Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Jos Lentomatkustaja on onnistunut pääsemään lentokoneella perille tähän ihmeelliseen maahan, hän varmasti osaa myös katsoa junan lähtöajan laiturilla olevasta näytöstä ja olettaa että juna lähtee noin näytöllä ilmoitettuna aikana eikä suotta panikoi jos juna sattuu viisikin minuuttia asemalla seisomaan.

Minä en yliarvioisi keskivertoihmisten huomiokykyä arkiliikkumisessaan. Päätellen mm. siitä, kuinka monen on nähty seisoskelevan huputetulla ratikkapysäkillä odottamassa ratikkaa samaan aikaan, kun vieressä kaivetaan kiskoja irti maasta niiden uusimista varten.
 
Minä en yliarvioisi keskivertoihmisten huomiokykyä arkiliikkumisessaan. Päätellen mm. siitä, kuinka monen on nähty seisoskelevan huputetulla ratikkapysäkillä odottamassa ratikkaa samaan aikaan, kun vieressä kaivetaan kiskoja irti maasta niiden uusimista varten.

Olen itsekin seissyt ja yrittänyt pysäkkikatoksen alta etsiä infoa korvaavan bussin pysäkistä.

t. Rainer
 
Hyvän palvelun lähtökohta on, ettei asiakkaan tarvitse ajatella.

Siksi on ala-arvoista ettei kaikella seudun joukkoliikenteellä ole vähintään metron tasoista infoa ja opastusta. Metro on minusta se hyväksyttävä lähtökohta.

Missään ei pitäisi jäädä vähempää kuin ilmiselväksi, missä oikean suunnan pysäkki on. Ja jos jokin menee pieleen, esimerkiksi vuoro myöhästyy olennaisesti, koko linjan varrella vähäpätöisimmälläkin pysäkillä pitää sekä kuuluttaa että kyltittää aikataulunäyttöihin anteeksipyyntö sekä tilanteen reaaliaikainen eteneminen.
 
Missään ei pitäisi jäädä vähempää kuin ilmiselväksi, missä oikean suunnan pysäkki on. Ja jos jokin menee pieleen, esimerkiksi vuoro myöhästyy olennaisesti, koko linjan varrella vähäpätöisimmälläkin pysäkillä pitää sekä kuuluttaa että kyltittää aikataulunäyttöihin anteeksipyyntö sekä tilanteen reaaliaikainen eteneminen.

Hylje hei, sähän puhut ihan kuin oltaisiin jossain Sveitsissä, jossa joukkoliikenne suunnitellaan palvelutaso mielessä pitäen ja siitä tehdään aidosti houkuttelevaa. Tekisi mieli sanoa, että älä nyt hullujas puhu. Eihän YTV:n periaatteena ole ajatella palvelutasoa tai houkuttelevuutta, vaan tarkoitus on järjestää siedettävät yhteydet minimikustannuksilla niille köyhille, vääränikäisille tai muuten kipeille, jotka eivät pysty käyttämään omaa autoa.

YTV:n mielestä on ihan okei, että ratikassa seistään sunnuntaisinkin tappituntumassa ja puolet vaunuista seisoo varikolla, koska muuten kuluu liikaa rahaa. Ja se vasta onkin okei, että kun Katajanokka katkaistaan ratikkaverkosta katutöiden takia, niin korvaava bussi ajaa Kauppatorille, missä on pakkovaihto parin pysäkinvälin ajaksi ratikkaan – ei tule mieleenkään ajattaa niitä busseja Manskulle asti, jotta skattalaiset tai ainakin iso osa heistä pääsisi vaihdotta perille. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Palvelutasoa ajatellaan oikeastaan lähinnä vain metroliikenteessä – ja siinäkin kai lähinnä Helsingin pakottamana.
 
Sveitsi tosiaan oli mielessä. Täällä foorumilla ei ole välittömästi kyse mistään oikeasta, joten puhutaan asioista edes oikeilla nimillä. Hyvä palvelu yrittää olla vähintään sveitsiläistä, huono palvelu on mitä on, sitä mitä meillä tänään on. Se ei maksa mitään.
 
Junilla kun on sellainen ominaisuus, että niille on yleisesti tarjolla aikataulu jonka mukaan ne liikkuvat, toisin kuin ratikat jotka seisovat ajantasauspysäkeillä ilman että missään kuulutetaan tai ilmoitetaan seisoskelun syytä.
Olen useamman kerran ollut 7:n ratikassa Pasilan ajantasauspysäkillä. Kuljettaja on kuuluttanut, että tässä seistään X-minuuttia (X = aika minuuteissa lähtöaikaan), koska ollaan ajantasauspysäkillä.

Onkohan Tampereella ja Kouvolassa päivittäin paniikkia ulkomaalaisten keskuudessa kun näissä junat seisovat jopa kymmenenkin minuuttia lähes joka tunti?
Oiskohan lentokentän asemalla kumminkin vähän enemmän ulkomaalaisia kuin Tampereella ja Kouvolassa yhteensä. Ja jos on ulkomaalainen jo päässyt junalla Kouvolaan tai Tampereelle asti, sillä ei ehkä ole enää suurta huolta siitä, lähteekö tämä juna jonnekin. Lisäksi, kaukojunilla on vähän toinen rytmi kuin paikallisjunilla. Voi jopa olla, että lentokentän ulkomaalaisella on kokemusta hyvästä joukkoliikenteen palvelusta, ja hän on niin tyhmä, että olettaa saavansa sitä täälläkin.

Minusta on ikävää, että puolustellaan haluttomuutta ajatella asiakasta. Ehkä tämä selittää, miksi suomalaiset eivät yleensä menesty maailmalla kaupankäynnissä. Off-topiciksi menee, mutta kun joku kumminkin saattaa vetää Nokia-kortin, niin Nokiankin menestys tärvättiin tällä samalla asenteella. Kallasvuo tiesi asiakkaita paremmin, mitä asiakkaille on sopivaa yrittää myydä. Kallasvuon mielestä kukaan ei halunnut kosketusnäyttöpuhelinta, kun hänelle sellaista esiteltiin. Lopun kai kaikki tietävät.

Antero
 
Sveitsi tosiaan oli mielessä. Täällä foorumilla ei ole välittömästi kyse mistään oikeasta, joten puhutaan asioista edes oikeilla nimillä. Hyvä palvelu yrittää olla vähintään sveitsiläistä, huono palvelu on mitä on, sitä mitä meillä tänään on. Se ei maksa mitään.

Näinhän se menee. En oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä, jotta joukkoliikenteen suunnitteluorganisaatiossa alettaisiin ymmärtää edes jotain sellaisista asioista kuin houkuttelevuus ja asiakaspalvelu. Koko remmi pihalle ja uudet tilalle Sveitsistä? Rahasta kai ei kuitenkaan ole pulaa, kun sitä riittää satoja miljoonia vaikka minkälaisiin hankkeisiin, joilla ei ole merkitystä palvelutason kannalta.

Viime vuosina tilanne on mennyt aina vaan hullummaksi, kun Helsingin puolia ei pidä oikein kukaan. YTV-HSL on sittenkin vain peltolähiöiden bussiliikennesuunnittelija, eikä sellaisena oikein tahdo sopia aitoon kaupunkiliikenteeseen. HKL:n suunnitteluyksikköä ja sen esityksiä käsittelevää joukkoliikennelautakuntaa on suorastaan ikävä. En olisi uskonut.
 
Useiden tänne kirjoittavien tavoin arvostan hyvää palvelua joukkoliikenteessä. Mikä sitten on oikeasti hyvää ja mikä vähemmän hyvää, on sitten kysymys, johon voi olla monta oikeata vastausta.

Itse en välttämättä pidä muutaman minuutin paikallaan seisovaa junaa kovin huonona palveluna. Ei ole millään tavoin harvinaista lentokenttien bussi- tai junapyskeillä (/asemilla), että liikenneväline seisoo siinä hetken. Lentokentillä on kovin usein pääteasema eikä niillä seisominen maailman kummoisinkaan juttu ole. Kehärata on hieman reunatapaus, lentokentän asemahan ei ole päättäri sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta väliasemana sen rooli on kuitenkin tavanomaisesta poikkeava, enemmän tai vähemmän. Ennustaisin, että ilman ajantasausta pysähdysaikoihin saattaisi tulla melkoista hajontaa, koska matkalaukkuja kantavia ihmisiä tulee ja menee tuolla asemalla sangen vaihtelevat määrät - joskus heitä liikkuu todella paljon. Jonnekin se ajantasaus on järjestettävä. Mielestäni lentokentän asema voisi olla kohtalaisen luonteva paikka ajantasaukselle, vaikkakaan mitään 8 minuutin taukoja sinne en kylläkään toivo.
 
Jonnekin se ajantasaus on järjestettävä.
Siis kaiken kirjoittamani tarkoitus on ollut valaista liikennöintisuunnittelun periaatteita siitä, että ajantasausta ei tarvita, kun suunnitellaan liikennöinti niin. Ja niin voi Kehäradan liikennöinnin suunnitella, koska siellä ei ole epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi tarvitaan ajantasausta.

Jos minuutti ei riitä asemalla nimeltä Lentoasema, niin asetetaan sille asemalle sitten pidempi pysäkkiaika kokemuksen mukaan. Mutta se ei ole tasausaika, vaan pysäkkiaika, joka tarvitaan siihen, että ihmiset pääsevät junasta ja junaan.

Mutta kaiken tämän jälkeen ymmärrän, ettei tällainen liikennöintisuunnittelu ole Kehäradalla mahdollista. Koska on rakennettu suoran lentokenttäradan sijasta ympyränkaarta kiertävä rata, joka ei suuntaa asemalta Lentoasema etelään kohti Helsinkiä vaan joko itään tai länteen, niin tätä virhettä pitää peitellä. Siksi on ajettava mahdollisimman nopeasti esim. reittiä Hki–Tikkurila–Lentoasema, joka johtaa siihen, että ajoajat ja vuorovälit eivät ole synkassa. Ja se on korjattava sillä, että juna ja sen matkustajat sitten seisovat turhan päiten.

Miksi ei sitten saman tien tehdä niin, että Tikkurilasta tulevat junat palaavat seisottuaan Tikkurilaan ja Martinlaaksosta tulevat palaavat Martinlaaksoon. Tiedän maailmalta yhden esimerkin, jossa ympyräradalla tehdään samalla tavalla, parissakin paikassa. Eli kun kerran jossain joku tekee tyhmästi, se on esimerkki, joka tekee tyhmästi tekemisen hyväksi. Esimerkkipaikkani on Budapest.

Antero
 
Käsitteellä tasaus tarkoitan sitä, että jollakin pysäkillä tai asemalla on etukäteen ilmoitettu lähtöaika, jota ennen ei saa lähteä. Tasausaika ei näin ollen ole automaattisesti jokin pitkä epämääräinen odotus (kuten joillakin Helsingin raitiolinjoilla saattaa ehkä olla). Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on jokaisella asemalla tasaus (on olemassa kellonaika, jota ennen juna ei saa lähteä asemalta eteen päin). Käsittääkseni Kehäradan junille oli eräässä vaiheessa suunniteltu liikennöintiperiaatetta, jossa osalla asemista pysähdytään ilman nykyisentyylistä kiinteää aikaa. Compact-nimimerkin viestistä kuitenkin sai sen käsityksen, että Kehäradallekin tulisi perinteinen aikataulu, jossa tasaus olisi ripoteltu kaikille asemille. Tälle näkemykselle toivoisin lähdeviitettä.

(Edit. Täsmennetty joitakin ilmaisuja)
 
Viimeksi muokattu:
Käsitteellä tasaus tarkoitan sitä, että jollakin pysäkillä tai asemalla on etukäteen ilmoitettu lähtöaika, jota ennen ei saa lähteä. Tasausaika ei näin ollen ole automaattisesti jokin pitkä epämääräinen odotus (kuten joillakin Helsingin raitiolinjoilla saattaa ehkä olla). Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on jokaisella asemalla tasausaika (kellonaika, jota ennen juna ei saa lähteä asemalta eteen päin). Käsittääkseni Kehäradan junille oli eräässä vaiheessa suunniteltu liikennöintiperiaatetta, jossa osalla asemista pysähdytään ilman nykyisentyylistä kiinteää aikaa. Compact-nimimerkin viestistä kuitenkin sai sen käsityksen, että Kehäradallekin tulisi perinteinen aikataulu, jossa tasaus olisi ripoteltu kaikille asemille. Tälle näkemykselle toivoisin lähdeviitettä.

Itse kuvittelisin että myötäpäivää kiertävän junan pitäisi ainakin jossain kohtaa, joko Lentoasemalla tai Tikkurilassa suorittaa jonkinlaista ajantasausta että säilyisi riittävän pitkä rako K tai N -junaan. Vastapäivää kiertävän ei ole niin nuukaa, koska Huopalahti-Pasila väli on niin lyhyt.

t. Rainer
 
Käsitteellä tasaus tarkoitan sitä, että jollakin pysäkillä tai asemalla on etukäteen ilmoitettu lähtöaika, jota ennen ei saa lähteä. Tasausaika ei näin ollen ole automaattisesti jokin pitkä epämääräinen odotus (kuten joillakin Helsingin raitiolinjoilla saattaa ehkä olla).

Niin minäkin tarkoitan. Ja varmaan suurin osa muistakin. Antero vain haluaa ymmärtää tämän kohdan väkisinkin väärin.


Käsittääkseni Kehäradan junille oli eräässä vaiheessa suunniteltu liikennöintiperiaatetta, jossa osalla asemista pysähdytään ilman nykyisentyylistä kiinteää aikaa. Compact-nimimerkin viestistä kuitenkin sai sen käsityksen, että Kehäradallekin tulisi perinteinen aikataulu, jossa tasaus olisi ripoteltu kaikille asemille.

Käsittääkseni tuolla on tarkoitettu sitä, että nykyisentyylinen kiinteä aika asetetaan joillain asemilla edelliselle tasaminuutille, vaikka käytännössä (tai teoriassakaan) ei olisi mahdollisuutta ehtiä lähtemään juuri tasaminuutilla. Tällöin asemalta lähdetään kelloa katsomatta, sillä siellä on mahdotonta lähteä etuajassa.

Tässä ei kuitenkaan ole mitään uutta, jo nyt joissain paikoissa ajetaan niin. Esimerkiksi A-junalla Valimo-Pitäjänmäki-Mäkkylä ajetaan käytännössä noin 1,5 + 1,5 minuutin ajoajoilla (lähdöstä lähtöön), kun aikataulussa lukee 1 + 2 min. Sama juttu vaikkapa M-junalla Myyrmäki-Louhela-Martinlaakso.
 
Mietin tässä vain, että voisikohan kehä- ja pisararadan aikana liikennöidä niin, että Espoosta tuleva kaupunkijuna kiertäisi pisaran, jonka jälkeen se jatkaisi pääradan kautta kehäradalle ja Helsinki-Vantaa-lentokentälle. Tämän jälkeen lentokentältä "M-rataa" Pasilaan ja taas pisaralenkille ja sen jälkeen päärataa Keravalle. Sama sitten toisin päin.

Linjatunnuksetkin voisivat olla niin, että kilpiä vaihdettaisiin aina Lentoaseman asemalla. Samat junat kiertäisivät kuitenkin koko osuuden päästä päähän (hieman ratikkalinjojen 2/3 tapaan).
 
Mielestäni kehä-pisara -radan liikennearkkitehtuurissa on se ongelma, että rata on kehämäinen JA sitä aiotaan liikennöidä vain 10 minuutin vuorovälillä (ei sen useammin). Näiden kahden yhteisvaikutuksesta seuraa ääritapauksessa tarve tasata aikataulua 10 minuutilla (jotta saadaan tunnista toiseen toistuva aikataulu), eikä tämä tarve riipu lainkaan siitä, kuinka ennustettavasti radalla kyetään liikennöimään. Jos radalla on häiriöitä ja niiden takia joudutaan tasamaan, se tulee tuon 10 minuutin lisäksi. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa, että linjan varrella tai jollakin asemalla voidaan joutua hidastelemaan pahimmillaan tuo 10 minuuttia ylimääräistä. Tämä syö radan etuja. Olisiko bussi nopeampi Tikkurilan ja Myyrmäen välillä, jos juna joutuu sillä välillä hidastelemaan ylimääräiset 10 minuuttia? Näyttää siis tosiaan siltä, että kehä-pisara -rataa on tähän asti suunniteltu ajattelematta liikennepalvelua. Olisi tarpeen suunnitella aiottu liikennepalvelu, ennen kuin Pisara-hanke käynnistetään.

Tällä palstalla on tähän mennessä esitetty kaksi ratkaisuvaihtoehtoa, jotka kumpikin lieventävät kehämäisyydestä johtuvaa lisätasaustarvetta:
1) Postitorvi: A-Hki-I-Lentoasema-M-Hki-K. Onnistuu aiotulla Pisaran Hardwarella (anteeksi tietokonetermi), mutta linjoilla A,I,M,K pitää olla samat junat, matkustajamääristä riippumatta.
2) Pisaralta paluusuuntaan: A-Hki-A, M-Hki-M-Lentoasema-I-Hki-I, K-Hki-K. Vaatii toisenlaisen Hardwaren Pisara-radalle, mutta jokaisella linjalla on oma junakokonsa, matkustajamäärien mukaan.
 
Takaisin
Ylös