Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Pikajunalla Mikkelin lentokentälle

Mikkelin kentälle olisi helppo järjestää junayhteys. Vähän soraa vain Savonradan viereen. Sitten kyltti pystyyn, että Mikkeli-Flughafen. No kiitoradan alitus pitäisi järjestää betonitunnelissa kulkevalla kumipyöräautomaattimetrokevytraitiovaunulla. Varmaan riittäisi varikko vain radan toiseen päähän.
 
Kuopio/Siilinjärvi/Rissalan lentokentän erottaa pääradasta pieni järvenkaistale. Sinnehän saisi Bond-elokuvan tyyppisen järvenylityksen moottoriveneellä lentokentältä junaradalle. Tosin Kuopion lentokentälle on erittäin pioneerihenkisenä hankkena tekeillä lentoaseman oma järvisatama, josta olisi tilaus- ja reittipohjaisia jatkoyhteyksiä vesitse.
 
Myöskään en usko matkuksen olevan tarpeeksi suuri tällaiselle radalle edes Suomen suurimpien kaupunkien välillä, joten nykyistä rataverkkoa kehittämällä saataisiin varmasti selvästi suurempi hyöty. Eli päärata lentokentän kautta, myöskin rantarata tätä kautta. Sitten olemassaolevien ratojen nopeuksien nosto, niin päästäisiin jo pitkälle. Pääkaupunkiseudun lentomatkustajia varten sitten marja-rata ja/tai jonkinlainen ratikkayhteys.

Ehkä Helsingin ja Tampereen välillä tällainen ratkaisu olisi perusteltua. Jos matka-aika saataisiin tarpeeksi pieneksi, niin matkustajia voisi riittää tällä reitillä kattamaan investointikustannukset. Helsingin ja Tallinnan väli olisi toinen, mitä voisi miettiä. Helsinki-Tampere -välillä olisi nyt tärkeintä tehdä rata niin hyväksi, että ainakaan geometria tai radan kunto ei estä suuria nopeuksia tavanomaisella junakalustolla. Pendolino ajaa tuolla välillä 220 km/h (vai ajaako vielä?), mutta jos jostain saataisiin Pendolino, jonka huippunopeus on vaikka 300 km/h, mitä muutoksia se tältä radalta vaatisi? Kolmannen raiteen?
 
...mutta jos jostain saataisiin Pendolino, jonka huippunopeus on vaikka 300 km/h, mitä muutoksia se tältä radalta vaatisi? Kolmannen raiteen?
Sellaisia Pendolinoja voi ostaa vaikka Ranskasta, niiden nimi on TGV. :smile:

Kuten aiemmin selvitin, ongelma on junien nopeusero, ei nopeus sinänsä. Siinä mielessä olet aivan oikeassa ehdottaessasi kolmatta raidetta. Jotta TGV:t eivät sotkisi muuta liikennettä, ne on pantava omalle radalleen. Juuri siksi Keski-Eurooppaan on rakennettu nopeiden junien erillinen rataverkko.

Kolmannella raiteella TGV-rata olisi yksiraiteinen, mitä meillä pidetään kirosanana. Mutta jospa TGV:t toimivat aikataulussaan toisin kuin Pendot, niin ei yksiraiteisuus mikään ongelma ole. Radallahan ei ajaisi eri nopeuden junia, jolloin kohtaukset on helppo järjestää.

Antero
 
no miksei alunperin linjattu oikorataa kiertämään kentän kautta?

Oikorata kulkee Keravalta Lahteen eli alkaa vasta paljon lentokentän pohjoispuolelta. Pasila - Kerava välille ei oikoradan yhteydessä rakennettu uutta rataa.

Lentokentän kaukoliikenneradassa on kyse Pasila - Kerava osuudesta.
 
siitä Sandbackan pellon poikki Ylästöntien alapuolta, siitä kaartaen Lentoasemantien vasenta reunaa jossa on koko matkan noin 20-50 metrin kaistale joutomaata, Jumbonkin kohdalla on tilaa ainakin se 20 metriä. Tunneliin rata sukeltaisi joko Ilmakehän tai Ilmailutien kohdilla, maankäytöstä riippuen. , eivätkä kaarresäteetkään tule liian pieniksi. Ainoastaan ne maiseman suojelukohteet ovat kysymysmerkki.

Aattelin vaan ihan uteliaisuuttani, kysyä alueella itse asuvana, missä tuota joutomaata on, mitä esität.

Itse osallistun tähän keskusteluun ensimmäistä kertaa, enkä pidä itseäni asiantuntijana, mutta keskustelut mitä täällä ja metro-osiossa käydään ovat todella mielenkiintoisia, että näiden lukemiseen ja miettimiseen kuluu usein pitkiäkin toveja jopa tunteja.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen käyttänyt Tikkurilan asemaa jo ennenkuin R-juna pysähtyi siellä. Turenkiin mentäessä oli vaihdettava K-junasta Keravalla. Kaukojuniin on pikkuhiljaa alkanut nousta huomattavia matkustajajoukkoja. Sen sijaan lentomatkustajien kulkeminen on ajoittaista ja satunnaista; myönnettäköön silti heidänkin määränsä lisääntyvän jatkuvasti.

Itse kokisin hyvinkin harmillisena sen, jos Tikkurilaan hankkiutuminen ei enää riittäisikään kaukojunaan pääsyyn. Jo paikallisjuna Tikkurilasta lentoasemalle tekee junalla kulkemisen ihmisille helpommaksi. Kentältä pääsee isoimpiin Etelä-Suomen kaupunkeihin taajaan busseilla moottoriteitä; linja-auto vie myös Helsingin keskustaan. Kehärata tuo kiskoliikenteen niille, jotka arvostavat sen helppoutta tai joiden määränpää tai hyvä vaihtopaikka sattuu olemaan sen varrella.

Kehärata riittää mielestäni jo pitkäksi aikaa ja kaukoliikenteen siirron suunnittelemisen lopettaminen antaa mahdollisuuden kehittää sekä Tikkurilan asemasta että sen liityntäliikenteestä toimivan paketin. Pääradan kapasiteettiongelmat toki ovat todellisia, mutta ajoittuvat vain muutamaan ruuhkatuntiin. Muina aikoina voidaan ajaa ymmärtääkseni helpostikin pääradalle kaksi kaukojunaa ja kaksi lähijunaa sekä oikoradalle kaksi kaukojunaa ja lähijuna. Tuo liikennemäärä riittää ruuhka-ajan ulkopuolella tulevaisuudessakin. Keravalta eteenpäin kummallakin radalla on tilaa lisäliikenteelle, jota voidaan hyvinkin monenlaisin keinoin järjestää (vaikkapa muutaman K-junan jatkaminen ruuhka-aikaan Lahteen tai muuttaminen T-junaksi toisi lisää liikennettä mikäli kalustoa piisaa). Lentokenttärataa järkevämmin rahat voisi upottaa vaikka maan alle (pisara).

Tyydyttävät liikenneolot voidaan järjestää ilmankin, että matkojani Tikkurilasta kaukojunalla eteenpäin hankaloitetaan. Tikkurila sentään on keskus, lentokenttä on syrjäseutua josssain Seutulassa.
 
Pääradan kapasiteettiongelmat toki ovat todellisia, mutta ajoittuvat vain muutamaan ruuhkatuntiin. Muina aikoina voidaan ajaa ymmärtääkseni helpostikin pääradalle kaksi kaukojunaa ja kaksi lähijunaa sekä oikoradalle kaksi kaukojunaa ja lähijuna.
Mutta kun se ruuhkatunnin liikenne on mitoittava liikenne, jonka mukaan suunnitellaan. Joustavalla työajalla on yritetty juuri sitä, että "älkää piitatko ruuhkatunnin ahtaudesta, vaan matkustakaa muulloin." Työajan joustojen pelivara on käytännössä jo käytetty. Yritysten on toimittava yhtäaikaisesti suuri osa päivästä, joten työmatkoja ei voi enää enempää hajoittaa ajallisesti.

Kauko- ja paikallisliikenteellä on olennainen ero siinä, että kaukoliikenne rytmittyy viikonpäivien, ei vuorokaudenaikojen mukaan. Paikallisliikenne taas päinvastoin pääasiassa vuorokaudenaikojen ja vähäisessä määrin viikonpäivien mukaan. Jos ja kun kaukojunissa on enemmän kysyntää lentokentälle kuin Tikkurilaan ja paikallisjunissa taas päinvastoin, ratasuunnittelu on tehtävä tästä lähtökohdasta.

Kaikkein typerimpään lopputulokseenhan päädytään, jos tehdään kuten "virallisesti" halutaan. Silloin meillä on Vantaan metro Martinlaaksosta lentokentän pysäköintialueen kautta Tikkurilaan, Helsingin metro Töölön kautta lentokentälle ja paikallisliikenteen toiset lisäraiteet rakennettuna Pasilasta Tikkurilaan. Eli kaikki on väärin. Sekä paikallis- että kaukoliikenne kulkevat siellä, missä niitä ei tarvita. Ja rahaa on käytetty maksimaalinen määrä.

Antero
 
Antero Alkun kommenttia on vaikea ymmärtää, mitä tulee metroon ja kehärataan. Toisaalta en ole yllättynyt, kun on lukenut kaiken, mitä mies on aiemmin sanonut.

Kehäradan ajatuksena on tarjota kattavasti, ainakin 6-18 välisenä aikana (oma käsitykseni) 10 minuutin välein junayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kehäradan avulla lentoasema kytketään raideliikenteen piiriin ja kaukojunista on vaihtoyhteys Tikkurilassa lentoaseman suuntaan, matka-aika on 8 min Tikkurilasta. Kehärata on hanke, jollaisia Eurooppa on pullollaan ja joiden on nähty toimivan hyvin. Frankfurt, München, Pariisi, Kööpenhamina ja monet Helsinginkin kokoiset kaupungit ovat halunneet paikallisjunaliikenteen lentoasemilleen. Pariisissa perustetaan tämän lisäksi pikapaikallisjuna Gare de l'estin ja CDG2:n välille http://www.cdgexpress.equipement.gouv.fr/

Kehärata tulee todelliseen tarpeeseen, koska se eurooppalaisten esikuviensa tavoin kytkee radan varren kaikki asemat isoon silmukkaan ja helpottaa liikkumista merkittävästi, ääriesimerkkinä otettakoon Huopalahti tai vaikkapa Puistola, joista syntyy vaihdoton yhteys lentoasemalle. Vastaavasti esimerkiksi Jokerilinja täydentää kehäradan tarjontaa Oulunkylässä ja liikkuminen helpottuu sitäkin kautta. Tämän lisäksi Kehärata on asuntopoliittinen hanke, joka tukee nk. Marja-Vantaa-hanketta, eikä suinkaan mitään pysäköintialuetta. Aviapoliksen aseman toteutuminen tukee www.aviapolis.fi hanketta ja parantaa alueen saavutettavuutta, nykyään alueella olevat rämeiköt ja pusikot saavat armeliaimman lopun ja ne päätyvät harvesterin kitaan. Kehärata tukee siis asuntopolitiikkaa, metropolipolitiikkaa, vahvistaa "lentokenttäkaupunkia" (ks Laakso&Loikkanen, Kaupunkitalous), parantaa lentoaseman imagoa nostaen sen statusta sekä parantaa huomattavasti lentoaseman saavutettavuutta. Nykyinen 615-ratkaisu on ahdas, epämiellyttävä ja täysin antiikkinen periytyen jostakin Sirolan ajoilta. Uudet upeat Flirt-junat sekä uudistetut "Samit" tarjoavat keskieurooppalaisenkin mukaan kohtalaisen yhteyden kentälle ja köröttely Hämeentien ruuhkissa loppuu. Samoin bussin 61 kokeneena voin vakuuttaa, että parhaimmassa tapauksessa kun on hiukan isompi porukka ja lastenvaunut, niin matkustaminen kentälle on yhtä h-tiä, bussin matka-aika kentälle on kohtuuttomat 20min ja siihen sekoittuu paljon Vantaan sisäistä liikennettä. Vähin mitä YTV voisi tehdä olisi asettaa ennen Kehärataa liikenteeseen "61X"-linjan, joka olisi tahdistettu pikajuniin ja liikennöisi useita kertoja tunnissa suoraan Tikkurilasta kentälle. Antero: Kehärata ja tulevaisuuden lentokenttämetro menevät juuri siellä, missä on ihmisiäkin ja typerintä olisi jättää ne tekemättä.
 
Antero Alkun kommenttia on vaikea ymmärtää, mitä tulee metroon ja kehärataan. Toisaalta en ole yllättynyt, kun on lukenut kaiken, mitä mies on aiemmin sanonut.
Minun mielestäni Anteron kommentti on järkevä ja ymmärrettävä. Kehäradan liikenne on niin vähäistä, että rata voitaisiin korvata vaikka maanpäällisellä raitiotiellä. Asematon lentokenttämetro tiedetään vähäliikenteiseksi ja siten tarpeettomaksi. Lentokentän kautta pitäisi ajaa kaukoliikenne, jolloin lentomatkustajilta jäisi yksi junanvaihto pois ja turhat Tampere-Helsinki lennot voitaisiin lakkauttaa. Tällöin kaukoliikenteen raiteet Pasilan ja Tikkurilan välillä vapautuisivat paikallisliikenteelle eikä uusia raiteita tarvitsisi rakentaa.

Kehäradan ajatuksena on tarjota kattavasti, ainakin 6-18 välisenä aikana (oma käsitykseni) 10 minuutin välein junayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kehäradan avulla lentoasema kytketään raideliikenteen piiriin ja kaukojunista on vaihtoyhteys Tikkurilassa lentoaseman suuntaan, matka-aika on 8 min Tikkurilasta.
Kehäradan alkuperäinen tarkoitus ei todellakaan ollut tarjota junayhteyttä lentokentälle vaan tarkoituksena oli kasvattaa alueen peltojen ja metsien arvoa. Jos Kehärata rakennetaan, pitäisi valtion verottaa arvonnousu maanomistajilta. Miksi kaukojunien matkustajille pitää tarjota vaihdollista yhteyttä lentoasemalle? Eikö parempaa palvelua olisi ajaa kaukojunat lentokentän kautta?
 
Minun mielestäni Anteron kommentti on järkevä ja ymmärrettävä. Kehäradan liikenne on niin vähäistä, että rata voitaisiin korvata vaikka maanpäällisellä raitiotiellä. Asematon lentokenttämetro tiedetään vähäliikenteiseksi ja siten tarpeettomaksi. Lentokentän kautta pitäisi ajaa kaukoliikenne, jolloin lentomatkustajilta jäisi yksi junanvaihto pois ja turhat Tampere-Helsinki lennot voitaisiin lakkauttaa. Tällöin kaukoliikenteen raiteet Pasilan ja Tikkurilan välillä vapautuisivat paikallisliikenteelle eikä uusia raiteita tarvitsisi rakentaa.


Minusta Kehärata ja Helsingin seudun pohjoisen kaukoliikenneaseman siirtäminen Tikkurilasta Helsinki-Vantaalle sopivat hankkeina hyvin yhteen. Jos pohjoinen rautatieasema siirtyy lentokentälle, nykyisin Tikkurilaa käyttävät Itä-Vantaan ja Pohjois-Helsingin matkustajat pitää kuljettaa sinne. Kehärata myös loisi yhteyden Vantaankosken radan varresta lentoasemalle ja kaukoliikenneasemalle. Jos kaukoliikenneasema ei siirry Helsinki-Vantaalle, kehäradan hyödyt jäävät pienemmiksi.

Toki jos siirryttäisiin Duo-kaluston käyttöön, osan kehäradasta voisi tehdä kevyemmäksi ja paremmin palvelevaksi. Pelkkä muusta infrasta erillinen ratikka ei vaikuta minusta hyvältä ratkaisulta.

Niin kauan kun RHK:n raiteilla kulkee vain "junia", pitää rakentaa kehäradan tyyppisiä ratkaisuja. Asennemuutokselle olisi kyllä tilaa.

Siitä olen samaa mieltä, että lentokentän metro vaikuttaa hinta-hyöty suhteeltaan tosi huonolta uuden kaukoliikenneradan rakentamiseen verrattuna.
 
Takaisin
Ylös