavoitettu aikamoinen määrä paitsi liiketilaa, niin myös kerrostaloasujamistoa. Toki lisärakentaminen jää muutamaan tuhanteen asukaaseen. Siinä suhteessä olet kyllä oikeassa, että tarvittava liikenneväline riippuu pitkälti siitä minkälainen kaava alueelle (erityiseti Helsingin puolelle) sitten aikanaan alueelle tulee. Vähän veikkaan, että se tulee olemaan varsin tiivis. Se taasen tulee väistämättä vaikuttamaan myös naapurikunnan tekemisiin.

Ja faktatietojen ilotulitus näyttää jatkuvan. Kehoittaisin kohdistamaan huomion erityisesti tämän raportin sivun 18 toiseen kappaleeseen:
Mielenkiintoinen lähestymistapa asiaan. Ensin tyrmäät esittämäni n. 10 minuutin nopeuseron suoran lentokenttäradan ja Kehäradan välillä, ja samassa yhteydessä arvioit itse nopeuseroksi 8-10 minuuttia.


Jos et ymmärtänyt niin siinä oli kaksi eri osiota. Vaihdottomat ja vaihdolliset yhteydet. Vaihdottomalla se tulee olemaan 8-10 minuuttia pidempi matka-aika keskustaan kuin vaihdottomalla yhteydellä.

Loppuosa kappaleesta onkin sellaista hepreaa, että sen tulkitseminen on sanotaanko nyt vaikka, haastavaa. Ehdotatko mahdollisesti että Lentoasemalta keskustaan matkaava vaihtaisi nopeampaan junaan Tikkurilassa, ja että vaihtoaika tässä tapauksessa olisi 0 min 00 sek?

En van sanon, että nopeusero on vaihtoikkunansuuruus.

Vai vaihtoehtoisesti Kehäradan junat siirtyisivät Tikkurilassa nopeanliikenteen raiteille ohittaen väliasemat?

Miksi ne eivät niin voisi tehdä?

Luulen, että tämä aihe on aika pitkälti käsitelty. Itse en usko ns. lentokenttämetroon ainakaan ennen kuin alueen maankäyttö on selvitetty ja osittainrakennettu, ehkä 30-40 vuoden päästä. Enkä myöskään näe pääradan oikaisusta saatavieä hyötyjä (ellei joku sellaisia esitä) niin suurina, jotta moiseen kannattaisi investoida. Sen sijaan kähäradalla saatava hyöty on jo nyt saatavissa ilman ensimmäistäkään lisä infra hanketta.
 
Enkä myöskään näe pääradan oikaisusta saatavieä hyötyjä (ellei joku sellaisia esitä) niin suurina, jotta moiseen kannattaisi investoida. Sen sijaan kähäradalla saatava hyöty on jo nyt saatavissa ilman ensimmäistäkään lisä infra hanketta.

Jos näkyvyys on tämä niin optiikkasi on väärin kalibroitu eikä näe mitään ihmisaktiviteettia Kehä III:n ulkopuolella. Mikä arvo olisi esim. seuraavilla tekijöillä?

  • Helsingistä ylivoimaisen nopea yhteys lentoasemalle
  • Tampereelta vaihdoton Pendolino-yhteys vähän päälle tunnissa Vantaan lentoasemalle mahdollistaisi huonosti palvelevien potkuriturbiinilentojen korvaamisen junayhteydellä
  • Lahti, jonne nykyään ei pääse lentäen ollenkaan, saataisiin kytkettyä lentoasemaan ja sitä kautta maailman metropoleihin
  • Samoin Hämeenlinna ja Kouvola
  • Jne.

Periaatteessa kaikki paikat joihin pääsee lentoasemalta suoralla yhteydellä, joko junalla tai lentäen, ovat globaalisti liikkuvien bisneshenkilöiden maailmankartalla ainakin jollakin tavoin. Tällöin nämä paikkakunnat hyötyvät, koska yritykset sijoittuvat niihin helpommin. Samoin näistä paikoista on helpompi matkustaa työmatkalle ulkomaille. Lisäksi täytyy huomata, että tulevaisuudessa lienee epätodennäköistä että kotimaan lentoyhteydet ainakaan lisääntyisivät, varsinkaan lyhyillä reiteillä. Pääradan siirtäminen kulkemaan lentoaseman kautta säteilisi positiivisia vaikutuksia koko valtakuntaan mutta myös Helsinkiin, jonka keskusta olisi helpommin saavutettavissa lentoasemalta kuin kehäradalla. Tämä olisi win-win -aluepolitiikkaa, jossa voittaisivat sekä Helsinki että maakunnat.

Kehäradan hyötyjiä olisivat sellaiset paikat kuin Malmi, Pukinmäki, Tikkurila ja Vantaan nykyiset marjametsät. Sekä tietysti ne tahot jotka raivaavat marjametsät veke, laittavat taloja tilalle ja myyvät neliöt priimahintaan, kun kerran ovat junayhteyden varrella.

Kannattaa kysyä itseltään kummalla vaihtoehdolla on laajemmat hyödyt ja suurempi vaikutus sekä yhteiskuntaan yleisesti että suuremman ihmisjoukon hyvinvointiin erityisesti. Varsinkin kun Marja-Vantaan liikenneyhteydet voitaisiin yhtä hyvin voitaa edullisella pikaraitiotiellä palvelutason kärsimättä -- tai itse asiassa paremmalla palvelutasolla.
 
Jos karttaa katsoo, niin Tuusulan väylän varressa on tilaa.

Onko mielessäsi käväissyt sellaista ajatusta, että Tuusulan väylän varresta saattaa sen takia löytyä tilaa, että kyseiseisten alueiden rakentamattajättämiselle saattaisi olla aika vahvat perusteet?

Tuossa on kyse täydennyksestä ko. alueelle, ei asemakaavasta tai yleiskaavasta, jossa moottoritien laintaan on kaavoitettu aikamoinen määrä paitsi liiketilaa, niin myös kerrostaloasujamistoa.

Lähdehän tähän löytyy?

Pahaa kiinnittää huomiota kun ei syytä tai toisesta mulle aukea ao. raportti.

Tietokoneet on perseestä, heittäisin omani välittömästi jorpakkoon jos tässä yhteiskunnassa toimimista ei olisi tehty niin vaikeaksi ilman konetta. No, mutta asiaan. Raporttihan oli Kehärata: Ratasuunnitelma 2008, ja tässä mainitsemani kohta: "Ratageometria mahdollistaa 120 km/h tavoitenopeuden lähes koko rataosuudella. Suunnittelunopeus on alhaisempi ainoastaan Kivistön aseman läheisyydessä sekä pääradan ylittävän sillan alueella. ...".

Jos et ymmärtänyt niin siinä oli kaksi eri osiota. Vaihdottomat ja vaihdolliset yhteydet. Vaihdottomalla se tulee olemaan 8-10 minuuttia pidempi matka-aika keskustaan kuin vaihdottomalla yhteydellä.

En van sanon, että nopeusero on vaihtoikkunansuuruus.

Ymmärrätköhän itsekkään mitä tarkoitat?

Miksi ne eivät niin voisi tehdä?

Mietippä sitä.

Luulen, että tämä aihe on aika pitkälti käsitelty.

Omalta osaltani aihe on käsitelty siinä vaiheessa, kun valtio vetää takaisin rahoituspäätöksensä naurettavasta kehäradasta. Siinä mielessä toki olet oikeassa, että meidän välinen viimeaikainen keskustelu aiheen ympärillä alkaa olla aika loppuunkaluttu.
 
Sellaista asiaa, että Vantaan kaupunginvaltuusto nuijii kehäradan 15.12. kokouksessaan. Se on hyvä asia ja merkki siitä, että asiat etenevät oikeaan suuntaan.

Alunperin kirjoittanut Vantaan kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 15.12.2008
Kaupunginhallituksen
esitys: Päätetään hyväksyä 19.11.2008 päivätty Kehäradan asemakaavaehdotus,
maanalainen asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus nro 701100
ja tonttijakoehdotus sekä tonttijaon muutosehdotus.

http://192.49.193.12/ktwebbin/ktpro...ykno=31&elin=KV&lis=9&pvm=15.12.2008 15:00:00
 
Sellaista asiaa, että Vantaan kaupunginvaltuusto nuijii kehäradan 15.12. kokouksessaan.

Ei suinkaan nuiji Kehärataa, vaan vain yhden siihen liittyvistä asemakaavoista. Kehäradan rakentaminen on käytännössä päätetty Vantaan osalta jo 17.11., kun valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvioon 36 miljoonaa euroa Kehäradan rakennustöiden aloittamiseen.
 
Takaisin
Ylös