Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Lentorata voisi olla yksiraiteinen. Keskustasta ja Pasilasta ei ole syytä päästä lentoradalla lentoasemalle. Kaukoliikenne siis kulkisi päärataa pitkin Helsingistä pois.

Miksi ihmeessä näin? Tämä on minusta yhtä fiksua kuin ampuisi itseään jalkaan.

Tietenkin lentoradan tarkoituksena on, että Helsinkiin tuleva kaukoliikenne kulkisi kokonaisuudessaan lentoaseman kautta. Näin samat junat palvelisivat sekä lentoaseman että Helsingin keskustan liikennettä. Liikenteen jakaminen ehdoin tahdoin näiden kohteiden kesken ei ole taloudellista eikä järkevää. Yksi raide ei riitä koko kaukoliikenteelle eikä sitäpaitsi toisen raiteen rakentaminen siihen viereen maksane suhteellisesti lähellekään puolta lisää projektin hintaan.

Lisäksi voi olla järkevää ajaa lentorataa pitkin erillisiä lentoasemaexpressjunia Helsingin päärautatieasemalta Pasilan kautta lentoasemalle. Se olisi kunnollinen lentoasemayhteys, toisin kuin kehärata. Tietenkin tämä söisi kehäradan business casea entisestään ja paljastaisi avoimesti millainen vikatikki koko hanke on. Mutta että kasvojen säilyttämisen vuoksi amputoitaisiin hyviltä hankkeilta niiden hyötyjä - sitä en ymmärrä.

Lentorata on Tuusulassa kokonaisuudessaan tunnelissa.

Sitäkään en ymmärrä miksi pitää ehdoin tahdoin linjata ko. rata tunneliin hirveällä lisähinnalla. Eiköhän nyt maan päällekin mahtuisi suurimmalta osalta matkaa?

Tuusulan tulevaisuuden raideyhteys on kevytmetro Pasilasta. Metro tarjoaa monipuolisemmat mahdollisuudet. Onhan Vantaanjoen pohjoispuolelle tulossa nelisen asemaa ja lentoaseman pohjoispuolelle nelisen asemaa.

Mielenkiintoinen ajatus. Tarkoittanet varmaan metroa, joka on teknisesti ratikka, kuten vaikkapa Portugalin Portossa? Sellainen voisi jopa toimia, jos se toteutetaan kevyillä ratkaisuilla.
 
1-suuntainen lentorata on syntyneenä kuollut siksi, että lentoasema ei ole yksisuuntainen liikenteen viemäri. Lentoasemalta pitää päästä myös takaisin maaseudulle.
 
Tarkoittanet varmaan metroa, joka on teknisesti ratikka, kuten vaikkapa Portugalin Portossa? Sellainen voisi jopa toimia, jos se toteutetaan kevyillä ratkaisuilla.

On havaittavissa orastavaa konsensusta, että sinällään epätodennäköinen "toinen metrolinja" voisi olla toteutuessaan jotain tämän tyyppistä. Yksin Töölön metronlinjana tai varsinkaan maanalaisena linjana Hyrylään sellaista tuskin rakennetaan. Laajamittaisten maankäyttöhankkeiden tai poikittaisyhteyksien osana jotain voi joskus toteutuakin.
 
Tarkoitin, että lentorata voisi olla yksiraiteinen, ja pussinperällä käytyään, eli Pasilassa ja keskustassa, kaukojunat liikennöisivät päärataa pitkin pois pääkaupungista.

Tuusulassa on todellakin Tuusula 2040 kaavoituskatsauksessa (ei siinä missään mainita visiota) nähty Etelä-Tuusulan ja Hyrylän kehittäminen tärkeänä, raiteeseen tukeutuen. Mutta ei siitä enempää.

Lentorata taasen on huomattavasti kustannuksiltaan vähäisempi jos siitä ei tehdä Tuusulan paikallisrataa.

Ja miksi tehtäisi, koska toisen metrolinjan eli kevytmetron siis metron toteuttamiseen on kannatusta yli puoluerajojen, ja se voisi toimia myös Laajasalon haarana useine muine haaroineen. Siitä saisi jopa Munkkivuoren ratayhteyden, edelleen jatkettuna vähintään Huopalahden juna-asemalle. Niin kätevä on tuo ideoitu Töölön tunneli. Töölön tunnelista pääsee joka ilmansuuntaan. Pinnalla on tilaa usealla haaralla.

Lentorata lentoasemalta Hyrylän kautta Keravalle on vähintään 15km pitkä, kun suorempi ratayhteys lentoasemalta pääradalle olisi vain 6km. Lentorata pasilasta lentoasemalle, Hyrylään ja Keravalle olisi pituudeltaan 30km. Jos Hyrylän mutkat ja koko Tuusula jätetään pois, joka kai nopean radan tarkoitus, Pasilasta lentoaseman kautta pääradalle kertyy 20km.

Lentoradasta ei ole Tuusulan paikallisliikenneradaksi.

Onhan nykymetro hieman mammutti. Mutta onhan Itä-Helsingissä lähes Vantaan verran asukkaita. Sanotaan nyt sitten vaikka mammuttimetro, niin se on ollut oikea valinta oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Itä-Helsingillä ja Etelä-Espoolla on käynyt tuuri, silllä näitä raskaita ratoja raskaine kalustoineen ei juuri enää rakenneta. On idässä ja lännessä mihin kasvaa ja kehittää. Olemassaolevaa verkkoa toki täydennetään, kuten Pisara, Espoon kaupunkirata, Klaukkala, ELSA ja HELI, sekä tietysti nyt rakennettava Espoon metro eli 1. linjan loppuosat. Keskustaan päättyvää tai keskustan halkovaa raskasraidelinjaa tuskin on tulossa. Ja pikaratikan ystävienkin soisi kannattavan raskasratikkaa tai kevytmetroa toiseksi metrolinjaksi. Ja mikäs sen mukavampaa olisi jos ne olisivat yhteensopivia. Lähtökohdan tulisi kuitenkin olla enemmän kevytmetroon kuin raskasratikkaan painottuva.
 
Lentoradasta ei ole Tuusulan paikallisliikenneradaksi.

Heittämällä. Lentoradalle mahtuu helposti sen verran paikallisjuniakin, että esim. Järvenpää-tasoinen palvelu on mahdollista, eli riittää mainiosti myös Hyrylään. Toinen vaihtoehto, jota joku jo ehdottikin, on se että Lentoradan valmistumisen jälkeen, kun pääradalta on vapautunut jäätävät määrät ratakapasiteettia, vedetään edullinen pistoraide jostain Korson kulmilta Hyrylään.

kytom1.jpg


Päärata (keltainen paksu viiva) on kummassakin vaihtoehdossa maantasossa.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä madaltaa kynnystä, mutta ei poista sitä. Onhan nytkin mahdollista mennä junalla Tikkurilaan ja napata taksi lentokentälle. Tuohon ei sisälly kauheasti epävarmuustekijöitä. Mutta ei se silti yleinen tapa ole.

Miksi se ei ole yleinen tapa? Esimerkiksi siksi, että hyvin monille ihmisille taksin hinta Tikkurilasta lentoasemalle on kynnyskysymys, vaikkei se sinulle olisi?

Tässä kiteytyy se, mistä Elmo ja Albert jo huomauttivat - luulet ehkä business-matkustajana edustavasi suurempaa osaa potentiaalisesta käyttäjäkunnasta kuin mitä todellisuudessa edustat. Vaikka sinulle tottuneena business-matkustajana kaukojuna + taksi -yhdistelmä ja kaukojuna + lähijuna -yhdistelmä olisivat käytännössä sama, hyvin suurelle määrälle ihmisiä se ei todellakaan sitä ole.

Vieraisiin kaupunkeihin saapuvana reppumatkustajana minä lähden aina ensimmäisenä lentoasemalta etsimään juna-asemaa (seudun joukkoliikennejärjestelmään kuuluvaa), ja (lähes) kaikki tuntemani ihmiset tekevät samoin. Myös silloin kun lopullinen kohde sijaitsee kaupunkiseudun ulkopuolella. En vedä tästä siltikään johtopäätöstä, että de facto kaikki kokisivat asian näin, koska näen itseni ja koko tuttavapiirini edustavan vain rajattua osaa paljon laajemmasta käyttäjäkunnasta.

Tulin nyt hieman mielivaltaisesti kommentoimaan vain yhtä kohtaa muuten pitkässä kirjoituksessa, mutta minusta se oli keskustelun kannalta olennainen.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitin, että lentorata voisi olla yksiraiteinen, ja pussinperällä käytyään, eli Pasilassa ja keskustassa, kaukojunat liikennöisivät päärataa pitkin pois pääkaupungista.

Et varmaankaan ole ihan tosissasi. Lentokentältä ei pääsisi suoraan maakuntiin, eikä helsingistä suoraan lentokentälle. Tätähän varten meillä on jo kohta kehärata.
 
Tässä kiteytyy se, mistä Elmo ja Albert jo huomauttivat - luulet ehkä business-matkustajana edustavasi suurempaa osaa potentiaalisesta käyttäjäkunnasta kuin mitä todellisuudessa edustat. Vaikka sinulle tottuneena business-matkustajana kaukojuna + taksi -yhdistelmä ja kaukojuna + lähijuna -yhdistelmä olisivat käytännössä sama, hyvin suurelle määrälle ihmisiä se ei todellakaan sitä ole.

Suora kaukojunayhteys palvelee sekä bisnes- että reppumatkustajaa. Kehärata palvelee (ehkä) reppumatkustajaa, eikä kovin hyvin häntäkään.

Mutta mitä edustavuuteen tulee niin jos vilkaisen Finnairin Euroopan-lennolla ympärilleni, niin väittäisin että ainakin 60-70 % (?) lienee bisnesmatkustajia, "tavallisia" turisteja ehkä enintään 10-15 % ja reppumatkustajia ehdottomasti maksimissaan 15 %. Nuo tavalliset turistit voivat olla esim. keski-ikäisiä ihmisiä, jotka eivät ole erityisen varakkaan oloisia, mutta joiden on aika vaikea kuvitella vapaaehtoisesti lähtevän raahaamaan laukkuja junasta toiseen.

Reppumatkustajien määrä on silmämääräisten havaintojeni mukaan oikeasti todella pieni, paitsi tietysti Ryanairilla ja vastaavilla halpayhtiöillä. Ja väittäisin (hieman rohkeasti) että varsin monella lennolla, kohteesta riippuen, bisnesmatkustajien määrä voi tyypillisesti olla jopa suurempi kuin tuo 70 %, kenties jopa 80-85 %. Tosin ihan faktaksi en uskalla sanoa -- Finnairilla varmasti tietäisivät, mutta eivät kerro.

Hieman järkeillen uskoisin että nuo prosenttimäärät voidaan palauttaa suoraan siihen tosiasiaan, että keskimääräinen reppumatkustaja ei välttämättä lennä montaa lentoa vuodessa (harvassa ovat todelliset frequent flyer -reppurit), mutta bisnesmatkustajilla voi olla todella paljon lentoja vuoden sisään. Tällä hetkellä määrä on itselläni paljon vähäisempi (itse asiassa aivan minimissä), mutta yhtenä vuonna taannoin kävin 10 kertaa yhdessä ja samassa keskieurooppalaisessa kohteessa, ehkä kolme-neljä (?) kertaa muualla Euroopassa ja tein pari-kolme kaukomatkaa, siis lonkalta jotain 16 työmatkaa ja pari lomamatkaa lentäen: useammin kuin kerran kuussa! Ja jotkut matkustavat vielä paljon enemmän. Näytäpä minulle reppumatkustaja, joka matkustaisi yhtä paljon!

Kääntäisin tämän kyllä niin päin, että olisi hieman harhaista kuvitella, että reppumatkustus on lentomatkustamisen valtavirtaa ainakaan Helsinki-Vantaalla. Ja ainakin lyhyillä liittymälennoilla (siis juuri yhdessä suoran lentoasemajunan tärkeässä kohderyhmässä) bisnesmatkustajien määrä lähentelee toisinaan varmaan 100 %:ia (?).
 
Et varmaankaan ole ihan tosissasi. Lentokentältä ei pääsisi suoraan maakuntiin, eikä helsingistä suoraan lentokentälle. Tätähän varten meillä on jo kohta kehärata.

(Tuusulan) metrokiimassa saattaa joskus realiteetit unohtua ja tulla ehdotettua kaikenlaista vähemmän järkevää...

Jos Hyrylään on raideyhteys saatava, niin ehdottomasti paras vaihtoehto on pistoraide Korsosta. Pituutta raiteelle tulee noin 6 kilometriä ja tuon nimim. rennen mainostaman Tuusulan kaavoituskatsauksen mukaan aseman saa aikalailla keskeiselle paikalle kun raiteen vetää suunnitellun Rykmentinpuiston läpi - joskaan en ymmärrä onko tuo nyt niin välttämätöntä, kun tuolta suunnitellulta alueelta, eli Koillis-Tuusulasta, joka siis on se suunta, mihin Tuusula käytännössä tulee kokonaisuudessaan kasvamaan, on lyhyempi matka Savion asemalle kuin Hyrylän keskustaan.

Että siinäkin mielessä Tuusulan metro on läheistä sukua Rovaniemen metrolle. Yhteen sormeen on saatava kaksi samaan paikkaan johtavaa raskasraideyhteyttä.
 
Suora kaukojunayhteys palvelee sekä bisnes- että reppumatkustajaa. Kehärata palvelee (ehkä) reppumatkustajaa, eikä kovin hyvin häntäkään.

Mutta mitä edustavuuteen tulee niin jos vilkaisen Finnairin Euroopan-lennolla ympärilleni, niin väittäisin että ainakin 60-70 % (?) lienee bisnesmatkustajia, "tavallisia" turisteja ehkä enintään 10-15 % ja reppumatkustajia ehdottomasti maksimissaan 15 %. Nuo tavalliset turistit voivat olla esim. keski-ikäisiä ihmisiä, jotka eivät ole erityisen varakkaan oloisia, mutta joiden on aika vaikea kuvitella vapaaehtoisesti lähtevän raahaamaan laukkuja junasta toiseen.

Reppumatkustajien määrä on silmämääräisten havaintojeni mukaan oikeasti todella pieni, paitsi tietysti Ryanairilla ja vastaavilla halpayhtiöillä. Ja väittäisin (hieman rohkeasti) että varsin monella lennolla, kohteesta riippuen, bisnesmatkustajien määrä voi tyypillisesti olla jopa suurempi kuin tuo 70 %, kenties jopa 80-85 %. Tosin ihan faktaksi en uskalla sanoa -- Finnairilla varmasti tietäisivät, mutta eivät kerro.

Vaikka bisnesmatkustajien määrä lentoliikenteessä on suurempi kuin omalla rahallaan matkusustavien lomailijoiden ja reppumatkustajien, niin suurin osa bisnesmatkustajista jotka lentää Hki-Vantaalle jäävät pääkaupunkiseudulle tai vaihtavat toiseen koneeseen eivätkä jatka junalla muihin Suomen kaupunkeihin. Omilla rahoillaan matkustavista suurempi osa käyttää junaa tai bussia siirtyessään kentältä kotiin tai matkan määränpäähän kuin bisnesmatkustajista.

Vaikka olisi tavoiteltavaa tulevaisuudessa rakentaa lentorata eli pääradan oikaisu lentokentän kautta, niin kehärata tulee suurempaan tarpeeseen koska sillä pääsee sekä Tikkurilan kaukojuna-asemalle nopeasti, että eri puolille pk-seutua nopeammin kuin busseilla nyt. Se tulee nimenomaan niiden työikäisten, ei niin varakkaan oloisten lomamatkailijoiden tarpeeseen jotka ovat sen verran hyväkuntoisia että voivat ajatella kulkevansa joukkoliikenteellä kentältä kotiin. Eläkeläiset ovat sitten asia erikseen, heitä tulevat hakemaan kentältä usein omat lapset tai lapsenlapset tai sitten he liikkuvat isoissa porukoissa kimppakyydeillä.

Esim meidän perhe matkustaa reilun kuukauden päästä Itävaltaan, lennämme Wieniin reittikoneella ja jatkamme junalla varsinaiseen lomakohteeseen. Aiomme matkustaa Wienin lentokenttäjunalla ja metrolla läntiselle rautatieasemalle vaikka joudumme vaihtamaan eikä se häiritse ollenkaan. Sensijaan se häiritsee että ehtiäksemme Vantaan lentokentälle klo 0730 mennessä, joudumme lähtemään jo ennen klo 0600 emmekä edes silloin pääse kotiovelta vaan alkumatka mentävä taksilla. Jos kehärata olisi olemassa jo nyt niin pääsisimme nopeammin ja vaivattomammin kentälle. Minun mielestäni on ihan oikein että Hki-Vantaan raideyhteyksistä priorisoidaan ensin ne jotka palvelevat pk-seudun reilua miljoonaa asukasta kuin muita Suomen maakuntia joilla on omat lentokenttänsä.

t. Rainer
 
Vaikka bisnesmatkustajien määrä lentoliikenteessä on suurempi kuin omalla rahallaan matkusustavien lomailijoiden ja reppumatkustajien, niin suurin osa bisnesmatkustajista jotka lentää Hki-Vantaalle jäävät pääkaupunkiseudulle tai vaihtavat toiseen koneeseen eivätkä jatka junalla muihin Suomen kaupunkeihin.

Nimenomaan. Jos on tarkoitus päästä eroon niistä liittymälennoista niin sitten pitää tarjota riittävän toimiva junayhteys.
 
Nimenomaan. Jos on tarkoitus päästä eroon niistä liittymälennoista niin sitten pitää tarjota riittävän toimiva junayhteys.

Tai sitten voivat lentää suorilla lennoilla kohdekaupunkiin tai ainakin jos matka suuntautuu etelään tai länteen, johonkin toiseen suureen pohjoismaiseen lentohubiin esim Arlandaan tai Kööpenahminaan jonne on suoria lentoja muistakin Suomen kaupungeisja ja vaihtaa siellä konetta. Tai sitten tulla junalla Tikkurilaan ja vaihtaa siellä lentokentälle menevään junaan.

t. Rainer
 
Tai sitten voivat lentää suorilla lennoilla kohdekaupunkiin tai ainakin jos matka suuntautuu etelään tai länteen, johonkin toiseen suureen pohjoismaiseen lentohubiin esim Arlandaan tai Kööpenahminaan jonne on suoria lentoja muistakin Suomen kaupungeisja ja vaihtaa siellä konetta. Tai sitten tulla junalla Tikkurilaan ja vaihtaa siellä lentokentälle menevään junaan.

Finnair varmaan tykkää tällaisesta ajatuksesta, kun suorastaan pusketaan niiltä markkinaosuutta pois?
 
Finnair varmaan tykkää tällaisesta ajatuksesta, kun suorastaan pusketaan niiltä markkinaosuutta pois?

Finnair voi varmaan yhtä hyvin lentää esim Tampereelta suoraan muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, niin ei menetä markkinaosuutta. Toinen juttu on että moni lentää kotimaassakin BlueOnella eli SAS:llä ja vaihtaa Vantaalla SAS:n koneeseen joten Finnairia ei ole muutenkaan pakko suosia.

Kysymykseen keitä eniten hyötyisi suorat junayhteydet Vantaan kentältä muihin Suomen kaupunkeihin niin ehkä juuri lomamatkailijoita, mutta he varmaan jaksavat mennä sillä paikallisjunalla Tikkurilaan, ja sitten Aasian kaukolennoilta tulevat bisnes-matkustajat jotka asuvat muualla kuin Uudellamaalla, mutta Pori-Seinäjoki-Jyväskylä-Mikkeli-Imatra ympyrän sisäpuolella. Kuinka suuri osa Aasian koneiden matkustajista ovat juuri näitä? Verrattuna Helsingin seudulla asuviin?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös