Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Valtio käyttää junaliikenteen ostoihin n. 30 milliä vuodessa (sisältää sekä lähi että kauko). Lentorata maksaa n. miljardin. Ei Lentorata tule näillä luvuilla ikinä olemaan järkevä hanke. Kolmioraide ja liikennöinti sen kautta kentälle (joka sekään ei välttämättä ole mikään kannattava ratkaisu) tulee olemaan tulevaisuudessakin järkevämpi ratkaisu kuin suora Lentorata. Kehärata tuhosi Lentoradan, ei sille enään mitään mahda. Lentorata toteutuu ainoastaan mikäli tulevaisuudessa ollaan valmiit tekemään yhtä typerä poliittinen päätös kuin nyt on tehty Kehäradan kohdalla, järkiargumenteilla sitä ei voi enään perustella. Tai no ehkä raidekapasiteetin loppuminen helsingin päästä voisi hitusen raottaa ovea myös Lentoradan järkiargumenteille.

Nämä kaksi lukua eivät riipu mitenkään toisistaan. Kehärata oli typeryys vailla vertaa (vaikka alkaa vaikuttaa siltä että pisara olisi jopa vielä typerämpi - jos mahdollista), mutta se on (kohta) uponnut kustannus. Lentorata on nähdäkseni liikennepolitiikan ja intermodaliteetin kannalta valtakunnan ykköshanke raskasraidepuolella. Se ohittaa kirkkaasti kaikki muut hankkeet niin Helsingin seudulla kuin muualla maassa. Käytännössä lentorata lopettaa kotimaan lentoliikenteen koko Vaasa - Jyväskylä -linjan eteläpuolelta, mikä parantaa tavoitettavuutta (muutaman harvan mutta sinänsä nopean liityntälennon sijaan yhteyksiä saadaan päivän kaikille lennoille sujuvasti vaikkakin hieman hitaammin) ja on myös ympäristön kannalta järkevää.

Jos on tehty typeryyksiä, se ei voi estää järkevien hankkeiden toteuttamista jatkossa. Sehän olisi uuden typeryyden tekeminen.
 
Nämä kaksi lukua eivät riipu mitenkään toisistaan. Kehärata oli typeryys vailla vertaa (vaikka alkaa vaikuttaa siltä että pisara olisi jopa vielä typerämpi - jos mahdollista), mutta se on (kohta) uponnut kustannus.

Lentorata ja Pisara ovat kuin paita ja takapuoli. Etenkin siihen suuntaan, että jos ei tule Pisaraa ei tule Lentorataakaan. Mutta tästä on väännetty aikaisemminkin, joten eipä sen enempää tässä yhteydessä. Luvut puolestaan liittyvät hyvinkin kiinteästi toisiinsa. Laskepa huviksesi Lentoradan kuoletusaika ja vertaa sitä tilanteeseen, jossa Kolmioraiteen kautta tuotettua lentoasemajunayhteyttä tuettaisiin valtion taholta esim. 10 milliä/vuosi.

Lentorata on nähdäkseni liikennepolitiikan ja intermodaliteetin kannalta valtakunnan ykköshanke raskasraidepuolella. Se ohittaa kirkkaasti kaikki muut hankkeet niin Helsingin seudulla kuin muualla maassa. Käytännössä lentorata lopettaa kotimaan lentoliikenteen koko Vaasa - Jyväskylä -linjan eteläpuolelta, mikä parantaa tavoitettavuutta (muutaman harvan mutta sinänsä nopean liityntälennon sijaan yhteyksiä saadaan päivän kaikille lennoille sujuvasti vaikkakin hieman hitaammin) ja on myös ympäristön kannalta järkevää.

Suhtaudun vähän skeptisesti Lentoradan vaikutusmahdollisuuksiin mitä tulee liityntälentoihin. Liityntälennot loppunevat Lentoradasta huolimatta mainitsemasi linjan eteläpuolelta kun kunnat lopettavat sponssauksen. En usko että Lentoradalla on tähän kovinkaan suurta vaikutusta, koska lentoaseman raideyhteys on kohta jo olemassa ja kunnat voivat jo tällä perusteella lopettaa vähien rahojensa tunkemisen lentopisneksiin.

Jos on tehty typeryyksiä, se ei voi estää järkevien hankkeiden toteuttamista jatkossa. Sehän olisi uuden typeryyden tekeminen.

Tässä tapauksessa olen eri mieltä. Typeryys (Kehärata) on liian päällekäinen ex-järkevän (Lentorata) hankkeen kanssa. Miljardille on ratapuolellakin taatusti järkevämpää käyttöä.
 
Suhtaudun vähän skeptisesti Lentoradan vaikutusmahdollisuuksiin mitä tulee liityntälentoihin. Liityntälennot loppunevat Lentoradasta huolimatta mainitsemasi linjan eteläpuolelta kun kunnat lopettavat sponssauksen. En usko että Lentoradalla on tähän kovinkaan suurta vaikutusta, koska lentoaseman raideyhteys on kohta jo olemassa ja kunnat voivat jo tällä perusteella lopettaa vähien rahojensa tunkemisen lentopisneksiin.

Jos näin käy niin suurin osa Suomen väestöä ja elinkeinoelämää jää paitsioon suhteessa tavoitettavuuteen ulkomailta. Tämä olisi kansantalouden kannalta niin tuhoisaa (puhumattakaan räikeästi eriarvoistavasta liikenne- ja aluepolitiikasta) että siihen nähden miljardin investointi ei ole kohtuuton.

Kohtuutonta sen sijaan on laittaa miljardi (tms.) siihen että joku voi rakentaa muutaman lasipytingin marjamättäiden päälle ja saa junan kulkemaan alta tunnelissa. Mutta harmi kyllä tuota kohtuuttomuutta on aika vaikea enää estää. Joitakin vastuullisia voisi kyllä koettaa saada tilille tästä, mutta eivät nekään pystyisi maksamaan niitä rahoja takaisin.

Tässä tapauksessa olen eri mieltä. Typeryys (Kehärata) on liian päällekäinen ex-järkevän (Lentorata) hankkeen kanssa. Miljardille on ratapuolellakin taatusti järkevämpää käyttöä.

Kuten...?

Niin muuten: en näe riippuvuussuhdetta pisaran ja lentoradan kesken. Ratapihan toimintaa voi tehostaa ilman pisaraakin. Eikä lentorata sinänsä toisi yhtään junaa lisää rataverkolle. Se kyllä vapauttaisi kapasiteettia vanhalla pääradalla, ja jos tuo kapasiteetti haluttaisiin ulosmitata sataprosenttisesti niin se lisäisi ruuhkaa ratapihalla. Mutta eihän kukaan pakota niin tekemään vaan kyse on vapaasta valinnasta. Jos sen kapasiteetin saamiseksi pitää uhrata ensin se miljardi lentorataan ja päälle miljardi-pari pisaraan, niin se on kyllä tosi kallista kapasiteettia. Ja ilmankin pärjättäisiin, jolloin säästyisi se miljardi-pari. Vajaa kapasiteetin hyödyntäminen ei olisi tavatonta: sehän on tilanne tällä hetkellä esim. Riihimäen ja Lahden välillä. Ei kukaan sanonut kun oikorata valmistui että olisi pakko rakentaa ylimääräinen raidepari Hakosillasta Pasilaan/Helsinkiin jotta vanhan radan kapasiteetti saadaan hyödynnettyä täysin. Ja eiköhän VR:n intressi lähijunien poskettomaan lisäämiseen niitä samalla lyhennettäessä ole juuri se, että niin saisi rahastettua enemmän liikennöintikorvauksia HSL:ltä...
 
Viimeksi muokattu:
Jos näin käy niin suurin osa Suomen väestöä ja elinkeinoelämää jää paitsioon suhteessa tavoitettavuuteen ulkomailta. Tämä olisi kansantalouden kannalta niin tuhoisaa (puhumattakaan räikeästi eriarvoistavasta liikenne- ja aluepolitiikasta) että siihen nähden miljardin investointi ei ole kohtuuton.

Sinä olet kyllä ainoa taho, jonka olen kuullut näin voimakkaasti puuttuvan tähän epäkohtaan. Omasta mielestäni liiottelet aika vahvasti asiaa.

Kohtuutonta sen sijaan on laittaa miljardi (tms.) siihen että joku voi rakentaa muutaman lasipytingin marjamättäiden päälle ja saa junan kulkemaan alta tunnelissa.

En minä tätä kiistäkään, mutta nyt kävi näin.


Perusradanpito on niin huonolla tolalla, että sinne tarvittaisiin huomattavia panostuksia. Suomi on täynnä yksiraiteisia osuuksia, joiden rinnalle olisi syytä saada toiset kiskot junaliikenteen toimintavarmuuden parantamiseksi. Lähijunaliikenteen käynnistäminen muuallakin kuin helsingin seudulla vaatii huomattavia panostuksia infraan. Tuossa nyt muutamia kohteita, jotka tulivat nopeasti mieleen.

Niin muuten: en näe riippuvuussuhdetta pisaran ja lentoradan kesken.

Mutta tästä on väännetty aikaisemminkin, joten eipä sen enempää tässä yhteydessä.

Ei kukaan sanonut kun oikorata valmistui että olisi pakko rakentaa ylimääräinen raidepari Hakosillasta Pasilaan/Helsinkiin jotta vanhan radan kapasiteetti saadaan hyödynnettyä täysin.

Ei niin, koska raidekapasiteettiongelma tuolloin olikin pohjoisemmassa pääradalla ja tuon ruuhkapaikan purkaminen oli ehkä keskeisin peruste koko oikoradalle. Vähän heikohko kompromissi siitäkin sitten tuli, kun lähes yhtä tärkeälle perusteelle, Itä-Suomen raideyhteyksien nopeuttamiselle näytettiin takapuolta.
 
Lentorata on nähdäkseni liikennepolitiikan ja intermodaliteetin kannalta valtakunnan ykköshanke raskasraidepuolella. Se ohittaa kirkkaasti kaikki muut hankkeet niin Helsingin seudulla kuin muualla maassa. Käytännössä lentorata lopettaa kotimaan lentoliikenteen koko Vaasa - Jyväskylä -linjan eteläpuolelta, mikä parantaa tavoitettavuutta (muutaman harvan mutta sinänsä nopean liityntälennon sijaan yhteyksiä saadaan päivän kaikille lennoille sujuvasti vaikkakin hieman hitaammin) ja on myös ympäristön kannalta järkevää.

Minä en ole kyllä tuosta samaa mieltä. Minusta tällä hetkellä valtakunnan ykkösratahankkeet, jotka tulevat ennen lentorataa:

1) Seinäjoki - Oulu välin kunnostus/uudelleenrakennus, kokonaiskustannukset yhteensä arviolta 1,5 - 2 miljardia. (Alkuperäinen kustannuarvio oli muutama sata miljoonaa, joka on jo hankkeeseen käytetty mutta nyt näyttää, että Pohjanmaan soihin uppoaakin valtavasti enemmän ratarahaa. On kuitenkin tavaraliikenteelle valtavan tärkeä yhteys, joka palvelee myös henkilöliikennettä, toivottavasti vaan saadaan jotenkin rahoitettua.) Monta vaihetta tuossa kyllä on.

2) Riihimäki - Kerava lisäraiteet ja Pasila - Kerava pienet parannukset (250 miljoonaa?) (Lisää pullokaulojen kapasiteettia hiukan ja helpottaa ruuhkautuneen pääradan liikennettä.)

3) Helsingin ratapihan ja asetuslaitteistonremontti (200 miljoonaa?) (Lisää ratapihan kapasiteettia jonkin verran)

4) Luumäki - Vainikkala lisäraiteet ja kunnostus (alle 100 miljoonaa?) (Helpottaa liikennöintiä Venäjälle.)

5) Pisara (600-800 miljoonaa?) (Mahdollistaa rautatieliikenteen laajentamishankkeet ja lentoradan rakentamisen kun Linnunlaulun pullonkaula ei enää rajoita liikennöintiä.)

Nyt on kyllä haasteita, miten saadaan noita rahoitettua, ei kaikkia ratarahoja voi oikein upottaa Pohjanmaan soihinkaan.
 
1) Seinäjoki - Oulu välin kunnostus/uudelleenrakennus, kokonaiskustannukset yhteensä arviolta 1,5 - 2 miljardia. (Alkuperäinen kustannuarvio oli muutama sata miljoonaa, joka on jo hankkeeseen käytetty mutta nyt näyttää, että Pohjanmaan soihin uppoaakin valtavasti enemmän ratarahaa. On kuitenkin tavaraliikenteelle valtavan tärkeä yhteys, joka palvelee myös henkilöliikennettä, toivottavasti vaan saadaan jotenkin rahoitettua.) Monta vaihetta tuossa kyllä on.

Ei hintalappu kuulosta kovalta kun vertaa eräisiin Etelä-Suomen ratahakkeisiin, mutta onhan pari miljardia valtava summa rahaa. Onko selvitetty, josko Seinäjoki - Oulu -välillä voisi ajaa henkilöliikenettä erikoiskalustolla, joka mahdollistaisi suuremmat nopeudet vaatimattomammalla radalla? Onko sellaista kalustoa ylipäätään saatavilla? Lähinnä tulisi mieleen keveämmät junat ja mahdollisesti jonkinlainen radan puutteita kompensoiva ja radan kulumista säästävä tekniikka. Pendolinot ilmeisesti ovat jonkin verran parempia tässä suhteessa muuhun pitkänmatkan kalustoomme verrattuna, mutta onko vieläkin parempaa tarjolla?
 
Nyt on kyllä haasteita, miten saadaan noita rahoitettua, ei kaikkia ratarahoja voi oikein upottaa Pohjanmaan soihinkaan.
Niin on. Sillä kaikkien uudishankkeiden edelle ajaa olemassaolevan rataverkon ylläpito. Ei ole kovin suurta järkeä päästää nykyinen noin 6000 km:n rataverkko rapautumaan siksi, että tehdään esim. 7 km tunnelia Helsingin alle.

H:gin asetinlaitteen remontti ei ole uudishanke, vaan se kuuluu olemassolevan rataverkon ylläpitoon. Samaa voi sanoa osittain myös Snj–Ol -rataosan perusparannuksesta. Perusparannukset ylipäätään ovat olemassolevan radan normaalia ylläpitoa, joka vaan tapahtuu aika harvoin, koska radan rakenteet ovat pitkäikäisiä. Muuttaminen kaksoisraiteeksi on uudishanke, mutta sen toisen raiteen kunnostaminen on perusparannusta eli olemassaolevan ylläpitoa.

Yleiseksi linjaksi pitäisikin nyt ottaa olemassolevan verkon ylläpidon lisäksi sen käytön tehostaminen. Eli sellaiset hankkeet, joilla olemassolevasta rataverkosta saadan enemmän irti. Tällaiset hankkeet eivät vaan ole yhtä kivoja kuin uudet radat. Esimerkkinä vaikka liikenteen nopeuserojen tasaaminen, jotta maksimoidaan ratakapasiteetti. Ei oikein istu ajatukseen siitä, että pitäisi päästä ajamaan Pendolinolla 220 km/h.

Kapasiteettia voi nostaa myös rakentamalla eli periaatteessa palauttamalla purettuja kohtaamisen mahdollistavia liikennepaikkoja yksiraiteisille radoille. Se on hyvä ja edullinen keino nostaa kapasiteettia, mutta se ei nosta radan nopeustasoa. Toisen raiteen teko nostaa, mutta on vaan paljon paljon kalliimpaa.

Minusta myös tässä pohdittu Kehäradan käyttö hyödyksi kaukoliikenteeseen on juuri tällainen rataverkosta saatavaa hyötyä nostava ajatus. Onhan aika selvä, että yli 600 M€:n rata maksimissaan 2000 ihmisen kuljettamiseen suuntaansa tunnissa on erittäin tehotonta ratainvestoinnin hyötykäyttöä. Liikenteeseen suunniteltu 2 x Sm5 kuljettaa tuon ihmismäärän kahdella vuorolla tunnissa, tarkoitus on ajaa 6 vuoroa tunnissa. Laituripituus on 230 m, eli 5 min vuorovälillä radan kapasiteetti on 12 x 3000 = 36.000 hlö/h.

Antero
 
H:gin asetinlaitteen remontti ei ole uudishanke, vaan se kuuluu olemassolevan rataverkon ylläpitoon. Samaa voi sanoa osittain myös Snj–Ol -rataosan perusparannuksesta. Perusparannukset ylipäätään ovat olemassolevan radan normaalia ylläpitoa, joka vaan tapahtuu aika harvoin, koska radan rakenteet ovat pitkäikäisiä. Muuttaminen kaksoisraiteeksi on uudishanke, mutta sen toisen raiteen kunnostaminen on perusparannusta eli olemassaolevan ylläpitoa.

Välillä on vaikea erottaa, mikä on perusparannusta ja mikä uudisrakentamista. Minä olen käsittänyt, että Seinäjoki - Oulu välille ollaan suunnittelemassa ja tekemässä vähän samanlaista "peruskorjausta" kuin tehtiin maantiepuolella viitostielle Lusin ja Mikkelin välillä. Sitä kutsuttiin suurimmalta osin perusparannukseksi, vaikka montaakaan metriä vanhaa tietä ei jäänyt jäljelle. Käytännössä koko matkalle rakennettiin uusi tie suunnilleen samaa linjausta pääosin noudattaen ja vanha tie purettiin sitten pois. Seinäjoki - Oulu välillä on käsittääkseni paljon rataa, jossa pohja pettää pahasti, kun radalle ei ole koskaan rakennettu nykyiset kuormat kestäviä perustuksia ja maaperä on savea tai suota. Lisäksi toki Snj-Ol radalle tulee pitkät pätkät kaksiraiteista osuutta ja pidempiä kohtauspaikkoja.

Suomessa on muuten erilaista rataa, aikoinaan esimerkiksi Riihimäki - Pietari rata rakennettiin Suomen puolella harjun päälle ja suoraksi, joten Lahti - Luumäki väliä ei ole samalla lailla tarvinnut viime vuosien korjauksissa rakentaa uusiksi kun pohja pitää ja rata on jo valmiiksi varsin suora.

Myös Helsingin ratapihalla on kyse osin myös ratojen uudelleen rakentamisesta ja perusteellisesta tekniikan uudistamisesta.

---------- Viesti lisätty kello 20:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:19 ----------

Niin on. Sillä kaikkien uudishankkeiden edelle ajaa olemassaolevan rataverkon ylläpito. Ei ole kovin suurta järkeä päästää nykyinen noin 6000 km:n rataverkko rapautumaan siksi, että tehdään esim. 7 km tunnelia Helsingin alle.

Ei minusta uudisrakentamista voi kokonaan lopettaa. Kasvuedellytyksille tärkeitä ratahankkeita, kuten Pisara, Espoon kaupunkirata tai kaivosradat pitää pystyä toteuttamaan riittävästi, ei infraa voi kasvualueilla jättää rapautumaan.

Esimerkkeinä jatkuvien investointien merkityksestä voidaan ottaa kaksikosta Pariisi ja Lontoo eli Ranska ja Britannia. Molemmissa oli suunnilleen samantasoinen joukkoliikenne ja lentoinfra 60 vuotta sitten. Sen jälkeen ranskalaiset ja britit valitsivat eri tien. Pariisissa panostettiin jatkuvasti joukkoliikenteen kehittämiseen ja Lontoossa tehtiin pitkälti vain välttämättömimmät uudistukset.

Nyt Pariisissa on oikein toimiva ja sujuva joukkoliikenneverkko ja lentokentätkin toimivat ihan mukavasti. Lontoossa sen sijaan tuskaillaan yhä sietämättömämmän ruuhkautumisen kanssa ja matka-ajat ovat viisikymmenluvun tasolla.

Sama tilanne on nopeissa junissa, Ranskassa kulkevat TGV:t joka puolelle ja Britanniassa madellaan. Myös muissa isoissa kaupungeissa on samanlainen tilanne, esimerkiksi Manchesterin liikennejärjestelmä ei ole paljon kehittynyt, kun Ranskan kaupungeissa on paljon uusia automaattimetroja ja ratikoita.

Minusta Helsingin seudulle ja Suomelle sopii paremmin Ranskan kuin Britannian malli.
 
Viimeksi muokattu:
Välillä on vaikea erottaa, mikä on perusparannusta ja mikä uudisrakentamista.
Totta. Mutta ehkä rajan voi asettaa siihen, onko kyseessä kokonaan uusi yhteys tai uuden kapasiteetin rakentaminen. Snj–Ol -osuudellahan oli pakko tehdä jotain joka tapauksessa. Pehmeä perustus on korjattava, tai rataosa olisi ennen pitkää pitänyt sulkea. Rantaradasta voi olla montaa mieltä, etenkin kun viimeisin remontti taisi olla sen hintainen, että olisi halvemmaksi tullut tehdä kokonaan uusi rata. Mutta olisihan sekin ollut ylläpitohanke, jos entinen rata olisi purettu pois. Snj–Ol -osuudella perustuksen korjaaminen vanhan raiteen osalta tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuuden ylläpitokulut vähenevät.

Myös Helsingin ratapihalla on kyse osin myös ratojen uudelleen rakentamisesta ja perusteellisesta tekniikan uudistamisesta.
Pakottavin uusintatarve on nykyisen asetinlaitteen ja ratalaitteiden välinen kaapelointi ja uuden sijoittaminen siten, että tulevaisuudessa kaapeleiden korjaus ja uusinta voi tapahtua tarvitsematta purkaa raiteita. Itse asetinlaite voisi jatkaa elämäänsä vielä kuten useat samaa mallia olevat ja paljon isommat asetinlaitteet Keski-Euroopassa. Mutta jo kaapeliremontti on niin suuri, että tässä vaiheessa on ehkä haaskaamista tehdä se vanhalle asetinlaitteelle ja joutua sitten jonkin ajan päästä uusimaan kaapelointi toistamiseen ennenaikaisesti asetinlaitteen uusinnan yhteydessä. Ratapihan raiteistoa ja sähkönsyöttöä kannattaa uusia myös ratapihan toimivuuden järkeistämiseksi. Ja sekin on kytköksissä kaapelointiin, kun sen vuoksi joudutaan joka tapauksessa kajoamaan raiteistoon. Joten kyllä tämä kokonaisuus on minusta selkeästi ylläpitoinvestointi, joka tulee asettaa kaikella tavalla etusijalle uudishankkeisiin nähden.

Ei minusta uudisrakentamista voi kokonaan lopettaa.
Mutta kun ei ole rahaa, on pakko päättää, mikä on tärkeintä. Sekä LVM:ssä että valtionhallinnossa muuten on yhteisymmärrys siitä, ettei ole yksinkertaisesti mitään mahdollisuuksia kasvattaa kokonaisbudjettia. Ja kun kunnossapitovelkaa on jo kerätty vuosikaudet, on vain pakko uskoa, että raha ei riitä kuin entisen ylläpitoon ja uudishankkeet puristetaan minimiin.

Esimerkkeinä jatkuvien investointien merkityksestä voidaan ottaa kaksikosta Pariisi ja Lontoo eli Ranska ja Britannia. Molemmissa oli suunnilleen samantasoinen joukkoliikenne ja lentoinfra 60 vuotta sitten. Sen jälkeen ranskalaiset ja britit valitsivat eri tien. Pariisissa panostettiin jatkuvasti joukkoliikenteen kehittämiseen ja Lontoossa tehtiin pitkälti vain välttämättömimmät uudistukset.
Minusta näyttää siltä, että Britanniassa valittiin tieliikenne ja Ranskassa ei. Britanniassa oli ratkaisevina aikoina mm. liikenneministerinä herra, jonka vaimo omisti maan suurimman tieurakoitsijan, jolle heruikin mukavasti hankkeita. Rautateitä puolestaan ”järkeistettiin” samaan tapaan kuin meillä nyt karsimalla ”kannattamattomia” yhteyksiä. Eli rahaa käytettiin Britanniassakin, mutta ei rautateihin, joita supistettiin – autoilun hyväksi.

Minusta Helsingin seudulle ja Suomelle sopii paremmin Ranskan kuin Britannian malli.
Samaa mieltä. Täällä vaan toteutetaan ahkerasti entistä Britannian mallia. Nythän sielläkin ovat asiat vähän toisella tavalla ja rautatieliikenne niin henkilö- kuin rahtipuolellakin on ollut kasvussa.

Antero
 
Minusta tällä hetkellä valtakunnan ykkösratahankkeet, jotka tulevat ennen lentorataa:

1) Seinäjoki - Oulu välin kunnostus

[...]

2) Riihimäki - Kerava lisäraiteet

[...]

Vaasan radan sähköistyksestä seurannee lisää vaatimuksia siitä, että pätkältä poistetaan tasoristeyksiä ja nopeusrajoituksia nostetaan. Käsittääkseni osuudella voisi radan kunnon ja geometrian puolesta ajaa kovempaa, mutta nopeusrajoitukset ovat tasoristeysten takia, jolloin Pendolinosta ei ole tuollakaan pätkällä vastaavaa hyötyä.

Esimerkkeinä jatkuvien investointien merkityksestä voidaan ottaa kaksikosta Pariisi ja Lontoo eli Ranska ja Britannia.

Joku päivä sitten näin ArchDailyssä juttuja Norman Fosterin konttorin suurisuuntaisista suunnitelmista Britannian infrastruktuurin kohentamiseksi. Fosterin firma on ilmeisesti valittu toteuttamaan Lontoon alueen uutta Thames Estuary -lentokenttää. Täyttömaalle suunnitellun kentän vastustus tulee varmasti olemaan suurta luokkaa. Yhdessä konsulttifirmojen kanssa kehiteltyihin suunnitelmiin kuuluu lisäksi nousevan merenpinnan varalta uusi, nykyistä isompi tulvapato Thamesiin, sen alle rautatietunneli joen poikki, uuden lentokentän yhteyteen rautatieterminaali, Lontoon kiertävä suurnopeusrata ja edelleen suurnopeusradat Pohjois-Englantiin ja Skotlantiin, entistä ehompia maanalaisia sähkönsiirtolinjoja jne. Ks.

http://www.archdaily.com/162741/foster-partners-chosen-for-thames-estuary-airport/

http://www.archdaily.com/181166/foster-partners-launch-proposals-for-thames-hub/

http://www.archdaily.com/189688/update-foster-partners-reveal-developments-for-thames-hub-proposal/
 
Joku päivä sitten näin ArchDailyssä juttuja Norman Fosterin konttorin suurisuuntaisista suunnitelmista Britannian infrastruktuurin kohentamiseksi. Fosterin firma on ilmeisesti valittu toteuttamaan Lontoon alueen uutta Thames Estuary -lentokenttää. Täyttömaalle suunnitellun kentän vastustus tulee varmasti olemaan suurta luokkaa. Yhdessä konsulttifirmojen kanssa kehiteltyihin suunnitelmiin kuuluu lisäksi nousevan merenpinnan varalta uusi, nykyistä isompi tulvapato Thamesiin, sen alle rautatietunneli joen poikki, uuden lentokentän yhteyteen rautatieterminaali, Lontoon kiertävä suurnopeusrata ja edelleen suurnopeusradat Pohjois-Englantiin ja Skotlantiin, entistä ehompia maanalaisia sähkönsiirtolinjoja jne. Ks.

Kyllähän Britanniassa suunnitelmia riittää, jos pelkällä suunnittelulla ja visioinnilla hankkeet valmistuisivat, Ranskan ja Britannian infra olisi enemmän samaa tasoa.

Kun Ranskassa on hyvän oloinen suunnitelma, siihen kaivetaan jostain rahat. Kaikkeen ei toki ole varaa, mutta jossain halutaan silti peruskiviä muurata. Britanniassa kun on hyvä suunnitelma, se yleensä unohdetaan, kun ei ole rahaa, ei voida rakentaa.
 
Britanniassa kun on hyvä suunnitelma, se yleensä unohdetaan, kun ei ole rahaa, ei voida rakentaa.

Tässä tapauksessa käsittääkseni konsulentit ja arkkitehdit ovat lobbaamassa korkealentoisia suunnitelmiaan päättäjille, joten toteutumisesta ei todellakaan ole mitään tietoa. Thames Estuary -lentokenttä sinänsä on vanha idea. Se oli aikanaan vaihtoehtona mm. Stanstedin kentän kehittämiselle.
 
Tässä tapauksessa olen eri mieltä. Typeryys (Kehärata) on liian päällekäinen ex-järkevän (Lentorata) hankkeen kanssa. Miljardille on ratapuolellakin taatusti järkevämpää käyttöä.

Pakko muistuttaa, että liikenne-ennusteiden perusteella nämä kaksi hanketta olisivat mieluumminkin toisiaan täydentäviä. Oletettavasti kaukojunilla tulevat matkustajat alkaisivat käyttää lentokentän asemaa vaihtopaikkana Kehäradan juniin. Toisin sanoen osa nykyään Pasilassa vaihtavista vaihtaisi jo lentoasemalla, jolloin Kehärata kuormittuisi tasaisemmin, kun lentokentältä tulisi enemmän matkustajia, ja matkustajamäärät vähenisivät ruuhkaisimmilla rataosilla Pasilasta eteenpäin. Kaikkinensa lähiliikenteen koko verkkoa käytettäisiin tasaisemmin, mikä tietenkin mahdollistaisi kaluston tehokkaamman käytön.

Oletettavasti ajattelet, että nämä kaksi rataa kilpailisivat samoista matkustajista, osin näinkin, mutta kaukoliikenteen junat toisivat paljon enemmän matkustajia Kehäradalle, kuin Kehärata menettäisi Lentokenttäradalle.
 
Kyllähän pelkkä Lentorata Lentoasemalta pohjoiseen riittäisi mainiosti, jos sinne ajettaisiin joka toinen kaukojuna määränpäiden mukaan, kuten joku jo ehdottikin. M- ja I-junien ja lentokenttäbussilinjojen varrella asuvat, vantaalaiset ja pohjois-espoolaiset menisivät varmasti yhtä mieluusti Lentoasemalle kuin Hgin ydinkeskustaan/Tikkurilaan päästäkseen kaukojunaansa - harvat pääkaupunkiseutulaiset asuvat muutenkaan Hgin ydinkeskustassa. Sama juttu myös toiseen suuntaan: Tampereelta Helsinkiin matkaava voi joko katsoa aikataulusta Helsinkiin ajavan junan tai valita suosiolla Vantaan junan, jos vaikka määränpää on vaikka Kurvi tai Käpylä, jonne hän pääsee loppumatkan 615:llä tai vaikka Itäkeskus taikka Kannelmäki. VR-lipussa säästyneen hinnanerotuksen voi käyttää sitten seutulippuun, tai mikä nyt onkaan lippu-uudistuksen jälkeen.
 
Kyllähän pelkkä Lentorata Lentoasemalta pohjoiseen riittäisi mainiosti

Tämäkin taitaa olla jo ketjussa jauhettuja asioita, en jaksa tarkistaa. Tulee vaan mieleen, että säästyisikö tuossa lopulta kovin suurta osaa Lentoradan hinnasta. Asema pitäisi joka tapauksessa tehdä lentokentän terminaalien alle, muuten vaihto lentokoneeseen ja Kehäradalle menee vaikeaksi. Kallis maanalainen asema ja tunnelia vähintäänkin kilometrin verran ja luultavasti enemmän pitäisi siis rakentaa kumminkin. Liityntälentojen korvaamisessa junayhteyden etu on nimenomaan tiuha vuoroväli. Joka toisen kaukojunan ajaminen lentokentälle ei kuulosta kovin lupaavalta, jos siitä ilosta pitää kumminkin maksaa miljardi.
 
Takaisin
Ylös