Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Kyllä HSL nimenomaan vuokraa Sm5-junat (JKOY:ltä). Operointipalvelut se taas tilaa VR:ltä ja antaa vuokraamansa junat VR:n käyttöön tilaamaansa liikennettä varten.

Okei, kiitos tiedosta. Olen koko ajan ollut siinä uskossa, että HSL on vain ja ainoastaan tilaajaorganisaatio, eikä puutu esimerkiksi kalustoon, vaan maksaa sopparitaksan operaattoreille ja sillä selvä.

Kaikkea sitä näemmä oppii.
 
Olen koko ajan ollut siinä uskossa, että HSL on vain ja ainoastaan tilaajaorganisaatio, eikä puutu esimerkiksi kalustoon, vaan maksaa sopparitaksan operaattoreille ja sillä selvä.
Olet aivan oikeassa, HSL on vain ja ainoastaan tilaajaorganisaatio, jonka lakiin perustuva tehtävä on myös suunnitella, mitä se tilaa. Mutta HSL:n suhde JKOY:öön on aivan erilainen kuin VR-Yhtymään.

Muodollisesti JKOY ja HSL ovat täysin eri asiat, mutta kun JKOY:n omistavat HSL:n suurimmat osakaskunnat enemmistöosuudella ja siten äänivallalla JKOY:ssä, HSL maksaa junista vuokraa käytännössä itselleen. HSL:ssä on toki mukana muitakin kuntia kuin JKOY:n omistajakunnat, mutta muiden kuntien osuus ja valta HSL:ssä on käytännössä merkityksetön. Eli valtaa käyttävät samat tahot ja käytännössä pitkälle samat henkilötkin sekä HSL:ssä että JKOY:ssä. Eli HSL maksaa käytännössä vuokraa itselleen, ja rahan kierrättäminen HSL:n kautta on tarpeen vain siksi, että HSL on mekanismi, jonka avulla joukkoliikenteen kustannukset (junien investointi ja kunnossapito mukaanlukien) jaetaan kunnille kunkin kunnan asukkaiden käytön suhteessa.

HSL siis maksaa oikeasti junat itse. Tai täsmällisemmin ilmaistuna, suurimmat seudun kunnat maksavat junakaluston itse. Ja se, mitä ne maksavat, on markkinahinta, koska junien hankinta on kilpailutettu avoimilla markkinoilla. Muut kuin JKOY:n omistajakunnat maksavat junista vuokraa JKOY:n omistajakunnille. JKOY:n vuokra, jonka se veloittaa, on periaatteessa muodollisuus, joka vaikuttaa vain siihen, millä rahamäärällä muut kunnat osallistuvat junien hankintahinnan kuoletukseen.

JKOY perustettiin ja YTV hankki omat junat siksi, että kunnat halusivat päästä eroon VR-Yhtymän monopolihinnoittelusta ja voiton maksamisesta valtionyhtiölle. Tavoite oli, että pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kustannuksia olisi päästy siten alentamaan. Toivottuun tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy, sillä VR-Yhtymällä on edelleen monopoli sekä kalustohuollossa, varikkopalveluissa että operoinnissa. Kun VR-Yhtymän junanvuokrausliiketoiminta supistui JKOY:n junien osuudella, VR-Yhtymä siirsi katteensa siihen, mitä se edelleen myi kunnille, eli YTV:lle ja nykyään HSL:lle. Tästä syystä nyt on ollut tavoite, että HSL ostaa varikkopalvelut ja junien kunnossapidon muualta kuin VR-Yhtymältä uusien Sm5-junien osalla. Mutta aika näyttää, kuinka siinäkin lopulta käy.

Antero
 
Tästä syystä nyt on ollut tavoite, että HSL ostaa varikkopalvelut ja junien kunnossapidon muualta kuin VR-Yhtymältä uusien Sm5-junien osalla. Mutta aika näyttää, kuinka siinäkin lopulta käy.

Tavoite lienee kuitenkin se, että HSL ostaa palvelut tulevan kilpailutuksen voittajalta.
 
Tuossa PPT-läpyskässä lukee että kello 21 siirrytään N-juniin ja liikennöintisuunnitelman mukaan K-junien vuoroväli on kello 19 alkaen 15 min. Liikennöinti Hiekkaharjun ja Keravan välisille asemille tulee siis olemaan näin:

  • kun Kehäradan junien vuoroväli on 10 tai 15 min = K-juna samalla vuorovälillä
  • kun Kehäradan junien vuoroväli on 30 min = N-juna samalla vuorovälillä

Malmin ja Puistolan asemille tuo merkitsee selvää parannusta, kun esimerkiksi sunnuntaina iltapäivällä vuoroväli tulee olemaan 7,5 min, joista joka toinen K-juna.
Alun perin säikähdin, että K-junien vuoroväli tulee olemaan yleensä 20 minuuttia, joka olisi heikentänyt merkittävästi Hiekkaharjun pohjoispuolelle tai sieltä tulevien matkustajien palvelutasoa. Pelkoni kuitenkin hälveni, kun sain asiaan HSL:ltä hetki sitten vahvistuksen. Nimimerkki Minä vain kommenttiin Malmin ja Puistolan asemien osalta myös Oulunkylän palvelutaso paranee. Yhtä lailla myös Hiekkaharjun pohjoispuolisten asemien palvelutaso paranee, sillä K-junien matka-aika Stadiin/sta on kolme minuuttia I/N/P-junia nopeampi.

Kolmella minuutilla ei toki ole yksittäiselle matkustajalle merkitystä, mutta kun asian suhteuttaa kymmenien tuhansien ihmisten päivittäisen matka-ajan lyhentymiseen (kuudella minuutilla), sillä alkaa olla jo pientä kansantalousmerkistystäkin.

Tässä kohtaa voi sanoa, että hyvä HSL!
 
Jäin mietiskelemään HSL:n ja VR:n lähiliikennealueen junien kirjaintunnuksia ja päädyin siihen, että ehkä kuitenkin olisi viisaampaa numeroida linjat kuin käyttää kirjaimia. Mielestäni I- tai P-tunnukset eivät sano pylykönmäkeläisille turisteille yhtään junien määräasemista; "olko se nyt sitten iivari vai pertta, millä myö piästään Las Palmasin konneelle?" Tässä voisi ottaa mallia esimerkiksi Saksasta: alla esimerkkikuva HSL:n I/P-junien aikataulusta ja fiktiivinen kuva HSL:n S7-lentokenttäjunien aikataulusta.

Mielestäni olisi järkevää siirtyä linjakohtaiseen numerointiin esimerkiksi näin:
- Kehäradan junat - S1-9-sarja
- Rantaradan junat - S10-sarja
- Pääradan junat - S20-sarja
- Z-junat - S30-sarja

Mitä raati on tästä ajatuksesta mieltä?

--

HSL_IP.png

--

HSL_S7.png
 
Jäin mietiskelemään HSL:n ja VR:n lähiliikennealueen junien kirjaintunnuksia ja päädyin siihen, että ehkä kuitenkin olisi viisaampaa numeroida linjat kuin käyttää kirjaimia. Mielestäni I- tai P-tunnukset eivät sano pylykönmäkeläisille turisteille yhtään junien määräasemista; "olko se nyt sitten iivari vai pertta, millä myö piästään Las Palmasin konneelle?" Tässä voisi ottaa mallia esimerkiksi Saksasta: alla esimerkkikuva HSL:n I/P-junien aikataulusta ja fiktiivinen kuva HSL:n S7-lentokenttäjunien aikataulusta.

Mielestäni olisi järkevää siirtyä linjakohtaiseen numerointiin esimerkiksi näin:
- Kehäradan junat - S1-9-sarja
- Rantaradan junat - S10-sarja
- Pääradan junat - S20-sarja
- Z-junat - S30-sarja

Mitä raati on tästä ajatuksesta mieltä?

--

Näytä liitetiedosto 2346

--

Näytä liitetiedosto 2347
Minusta olisi järkevämpää tehdä junista J-sarjalaisia, sillä S-sarjan sekottaa helposti seutulinjoihin ja olisi siten loogisempi.
 
Ainakin oman järkeni mukaan I ja P pitäisi jakaa kahdeksi kaksisuuntaiseksi linjaksi, pääteasemana Lentoasema, jolloinka niissä ei olisi mitään ihmeellistä. Lentoasemalla vain kuulutettaisiin, että juna jatkaa P-junana Helsinkiin Tikkurilan kautta. Aivan kuten jokapäiväisessä liikenteessämme R-juna ja taajamajunat Riihimäki-Tampere / Riihimäki-Lahti ovat omia linjojaan "vaihdolla", mutta matkustajille kuulutetaan sitten mihin yksikkö jatkaa.
 
Ainakin oman järkeni mukaan I ja P pitäisi jakaa kahdeksi kaksisuuntaiseksi linjaksi, pääteasemana Lentoasema, jolloinka niissä ei olisi mitään ihmeellistä. Lentoasemalla vain kuulutettaisiin, että juna jatkaa P-junana Helsinkiin Tikkurilan kautta. Aivan kuten jokapäiväisessä liikenteessämme R-juna ja taajamajunat Riihimäki-Tampere / Riihimäki-Lahti ovat omia linjojaan "vaihdolla", mutta matkustajille kuulutetaan sitten mihin yksikkö jatkaa.
Voisiko joku kertoa mikä on nyt suunnitellussa käytännössä se huono puoli? Eikö se ole kaikkien kannalta järkevintä että juna kulkee koko matkan samalla tunnuksella. Jos tunnus vaihtuisi matkan aikana, osalle matkustajista saattaisi tulla käsitys että heidän pitää vaihtaa junaa kesken matkan.
 
Voisiko joku kertoa mikä on nyt suunnitellussa käytännössä se huono puoli? Eikö se ole kaikkien kannalta järkevintä että juna kulkee koko matkan samalla tunnuksella.

Vika on siinä, että se toimii eri tavalla kuin kaikki muut junat, eli yhdellä tunnuksella yhteen suuntaan ja toisella toiseen, mikä vaikeuttaa reittien ja aikataulujen luettavuutta. Jos tunnusta vaihdettaisiin Lentoasemalla, niin voitaisiin aina sanoa selvästi, että P on se nopeampi yhteys kentän ja Helsinki C:n välillä ja menee aina Tikkurilan kautta.
 
Vika on siinä, että se toimii eri tavalla kuin kaikki muut junat, eli yhdellä tunnuksella yhteen suuntaan ja toisella toiseen, mikä vaikeuttaa reittien ja aikataulujen luettavuutta. Jos tunnusta vaihdettaisiin Lentoasemalla, niin voitaisiin aina sanoa selvästi, että P on se nopeampi yhteys kentän ja Helsinki C:n välillä ja menee aina Tikkurilan kautta.

Logiikkaan on kyllä tuttu raito- ja linja-autoliikenteestä.
 

Tää meikäläisen kuvaesimerkki oli siinä mielessä huono, etten ilmaissut kyllin selkeästi, joten yritetään näin Juhla Mokan voimin uudelleen: sillä tuossa kuvapohjana käyttämässäni HSL:n aikataulussa esitetään sekä I- että P-junat, se ei toiminut tarpeeksi hyvänä esimerkkinä. Tarkoitin siis sitä, että Helsinki-Martinlaakso-Lentoasema-Tikkurila-Helsinki-suuntaisesti (Martinlaakso boldattuna siksi, että Myyrmäki on Pyhän Martinlaakson pikkuveli, ei todellakaan toisin päin) kulkevat junat olisivat tunnukseltaan S7-junia (tai whatever) ja toiseen suuntaan kulkevat junat S8-junia. Miksi kirjain linjanumeron eteen? Siksi, että HSL-alueella pyörii aavistuksen muitakin numeroituja linjoja, jolloin sekoittumisen vaaraa linjojen 7 (juna lentoasemalle) ja 7 (Stadin sporalinjat 7A ja 7B) kesken ei näin olisi.

Thunderin idea J-kirjaimesta junien linjatunnuksessa on parempi kuin S-kirjaimen käyttö. J:tä en kuitenkaan kuvademoani varten Berliinin linjoista jostain kumman syystä löytänyt... :)

Mitä tuohon HSL:n flabaan I- ja P-junista vielä tulee, mielestäni tuo on harvinaisen epäselvä, mikäli tuo noin tulee jäämään. I-junien aikataulut pitäisi mielestäni olla omalla sivullaan ja P-junien omallaan.

Jos taas mietimme niitä pylykönmäkeläisiä Las Palmas -turisteja, jotka reissuun lähtiessään menivät kentälle I-junalla ja tullessaan palmujen katveesta takaisin Suomeen, ressukat hyppäät kentältä jälleen I-junaan. Kyllä on Pylykönmäen isäntä ihmeissään viimeistään Kivistön kohdalla, kun maisemat eivät muistuta pätkän vertaa Tikkurilaa. Siksi tuossa olisi olennaista kertoa selvästi junien kulkusuunta ja ehkä jopa havainnollistaa se karttapiirroksella samalla aikataulusivulla. Meille stadilaisille asia on tietysti itsestään selvä, mutta teille landelaisille asianlaita ei välttämättä ole näin, turkulaisista puhumattakaan... ;)
 
Suuntien välinen nopeusero ei liene kovin relevantti henkilölle, joka sitä ei jo etukäteen tiedä.
 
Joht. Nyman on oikeassa. Helsinkiläiset eivät vain yleisesti tunnu ymmärtävän, että kaikki (ei-helsinkiläisetkään) eivät ole matkalla Helsingin päärautatieasemalle (vaikka monet näin argumentoivatkin kontekstissa että Kehärata piti rakentaa eikä Lentorata). Jos on matkalla Tikkurilaan vaihtamaan kaukojunaan niin sekaannuksen vaara on ilmeinen. Olisi parempi jos linjatunnus muuttuisi lentoasemalla, ja lenkki katkaistaisiin kahdeksi loogiseksi linjaksi.

Ilmeisesti kai nykyratkaisuun päädyttiin kun kulunvalvonta/matkustajainformaatiojärjestelmä (tms. -- joku muu selittäköön yksityiskohdat) ei ymmärrä linjatunnuksen vaihtumista ilman uudelleenbuuttausta, mikä aiheuttaisi viivettä lentoasemalta lähtöön. Näin jossain nettikeskustelussa ilmeni, en muista enää missä. Mutta ilmeistä on että teknologian rajoitukset johtavat siihen että mieluummin sekoitetaan tuhansien matkustajien päät epäselvällä linjarakenteella kuin tehdään tarvittavat muutokset (tai kehitetään workaround). Asiakaslähtöistä viestintää?

Vaikka onhan se niinkin, että tämä sekava käytäntö palvelee jollakin tasolla suurvantaalaista egoa: eihän se nyt kelpaisi että kaupungin laidalta toiselle matkustettaessa linjatunnus muuttuisi matkalla? Saattaisi syntyä mielikuva että ollaan jossain periferiassa eikä keskuksessa?

Numero vs. kirjain lienee enmmän makuasia. Minusta kirjain on toimiva, vaikka numerokin on kuviteltavissa. Kirjain värikiekossa on ollut mielestäni kaikkein toimivin kommunikaatiostrategia suomalaisen joukkoliikenteen historiassa. Ja nyt sitten niistä värikiekoista luovutaan. Pohjattoman typerää.
 
Numero vs. kirjain lienee enmmän makuasia. Minusta kirjain on toimiva, vaikka numerokin on kuviteltavissa. Kirjain värikiekossa on ollut mielestäni kaikkein toimivin kommunikaatiostrategia suomalaisen joukkoliikenteen historiassa. Ja nyt sitten niistä värikiekoista luovutaan. Pohjattoman typerää.

Ei tässä turhaa lukiota olla käyty, sillä nyt keksin oivan ratkaisun tähän ongelmaan: linjanumeroiden tai kirjaintunnusten sijaan kukin linja voitaisi varustaa erilaisin kuvasymbolein:
- Lenttokenttäjunat Piperin symbolilla
- Kirkkonummen-junat Teemu Selänteen kuvalla
- Martsarin-suunnan junat voimalaitoksen piippujen kuvalla
- Ja Keravan-junat tällä kuvalla:

--
Kerava.jpg
 
Takaisin
Ylös