Raideyhteys Helsingin lentokentälle

10 minuutin tasaus ei onnistune, sillä vuoroväli on 10 minuuttia eikä Lentoasemalle ole tulossa ylimääräisiä raiteita.
Miten ei voida omata sen vertaa kaukokatseisuutta, että jos jo nyt lisäraiteesta olisi apua, varsinkin poikkeustilanteissa, tulevaisuudessa sellaista voitaisiin tarvita entistä enemmän? Ennen ollaan sentään tehty ratapihoista riittävän suuria tulevaisuutta ajatellen, nyt lentoasemalle ei edes kolmatta viitsitä tehdä. Vaikka maan alla kaikki onkin kallista, olisi kolmas raide edullisempi nyt, kuin tehdä esim. 5 vuoden päästä erikseen. Nyt ei mm. varauduta pistovuoroihin, joita olisi kätevä ajaa lentoasemalle suoraan Turusta ja Tampereen/Lahden suunnasta, kun saataisiin ne kolmioraiteet aikaiseksi. Kehäradalle mahtuisi toinenkin junareitti.
 
Vaikka maan alla kaikki onkin kallista, olisi kolmas raide edullisempi nyt, kuin tehdä esim. 5 vuoden päästä erikseen.

Lentokentän asema maksoi jo 35 milliä ylimääräistä glykolin ja bakteeriliemien takia tarvitun betoniputken vuoksi. Hankkeessa ei varmaan ole ollut suurta intoa kasvattaa budjettia entisestään.
 
10 minuutin aikatauluntasaus kuulostaa hurjan pitkältä kaupunkiliikenteessä, tehtiinpä se odottaen yhdellä asemalla tai hidastellen tasaisesti koko linjan varrella. Mielestäni Kehä-Pisara -radan liikennearkkitehtuuri on pielessä, jos se sisältää tällaisen riskin.
 
10 minuutin aikatauluntasaus kuulostaa hurjan pitkältä kaupunkiliikenteessä, tehtiinpä se odottaen yhdellä asemalla tai hidastellen tasaisesti koko linjan varrella. Mielestäni Kehä-Pisara -radan liikennearkkitehtuuri on pielessä, jos se sisältää tällaisen riskin.
Olen tässä asiassa täysin samaa mieltä. Mitä hyötyä on tehdä miljardiluokan raideinvestointi, jos sillä ei pystytä liikennöimään täsmällisesti vaan tarvitaan tasausaikaa? Helsingissä on kaksi raitiotielinjaa, jotka ajavat henkilöautojen ja jalankulkuvalojen jatkuvan häiriön alaisena. Silti nekin pystyvät operoimaan vain muutaman minuutin tasausajalla. Miten suljetulla radalla, joka on osin tunnelissa ja jossa ei ole ainoatakaan tasoristeystä, ei pystytä ajamaan minuutin tarkkuudella ja tekemään aikatauluja niin, että asiakkaan ei tarvitse odottaa keskellä linjaa?

Antero
 
Mitä hyötyä on tehdä miljardiluokan raideinvestointi, jos sillä ei pystytä liikennöimään täsmällisesti vaan tarvitaan tasausaikaa?

339-DF kirjoitti tähän hyvin sopivan kommentin aiemmin tänään:
täytyy kyetä vähän tasokkaampaan keskusteluun kuin siihen perus-jlf-kinasteluun, jossa tahallaan ymmärretään kaikki väärin, eikö vaan?
 
339-DF kirjoitti tähän hyvin sopivan kommentin aiemmin tänään:
Edellinen kirjoittaja (HannuHolma) oli sitä mieltä, että Kehäradasta ja Pisarasta muodostuvalla ympyräradalla ei pitäisi olla tarpeen pitää 10 minuutin tasausaikoja. Kirjoitin olevani samaa mieltä. Onko siinä sopimatonta se, että arvostelee miljardiluokan tunnelihankkeita?

Antero
 
Mitä hyötyä on tehdä miljardiluokan raideinvestointi, jos sillä ei pystytä liikennöimään täsmällisesti vaan tarvitaan tasausaikaa?

Kaikissa rengaslinjoissa tarvitaan hieman tasausaikaa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että liikennöinnin luonteen vuoksi tarvittaisiin kymmenen minuuttia tasausta tai löysyyttä, vaan siitä, että sitä tarvitaan enemmän kuin nolla.

Piirkan laskelman mukaan "luonnollinen" kierrosaika ilman löysyyksiä rengaslinjalla olisi tasakymmenminuutin mittainen. Perhana, huonoa tuuria. Homman voisi "korjata" nopeuttamalla tavalla tai toisella lenkkiä kahdella-kolmella minuutilla. (Tästä syystä ilmeisesti pohdinnan alla on joidenkin asemien skippaaminen.) Tai sitten ajaa vaikkapa 12 tai 13 minuutin vuorovälillä.


Helsingissä on kaksi raitiotielinjaa, jotka ajavat henkilöautojen ja jalankulkuvalojen jatkuvan häiriön alaisena. Silti nekin pystyvät operoimaan vain muutaman minuutin tasausajalla.

Liikun usein Töölön ja Kallion väliä linjaparilla 2/3. Eläintarhan tasaus on hiljaiseen aikaan usein esimerkiksi 9 minuuttia. Se on enemmän kuin muutama. Käytännössä se ruuhkaisempaan aikaan on usein pienempi, juurikin muutaman minuuttia, mutta tämähän vain kertoo siitä, että raitiovaunu on Eläintarhalle tullessaan jo muutaman minuutin myöhässä "optimiajoajastaan". Tulkitsenkin, että esimerkiksi juuri 2/3:n ajoajassa on muutama minuutti löysää, ja sen lisäksi toiset muutama minuutti tasausaikaa siltä varalta, että ajoajan löysyyskään ei riitä. Ja tämän lisäksi, raitiovaunut eivät noudata tasakymmenminuuttista vuoroväliä.

---------- Viestit yhdistetty klo 19:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:57 ----------

Edellinen kirjoittaja (HannuHolma) oli sitä mieltä, että Kehäradasta ja Pisarasta muodostuvalla ympyräradalla ei pitäisi olla tarpeen pitää 10 minuutin tasausaikoja.

Tämän lisäksi väitit, että olisi väitetty, ettei radalla pystyttäisi liikennöimään täsmällisesti. Tästähän ei ollut kyse, vaan arvioidun kierrosajan suhteesta haluttuun vuoroväliin.
 
Ja tämän lisäksi, raitiovaunut eivät noudata tasakymmenminuuttista vuoroväliä.

Kakkoskolmonen noudattaa kohtuullisen hyvin, kun katsoo Nordenskiöldinkadun lähtöaikoja. Ja juuri sen takia siellä seistään enemmän kuin mitä ajoajan hajonta vaatisi.
 
Kuinka pitkä on minimiaika kuljettajan vaihtoon lähijunaliikenteessä ilman suunnanvaihtoa? Helsingin bussi- ja raitioliikenteessä vaihto tapahtuu "lennossa" normaalin pysäkkiajan puitteissa, jos ei tulla etuajassa tai vaihtokuski myöhässä.

Arvioisin minuutin tarkkuudella minimiksi kahta minuuttia. Siinä on kuitenkin pari pakollista tehtävää lähtevälle kuskille asetettu nykymääräyksillä, ja lisäksi pitää mahdollisesti sompailla matkustajavirran seassa ja säätää penkki ja peilit omalle kropalle sopivasti ennen liikkeellelähtöä.

Tähdennän kuitenkin, että tämä on pikainen arvio. Käytännössä tällä hetkellä missään ei suunnitellusti vaihdeta lähellekään näin nopeasti, sillä esimerkiksi Riihimäellä (ainoa mieleen tuleva paikka, jossa lähiliikennekalustolla suoritetaan miehistövaihtoja) kalustolle tehdään joissain vuoroissa yksiköiden irrotuksia tai kytkentöjä, sekä päästetään nopeampi Pendolino ohi. Siellä taitaa olla 5 minuuttia aikataulussa aikaa tuohon.
 
Kaikissa rengaslinjoissa tarvitaan hieman tasausaikaa.
Miksi?

Tasausaika tarvitaan siihen, että tullaan toimeen liikennöintiin liittyvien epävarmuuksien kanssa. Epävarmuudet ovat tavallisia ja joukkoliikenteen liikennöinnin ominaisuus silloin, kun joukkoliikennelinja ajaa katu- ja tieliikenteen seassa, missä (käytännössä) autoilun satunnaisuus vaikuttaa joukkoliikenteen toteutuvaan nopeuteen. Kun joukkoliikenne on täysin eristettyä muusta liikenteestä, muun liikenteen satunnaisvaikutusta ei ole, eikä sitä tarvitse kompensoida tasausajoilla.

Kehäradan ja Pisaran liikenne on täysin eristettyä. Niiden liikennöintiin voi liittyä satunnaisuutta asemien välisen ajoajan vaihtelusta, jos kuljettajat ajavat täysin omin päin, sekä pysäkkiajoista, jos joko yritetään aina lähteä mahdollisimman nopeasti tai joku haluaa jäädä odottamaan, että jossain rullaportaissa näkyvissä oleva matkustaja vielä otetaan vuoroon mukaan. Kumpikin on kuitenkin huonoa liikenteenhoitoa, jonka sijasta voidaan toimia myös siten, että liikenne on täsmällistä. Eli käytännössä niin, että aikataulu suunnitellaan siten, että ei ajeta maksiminopeutta eikä pysäkeillä seisota minimiaikaa. Ja kuljettajien tehtävä on noudattaa ohjenopeuksia ja aikataulun mukaisia lähtöaikoja. Näin toimitaan esimerkiksi Tokion metrossa, jossa aikataulut ovat 15 sekunnin tarkkuudella.

Rengaslinja ei ole mikään kummallinen poikkeus. Jokainen joukkoliikennelinja on rengaslinja, rengas on vain litistetty niin, että renkaan ylä- ja alapuoli ovat toistensa vieressä. Tällaisen renkaan päätepysäkistä tulee erikoispysäkki vain siksi, että matkustajan näkökulmasta päätepysäkiltä ei pääse enää eteenpäin, ja kaikki jäävät siellä vaunusta pois. Joten päätepysäkillä voi tasata liikennöinnin epätäsmällisyyttä matkustajia häiritsemättä. Tai siellä voidaan tasata pitkällä pysäkkiajalla sitä, että vuoroväli, linjanopeus ja linjan ajoaika eivät ole synkassa keskenään. Eikä niiden tarvitse olla, kun kerran matkustajia häiritsemättä voi päätepysäkin pysäkkiaika olla miten pitkä hyvänsä.

Rengaslinjalla liikennöinti on suunniteltava siten, että ajoaika ja linjanopeus ovat synkassa. Arvaan, että Kehäradan kanssa tämä on vähän hankala asia. Kun suoran lentokenttäyhteyden sijasta on tehty kaukaa kiertävä ja siten hidas yhteys. Siksi on paineita saada nimenomaan Kaivokadun ja lentoaseman välinen ajoaika mahdollisimman lyhyeksi. Ja niinpä päädytään tilanteeseen, jossa kehää kiertävien junien vuoroväli ja ajoaika eivät enää synkkaa.

Tosiasiassa matkustajan kannalta on kuitenkin samantekevää, onko tarpeetonta ”tasausaikaa” eli yhtä ylipitkää pysäkkiaikaa vai ei. Sillä tasausaika on osa matka-aikaa myös. Matkustajalle on yhdentekevää matka-ajan kannalta, kuluuko aika junassa joka seisoo paikallaan 5 minuuttia vai junassa, joka ajaa 5 minuuttia pidemmän ajan. Ainoa ero näillä asioilla on siinä, että paikallaan seisovan junan tapauksessa aikataulu saadaan näyttämään paremmalta.

Minusta näyttää seudulla yleisesti siltä, että täällä ei edelleenkään ymmärretä joukkoliikennettä palveluna, joka muodostuu joukkoliikenneverkosta. Ja siten ei ymmärretä, että matkustajan kannalta tärkeätä on täsmällisyys ja verkossa toimivien linjojen keskinäinen synkka. Ei se, että joku linja ajaa mahdollisimman nopeasti, jotta matkustaja pääsee sitten odottamaan vähän pidemmäksi aikaa jatkoyhteyttä, ”jonka toteutumista ei taata”. Ja tämä ymmärtämättömyys siis siitä huolimatta, että 1960-luvulta ja metroinnostuksesta lähtien suunnittelun lähtökohtana on ollut pakollinen vaihtaminen.

Eikä ymmärretä sitäkään, että ei matkustajalle ole merkistystä eikä hyötyä siitä, että yritetään ajaa mahdollisimman nopeasti. Sillä kun siihen ei pystytyä, niin yhtenä päivänä sama matka voi kestää 18 minuuttia ja seuraavana 29 minuuttia. Ainoa merkittävä matkan kestoaika on se pisin mahdollinen 29 minuuttia, koska asiakas ei voi luottaa siihen, että aina olisi hyvä tuuri ja kuljettaja onnistuisi kaahaaman 18 minuutin minimiajassa. Eli on täysin turhaa yrittää ajaa mahdollisimman nopeasti.

Antero
 
Tosiasiassa matkustajan kannalta on kuitenkin samantekevää, onko tarpeetonta ”tasausaikaa” eli yhtä ylipitkää pysäkkiaikaa vai ei.
Se ei ole samantekevää niille matkustajille, jotka nousevat kyytiin tai jäävät pois sillä asemalla, jossa tasausaika on. Heidän säästävät aikaa siinä tapauksessa, että juna seisoo kyseisellä asemalla sen sijaan, että se ajaisi hitaampaa koko matkan välttääkseen tasauksen. Junan seistessä pois jäävät pääsevät junasta heti ajantasauksen alkaessa ja kyytiin tulevat taas voivat tulla viime hetkellä ennen ajantasauksen päättymistä.

Ajantasausaseman tai -asemien valinnalla voidaan myös vaikuttaa siihen, mitä osuutta matkustavat matkustajat joutuvat odottamaan ajantasauksen ajan. Siksi esim. ratikkalinjoilla 2 ja 3 ajantasaus on paikassa, jossa matkustajamäärät ovat pienimmillään, jolloin haitta kohdistuu paljon pienempään määrään kuin tilanteessa, jossa ajantasausta jaettaisiin tasan useammalle pysäkille (tai pysäkkivälille hidastamalla ajonopeuksia).
 
Se ei ole samantekevää niille matkustajille, jotka nousevat kyytiin tai jäävät pois sillä asemalla, jossa tasausaika on.
Tietenkin niin, että matka-aikaetu mahdollisimman nopeasta ajosta tulee niille, jotka matkustavat kohti tasauspysäkkiä ja jäävät viimeistään siinä pois. Sen sijaan niille, jotka lähtevät tasauspysäkiltä, merkitystä on vain lähtöajalla, ei sillä, kauanko juna on siinä seissyt. Ja niille matkustajille, jotka matkustavat tasauspysäkin ohi, tasausaika on kaikkein viheliäisintä.

Nimenomaan lentokenttäliikenteessä minusta pitäisi välttää tällaisia kummallisuuksia siitä, että ohi ajavalla junalla on minuuttien seisonta-aika yhdellä pysäkillä. Lentomatkustajista moni on siinä harkitsemassa junan käyttöä lähes kerran elämässään täällä ihmeellisen maan lentokentällä. Joten ei ole kovin fiksua kiusata ihmisiä joukkoliikenteen suomalaisilla erikoisolosuhteilla. Ei ole kivaa mennä asemalle, odottaa junaa, joka sitten tulee, ja sitten ihmetellä, että eikö tämä nyt menekään mihinkään, kun se vain seisoo. Onko ehkä rikki, pitääkö nousta pois, mistä on kysymys?

Lentokentän junaliikenne on asiakaspalvelua, ja siinä pitää olla hyvä palvelemaan asiakasta. Ei pidä olla hyvä siinä, että joku liikennesuunnittelija jossain tai veturinkuljettaja junassa tai muu virkamies tai työsuhteinen tykkää, että sillä on kivaa tai se ei viitsi, joten asiakas joutaa kyllä odottamaan ja ihmettelemään. Asiakaspalvelutyössä jos ei asiakkaan etu kiinnosta, on paras miettiä jotain muuta alaa. Täsmennän nyt vielä, että tässä tapauksessa liikennesuunnittelijan tehtävä on suunnitella asiakapalvelutuote, jolloin pitää ajatella asiakkaan kannalta. Eli se suunnittelukin on asiakaspalvelutyötä.

Antero
 
Nimenomaan lentokenttäliikenteessä minusta pitäisi välttää tällaisia kummallisuuksia siitä, että ohi ajavalla junalla on minuuttien seisonta-aika yhdellä pysäkillä. Lentomatkustajista moni on siinä harkitsemassa junan käyttöä lähes kerran elämässään täällä ihmeellisen maan lentokentällä. Joten ei ole kovin fiksua kiusata ihmisiä joukkoliikenteen suomalaisilla erikoisolosuhteilla. Ei ole kivaa mennä asemalle, odottaa junaa, joka sitten tulee, ja sitten ihmetellä, että eikö tämä nyt menekään mihinkään, kun se vain seisoo. Onko ehkä rikki, pitääkö nousta pois, mistä on kysymys?

Lentokentän junaliikenne on asiakaspalvelua, ja siinä pitää olla hyvä palvelemaan asiakasta. Ei pidä olla hyvä siinä, että joku liikennesuunnittelija jossain tai veturinkuljettaja junassa tai muu virkamies tai työsuhteinen tykkää, että sillä on kivaa tai se ei viitsi, joten asiakas joutaa kyllä odottamaan ja ihmettelemään. Asiakaspalvelutyössä jos ei asiakkaan etu kiinnosta, on paras miettiä jotain muuta alaa. Täsmennän nyt vielä, että tässä tapauksessa liikennesuunnittelijan tehtävä on suunnitella asiakapalvelutuote, jolloin pitää ajatella asiakkaan kannalta. Eli se suunnittelukin on asiakaspalvelutyötä.

Antero

Jos Lentomatkustaja on onnistunut pääsemään lentokoneella perille tähän ihmeelliseen maahan, hän varmasti osaa myös katsoa junan lähtöajan laiturilla olevasta näytöstä ja olettaa että juna lähtee noin näytöllä ilmoitettuna aikana eikä suotta panikoi jos juna sattuu viisikin minuuttia asemalla seisomaan. Junilla kun on sellainen ominaisuus, että niille on yleisesti tarjolla aikataulu jonka mukaan ne liikkuvat, toisin kuin ratikat jotka seisovat ajantasauspysäkeillä ilman että missään kuulutetaan tai ilmoitetaan seisoskelun syytä.

Onkohan Tampereella ja Kouvolassa päivittäin paniikkia ulkomaalaisten keskuudessa kun näissä junat seisovat jopa kymmenenkin minuuttia lähes joka tunti?
 
Minusta näyttää seudulla yleisesti siltä, että täällä ei edelleenkään ymmärretä joukkoliikennettä palveluna, joka muodostuu joukkoliikenneverkosta. Ja siten ei ymmärretä, että matkustajan kannalta tärkeätä on täsmällisyys ja verkossa toimivien linjojen keskinäinen synkka. Ei se, että joku linja ajaa mahdollisimman nopeasti, jotta matkustaja pääsee sitten odottamaan vähän pidemmäksi aikaa jatkoyhteyttä, ”jonka toteutumista ei taata”. Ja tämä ymmärtämättömyys siis siitä huolimatta, että 1960-luvulta ja metroinnostuksesta lähtien suunnittelun lähtökohtana on ollut pakollinen vaihtaminen.

Eikä ymmärretä sitäkään, että ei matkustajalle ole merkistystä eikä hyötyä siitä, että yritetään ajaa mahdollisimman nopeasti. Sillä kun siihen ei pystytyä, niin yhtenä päivänä sama matka voi kestää 18 minuuttia ja seuraavana 29 minuuttia. Ainoa merkittävä matkan kestoaika on se pisin mahdollinen 29 minuuttia, koska asiakas ei voi luottaa siihen, että aina olisi hyvä tuuri ja kuljettaja onnistuisi kaahaaman 18 minuutin minimiajassa. Eli on täysin turhaa yrittää ajaa mahdollisimman nopeasti.
Noinhan bussiliikenne joka on vallitseva joukkoliikennemuoto, toimii. Sitten josjoidenkin länsiväylän varren asukkaiden matka-aika pitenee 5 minuutilla kun metro, joka ajaa tarkalla minuuttiaikataululla, otetaan käyttöön niin nostetaan hirveä meteli.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös