Tänäänkin metro lähti Siilitieltä yli minuutin etuajassa. Silti matkustajien subjektiivinen kokemus on että kyseessä on täsmällinen kulkuneuvo. Aikataulujärjestelmän vaihtamisesta ei ole hyötyä.
Ensinnäkin, päätelmäsi on väärä. Todellisuudessa matkustajille koko aikataulujärjestelmä on turha metroliikenteessä - heitä kiinnostaa vain liikennöintiajat sekä laiturilla on mukava tietää seuraavan metron saapumisaika, määränpää, junapituus ja poikkeusinfot. Sen sijaan tässä aiheessa metroa ei voi yleistää kaikkeen raideliikenteeseen. On olemassa junia, joiden lähtöaika halutaan tietää etukäteen ja jotka eivät voi lähteä 1,5 minuuttia etuajassa, koska matkustajia ihan oikeasti kiinnostaa.
VR:llä on käytössä minuutit, ei sekunnit.
Kun aikataulunmukainen lähtö tapahtuu esim. 7.58, niin kaikki 07:58:00-07:58:59 on aikataulunmukaista. Jos juna on valmis eteenpäin 07:58:00 niin toki lähdetään, eikä turhia odotella, mutta jos lähtö menee nollasta pidemmäksi peräti 59 sekuntia, niin mitään katastrofia ei ole vielä syntymässä...
Olisipa vielä käytössä X tai X+aika -merkintä niin joustoa olisi enemmän.
Matkustajille informoidaan lähtöaika. Matkustaja olettaa, että junan on tarkoitus lähteä juuri siihen aikaan ja ajasta myöhästytään vain olosuhteiden pakosta. Kukaan ei toki valita 59 sekunnin myöhästymisestä, mutta juna ei ole siltikään yhtä hyvin aikataulussa, kuin mitä sen toivottaisiin olevan. 7:58'59 ei ole aikataulunmukaista, vaan melkein sitä. Eihän sekunnin myöhempäänkään tapahdu mitään katastrofaalista, eikä 15 sekuntia senkään jälkeen. Ei ole mitään paniikkirajaa, mutta matkustajat haluavat tietää etukäteen mahdollisimman tarkasti junan lähtöajan ja tällä hetkellä se ei toteudu. Jos joku raja halutaan kaivaa, on se esim. Reittioppaassa 3 minuuttia ja aika moni käyttää sitä. Hektisemmässä yhteiskunnassa tämäkin raja saattaa vielä kutistua, jokaisella se on kuitenkin henkilökohtainen.
Jos juna on myöhässä minuuttitolkulla, niin sillä ei ole mitään herttaisen merkitystä, millaisilla merkinnöillä minuutin tai sekunnin tarkkuudella aikatauluun on ajat merkitty. Vain linjan kokonaislöysyys tällöin merkitsee. Ja mitä löysempi kokonaislöysyys, sen paremmin saa aikataulua kiinni.
Ajattelet nyt vain kuljettajan kannalta. Eikä nyt puhuta vain minuutin myöhästymisistä, vaan siitä, että matkustajan kannalta tähdätään mahdottomaan.
Sinun idea pyrkii vähentämään löysyyttä (keinoilla joita en ymmärrä), mikä vain pahentaisi tässä tapauksessa tilannetta.
Miten turhien löysien (kuljettajien hidastelu ja asemilla ylimääräinen odottaminen) poisto ja parempi informaatio matkustajille pahentaa oletusarvoisesti tilannetta? Jos joustavampi liikenne alkaa kulkea nopeammin ja minuutin etuaikavarakaan ei riitä, voidaan kokonaislöysyyttäkin kiristää harkitusti. Asemilla ei vaan tarvitse heti leikata kokonaista minuuttia pois, vaan voidaan siirtää alku- ja loppuaikaa minuutilla jolloin puolivälissä lähtöväliä ja sitä aikaisemmin lähteneet junat, jotka ovat siis tässä tapauksessa valtaosa junista, ovat edelleen prikulleen aikataulussa ja lisäksi mahdollistetaan entistäkin ripeämpi lähtö.
Ei, vaan lähtöajaksi laitetaan (siis minuutin tarkkuudella, truncated) 7:57, jos katsotaan, ettei tähän kohtaan tarvita linjan kokonaislöysyyden kannalta hyödyllistä löysyyttä.
Ylipäätään idea, että matkustajalle pitäisi kertoa jokin haarukka, ei vain mielestäni toimi mitenkään. Ei se matkustaja tiedä, millä kohtaa haarukkaa se juna tulee. Eli matkustaja joutuu joka tapauksessa tulemaan asemalle siten, että ehtii siihen haarukan alkupäähän. Eli riittää, että matkustajalle kerrotaan se haarukan alkupää.
Ei riitä. Jos kerrotaan haarukka, johon suurin osa junista pääsee tulemaan, voidaan aidosti vaikuttaa matkustajan käyttäytymiseen. Jos vaikka 50% junista tulee korkeintaan 2,5 min myöhemmin kuin se kaikista nopein, on keskivertojuna paikalla vasta 8:00'10. Eli matkustajan silmissä keskivertojuna on 3 minuuttia myöhässä. Ei matkustaja tiedä tai ymmärrä mitään pyöristyksistä, vaan ymmärtää vain, että juna tuli taas myöhässä. Oikeasti haarukaksi kannattaisi merkata tällöin 7:57-8:00 jolloin 50% junista + max. 50s myöhemmin saapuvat junat ovat kaikki aikataulussa. Olette väittäneet, ettei tälläkään ole merkitystä matkustajien valintoihin, koska hän tulisi kuitenkin ennen kellonlyömää 7:57'00 laiturille. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan haarukan maaginen voima saisi monenkin matkustajan valinnat muuttumaan:
∎Matkustaja A lähti myöhässä kotoaan ja on 200 metrin päässä asemalta ja 0m päässä bussipysäkiltä. Kello on 7:56. Perillä pitäisi olla 8:10. Bussi seisoo päättärillään ja lähtee varmasti lähtöaikaan 8:00 ja olisi perillä n. 8:20. Junia lähtee 7:57-8:00 ja 8:17-8:20 ja niillä pääsee perille 10 minuutissa. Hän ei ehdi juosta juna-asemalle ja takaisin - hän joutuu siis pelaamaan uhkapeliä. Hän on hyvä laskupäästään ja arvioi nopeasti - koska aikataulussa mainitaan junan lähtöajaksi 7:57, junat saapuvat varmastikin 7:56-7:58 tietämillä. Sitäpä hänelle ei kerrota, että todellisuudessa kaikki junat myöhästyvät 40s ja keskimääräinen 3min 10s. Hän ehtisi siispä nykyaikataulujen perusteella laskettuna erittäin epätodennäköisesti junaan. Jos hänelle kerrottaisiin rehellisesti haarukan olevan 7:57-8:00 ja miten se muodostetaan, hän voisi todeta että juoksiessaan paikalle 7:57'30 hänellä ei ole lähes mitään mahdollisuutta myöhästyä junasta - eikä näinollen määränpäästäkään. Nykyaikatauluilla hän valitsisi bussin ja myöhästyisi 10min.
∎ Matkustaja B on pisteessä Y ja hänen vaihtoyhteytensä on yhden aseman päässä pisteessä Z. Hän pääsee sen luo kätevästi vain junalla. Matka junalla on tosi lyhyt, 1min 20s. Hän mittasi sen sekuntikellollaan tullessaan toiseen suuntaan pisteestä Z pisteeseen Y. Hän katsoo junan lähtöajan aikataulusta - 7:57. Eli 8:02-vaihtoyhteyteen kerkeää helposti, onhan vaihtoyhteys vain yksien liukuportaiden päässä perillä. Väliin jää siispä 3 minuuttia vara-aikaa ja se riittää matkustajalle - onhan hän vieläpä hyväkuntoinen ja jaksaa spurtata junasta vaihtodösään. Hän arvioi, että todennäköisyys ehtiä yhteyteen on 90%, sillä junat kulkevat nykyään aika hyvin aikataulussaan. Antaahan Reittiopaskin yleensä 3 minuutin vaihtoaikoja, hän muistelee. Hänellekään ei ole kuitenkaan kerrottu haarukkaa, joka paljastaisi, että hänellä on vain noin 50% todennäköisyys ehtiä vaihtoyhteyteensä, vaikka hän juoksisi perillä. Ja siinä vaiheessa, kello 7:58, kun huomaa että juna on myöhässä, ei mikään atleetti juokse asemanväliä 4 minuuttiin.
∎Matkustaja C on myös menossa pisteestä Z pisteeseen Y ja sieltä eteenpäin. Hänen vaihtoyhteytensä lähteekin vasta 8:24. Hän päättää tähdätä jo 7:57 junaan, mutta myöhästyy. Hän on kuitenkin varautunut tähän ja hänen pitäisi ehtiä vielä 8:17 junallakin. Juna tulee paikalle vain 2 minuuttia myöhemmin, kuin keskivertojuna. Kuitenkin vanhan aikataulumallin mukaan se tulee matkustajan silmissä 5 minuuttia myöhässä. Tästähän pitää jo lähettää palaute, tuumaa matkustaja ja luo työllistävää vaikutusta asiakaspalvelualalle. Lisätään hiukan tuuria: vaikka juna on myöhästyvien junien tapaan seisomakuormassa ja jarrutusmatkat näin pitempiä, ei seisonta-aika ollut sekuntiakaan normaalia pitempi ja asemaväliinkin meni silti sekunnilleen vain minuutti 20 sekuntia - se on siispä perillä 8:23'30. Matkustaja juoksee ja rynnii pää kolmantena jalkana hikisenä bussipysäkille ja ehkä ehtii tai ehkä ei ehdi bussiin, riippuen olosuhteista. Kummassakin tapauksessa hän menee ensi kerralla autolla. Miksei kukaan kertonut, että juna tulee keskimäärin paikalle 8:00? Nykyaikataulumallilla on pakko asettaa ajaksi 7:57 eikä näinollen anneta parasta mahdollista informaatiota matkustajille.
↪Mitään ihmeitä ei siis pystytä tekemään, mutta ainakin matkustajien mielikuviin ja käyttäytymiseen voidaan ihan oikeasti haarukkamallilla vaikuttaa.
