Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Antero Alku sanoi:
Vantaalla Marjaa lobattiin kuitenkin maankäyttösyistä, ja valtiolle ja VR:lle tarjottiin porkkanaksi kaukojunien ajamista Marjaradan kautta. Vähän aikaa ajatus elikin, mutta sitten todettiin, ettei rata taivu pohjoisesta lentokentälle kolmioraiteeksi niin, että kentälle on sekä pohjoinen että eteläinen yhteys.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko näin? Netissä olevassa raportissa sanotaan, ettei yhteyttä ole suunniteltu hankkeeseen, mutta varaus säilytetään kaavoissa. Tuo antaisi ymmärtää, että kolmioraide on toteutettavissa.
 
-Epex82- sanoi:
Kehärata on määritelty osaksi Pohjolan kolmio-hanketta, se lienee ainakin virallinen syy. Vaikka näin ei olisikaan, niin tottakai EU:n komissio käsittää, että on kyse tärkeästä ja tarpeellisesta hankkeesta, jolla kehitetään Suomen pääkaupungin (+pks) liikenneyhteyksiä joukkoliikenteen osalta ja turvataan Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitys.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eiköhän Pohjolan kolmio ole tosiaan se syy. Sinänsä hiukan keinotekoinen, mutta syy kuitenkin.

Hankkeen tärkeys seudun ja lentokentän kannalta eivät sikäli ole relevantteja, ettei EU tue niiden perusteella hankkeita. EU-hankkeet saavat joko alueellista tukea heikommin pärjääville alueille (joiden määritelmä on hyvinkin joustava) tai sitten tukea kansainvälisen runkoverkon kehittämishankkeina. Lentokenttien matkustajayhteyksien ei katsota kuuluvan kumpaankaan luokkaan. Varsinkin, kun lentokentät kuuluvat voittoa tekeville liikelaitoksille (kuten Suomessa) tai yrityksille, joiden katsotaan yleensä voivan kustantaa omat hankkeensa.

Jossain tilanteessa lentokentän tavarayhteydet voitaisiin ehkä katsoa EU-hankkeiksi. Pääsääntöisesti EU:n periaatteet (olikohan valkoinen kirja?) lähtevät kuitenkin tavaraliikenteen ohjaamisesta vesille ja raiteille, joten lentorahtia tuettaisiin luultavasti vain poikkeustilanteessa, jos muita yhteyksiä alueelle ei voida toteuttaa.
 
Antero Alku sanoi:
Tämä on nyt puhdasta spekulaatiota. Mutta voisihan olla niinkin, että selitys pohjoisen yhteyden mahdottomuudesta olisi ollut yritys saada koko hanke torpatuksi jo alkuvaiheessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta, anteeksi spekulatiivinen asenne. Tarkoitin lähinnä sitä, että kyseessä oli jälkiviisaudella ja tietystä näkökulmasta tarkasteltuna virhe siltä kannalta, että jos kolmioraide olisi ollut suunnitelmissa mukana, tuskin olisin lähtenyt kyseenalaistamaan koko hanketta vaikka olisinkin saattanut itsekseni nurista, että ei ole kauhean fiksusti suunniteltu. Veikkaan että en ole ainoa joka näin olisi reagoinut. En voi todellakaan objektiivisesti tietää mitä ajatuksia hanketta suunnitelleiden päässä on oikeasti liikkunut, mitkä heidän tavoitteensa ovat todellisuudessa olleet tai keitä he edes ovat. Asiat vaan toisinaan tuntuvat olevan aika paljon sitä miltä ne näyttävät: kun jonnekin tökkii, niin älähdyksen lähde ja voimakkuus kertovat aika paljon epäsuorasti, vaikkei suoranaista faktatietoa olisikaan.

Mutta sellaista tosiaan kaivelin omista muistilokeroista (kovalevyltä ei tosin löytynyt, olen varmaan siivonnut rompuille jo?), että Kimmo Sasin vielä ollessa liikenneministerinä kirjoitin muistaakseni yleisönosastoon (todennäköisesti Aamulehti, mutta en menee takuuseen ettei ollut Kauppalehti) kirjoituksen, jossa esitin tuota kolmioraidetta. Muistini mukaan vetosin kirjoituksessa ministeriin nimeltä, jotta tämä tutkittaisiin. Vastaus oli suuri hiljaisuus, kukaan ei kommentoinut kirjoitusta millään tavalla.

Selvityksissä on joku maininta kyllä ollut pohjoisen yhteydestä, mutta se on sivuutettu aina maininnalla mahdottomuudesta. Voi olla että sellaista ei mahdu kunnolla siihen paikkaan tekemään, mutta mielikuvani on, että perussyy on ollut se, että paikallisjunien 10 minuutin vuorovälin sekaan ei sovi kaukojunia. Totta on ainakin se, että Huopalahden kautta Helsinkiin kaartaminen olisi paljon hitaampaa kuin ajaa suoraan, ja sellainen lenkki ei siis ole kovin järkevä.

Toisaalta olisihan ollut ainakin teoriassa mahdollisuus harkita erillisiä nopeita Tampere-Vantaa/lentoasema-Turku -junia, joilla olisi saatu aikaan mukavat suorat yhteydet esim. Tampereelta Saloon tai Turusta Hämeenlinnaan, mutta kysyntä olisi luonnollisesti vähäisempää kuin Helsinkiin suuntautuvilla vuoroilla.

Yhtäkaikki, pienellä "meikkauksella" kehärata olisi voitu edes naamioida valtakunnalliseksi hankkeeksi (jolloin olisi ollut helpompi saada ihmiset nielemään se ruotoineen), mutta sitä ei tehty. Tyydyttiin vain väittämään niin retoriikan keinoin. Miksi näin todellisuudessa kävi, sitä emme tiedä tarkasti vaan voimme vain tehdä epäsuoria päätelmiä. Ellei sitten päästä käsiksi alkuperäislähteisiin tai joku mukana ollut kerro (rehellisesti) mitkä vaikuttimet olivat.
 
late- sanoi:
Onko näin? Netissä olevassa raportissa sanotaan, ettei yhteyttä ole suunniteltu hankkeeseen, mutta varaus säilytetään kaavoissa. Tuo antaisi ymmärtää, että kolmioraide on toteutettavissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ailahtelevaista näyttää olevan.

Kun karttaa katsoo, niin luulisi olevan kohtuullisen helppoa taittaa Marjalta yhteys pohjoiseen esim. Ruskeasannan ja Leinelän asemien väliltä. Pohjoisen kaarteen kieltämisen muistelisin liittyneen siihen, että aluksi suunniteltiin kolmioraidetta Hiekkaharjun ja Koivukylän asemien väliin, jossa on rakentamatonta. Tästä taas eivät pitäneet näiden alueiden maanomistajat, tietääkseni seurakunta suurimpana. Ja kun sitten erkanemiskohtaa siirrettiin pohjoisemmaksi, tulikin vastaan asutus.

Tosin nykyään ovat ajat muuttuneet sikäli, että asutus ei ole este, kun rata voidaan aina laittaa tunneliin. 1990-luvulla sitä pidettiin vaikeana ja kalliina, mutta nythän vakuutetaan aivan päinvastaista.

Sen sijaan tällä hetkellä kaukojunien kierrättäminen Marjan kautta ei taatusti houkuttele VR Oy:tä. Juurihan se on saanut toivomaansa lyhennystä matka-aikoihin Oikoradan avulla. Ei tunnu houkuttelevalta hukata se aika lähiöiden ohi kiertelemiseen.

Antero
 
Mitä pohjoiseen menevään yhteyteen tulee, niin varaus on kaavoissa, eli on mahdollista ajaa junia lentoasemalta pohjoiseen päin, tai siis kolmioraiteen tekeminen on otettu huomioon kaikessa. Olen varmistanut asian erikseen RHK:lta: vastaus oli, että pidetään mukana kartoilla ja teknisesti mahdollisena jne, mutta ei rakenneta vielä.
Varaus muistaakseni näkyy kehäradan kartoissakin...ainakin joskus näkyi,.
http://www.keharata.net/yleiskartat.pdf

Mielestäni antamassani linkissä on vihreällä (=varaus) raide pohjoiseen.

Minusta pikajunien ajattaminen kehäradan kautta ei olisi järkeävää, se luultavasti pidentäisi monien matka-aikoja, en tiedä kuinka moni jää pois lentoasemalla.Toisekseen paikallisjunat voisivat liikennöidä harvemmin, kun pikajunat veisivät kapasiteettia.
 
-Epex82- sanoi:
Minusta pikajunien ajattaminen kehäradan kautta ei olisi järkeävää, se luultavasti pidentäisi monien matka-aikoja, en tiedä kuinka moni jää pois lentoasemalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tästä olen samaa mieltä.

Se on syy miksi minusta suora rata olisi parempi: ei tarvitsisi mutkitella eikä matka-aika hidastuisi, ja silti saataisiin suora ja hyvin toimiva lentoasemayhteys kummastakin pääsuunnasta (etelästä ja pohjoisesta).

Lentoasemalla poisjäävien määrä muuten kasvaisi jos yhteys olisi suora ja korvaisi näin lentoja ihan oikeasti. (Todellista potentiaalista kysyntää ei pysty selvittämään kysymällä kuinka moni nykyään kulkee junalla lentoasemalle.) Tämä olisi ympäristön kannalta erittäin hyvä asia.

On luonnollista että useista tekijöistä johtuen samoista faktoista voi päätyä eri päätelmiin siitä, mikä olisi järkevää. Hyvä kuitenkin, että olemme samaa mieltä itse asian peruslogiikasta.
 
Kolmioraiteidenhan kautta olisi kyllä näppärää liikennöidä Tku-Lentoasema-Tampere junia. Samallahan saisi vaihdottoman yhteyden Turusta lentoasemalle, ilman että tarvitsee Pasilassa vaihtaa.
(Tai jos/kun meillä olisi toimivia Pendolinoja niin katkaiseminen Espoossa joista toinen Turun suunnasta Tampereelle/Kouvolaan tms ja toinen Helsinkiin. Tarvittaessa sama Keravalla.)

Samalla vaikka muutama paikallisjuna vaikka Kouvola-Kerava-Lentoasema-Karjaa-Hanko (Hangon radan sähköistyksen jälkeen)

Muutamien junien muuttaminen lentokentän kautta säästäisi lisäksi raidekapasiteettia Helsingin asemalta.

Ainut ongelma tietysti on Marja-radan kapasiteetti.
 
Viimeksi muokattu:
Pääradan oikaisua lentokentän kautta puoltaisi myös tavaraliikenteen näkökulma: mm. Itella Oyj:n logistiikkakeskus, jossa lajitellaan suurin osa Suomessa lähetettävistä postin paketeista sijaitsee Aviapoliksen välittömässä tuntumassa. Lienee mahdollista johtaa tunneliradalta pistoraiteet niihin logistiikkakeskuksiin, joihin on tarvetta raideyhteydelle.
 
Kehärata

En löytänyt tästä valtion metrohankkeesta omaa ketjua! Tämä kuuluisi oikeastaan jlf:n metro-osastolle, eikä tänne rautateiden höyryveturipuolelle...

Kaupunkijunat voisivat olla itseasiassa oma osionsa (HKL:n Metro ja VR:n LähiJuna) ja säästää tämä juna-osasto perinteiselle rautatieliikenteelle.

Kehäradan liikenne alkaa vuonna 2013, eli viiden vuoden kuluttua. Radalle tulee 10 minuutin liikenne. Arvaan itse, että kalustona on Sm5. YTV:n Hyppää Kyytiin nro 1/2008 kertoo hieman alueen linjasuunnitelmista. Ei näytä vielä olevan verkossa, mutta lehti on jo kuitenkin jaettu postitse.

Onko Kehäjuna M+I vaiko jokin muunnelma? M on varmaankin länsihaaran käytäntö, mutta päätiellä voisi olla jokin nopeampikin vaihtoehto mahdollista? Kaupunkiin tulevat lentomatkustajat kannattaa ajattaa itäkautta keskustaan, ja I:tä nopeammalla linjalla.

http://keharata.net/
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Kehärata

Käsitykseni mukaan M jatkaa ihan normaalisti Vantaankoskelta lentoasemalle ja sieltä Tikkurilan kautta Rautatientorille. Eli M-juna kiertää kait yhteen suuntaan, Hki-Huopal-Vantaank-Lentoas-Tiksi-Hki ja I-juna sitten toiseen, eli Tiksi-Lentoas.-Vantaankoski- jne..
Toivon itse, että "vitos-Sami":lol: ratkaisee tilaongelmat junissa, junissa on liian ahdasta. Uskon, että lentoaseman juna-asemaa, jota käyttää arviolta 13000 h päivässä, niin ei riitä yksi sm5 edes palvelemaan. Varmaan ruuhka-aikaan on kaksi.Itse olen ymmärtänyt (korjatkaa jos olen väärässä), että "Airexpressiä" ei ole mahdollista rakentaa, eli paikkureita, jotka pysähtyvät vain Tikkurilassa ja lentoasemalla Pasilan lisäksi. Ongelma on, että juna periaatteessa on mahdollinen tehdä, mutta sitten täytyy karsia muuta liikennettä. Toinen juttu on, että lentoasemalla ei ole kuin kaksi raidetta, eli ei juna voi jäädä siihen seisomaan, kun hitaampi tulee perästä jo. Eli tämän nopean yhteyden pitäisi sitten mahtua Vantaankosken radalle ja mikäli ei pysähtyisi siellä joka asemalla, karsisi vanhan M-junan tiheyttä. Vastaavasti pääradalla kaupunkijunien tiheys kärsisi, jos lisäraidetta ei tulisi. Näin olen ymmärtänyt ja oletan.Olen myös käsittänyt, että Vantaankoski-Kivistö yritetään saada nopeammin valmiiksi kuin 2013.
 
Vs: Kehärata

-Epex82- sanoi:
Itse olen ymmärtänyt (korjatkaa jos olen väärässä), että "Airexpressiä" ei ole mahdollista rakentaa, eli paikkureita, jotka pysähtyvät vain Tikkurilassa ja lentoasemalla Pasilan lisäksi. Ongelma on, että juna periaatteessa on mahdollinen tehdä, mutta sitten täytyy karsia muuta liikennettä. Toinen juttu on, että lentoasemalla ei ole kuin kaksi raidetta, eli ei juna voi jäädä siihen seisomaan, kun hitaampi tulee perästä jo. Eli tämän nopean yhteyden pitäisi sitten mahtua Vantaankosken radalle ja mikäli ei pysähtyisi siellä joka asemalla, karsisi vanhan M-junan tiheyttä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Väitän, ja saatan toki olla väärässä, että Martinlaakson lenkillä on vähemmän matkustajia. Voisi ajaa näin:
M: Koko ympyrä vastapäivään
I: Koko ympyrä myötäpäivään.
O: Kaikkilla asemilla Tikkurilan saakka, tämän jälkeen Lentoasema, Kivistö, Myyrmäki, Huopalahti.
P: Sama kuin O toisin päin.
Perustuu oletukseen, että Martinlaakson radalla on enemmän tilaa.
-Epex82- sanoi:
Olen myös käsittänyt, että Vantaankoski-Kivistö yritetään saada nopeammin valmiiksi kuin 2013.
Klikkaa laajentaaksesi...
Erittäin toivottavaa, se onkin ehdottamasti tarpeellisin osa tätä rataa.
 
Kehärata (tai marjarata) herättää näemmä voimakkaita reaktioita suuntaan ja toiseen, mutta laitanpa oman lusikkani soppaan ja heitän ajatuksen yhteydestä rantaradalta kehäradalle...

Näen kasi mahdollisuutta:
1) Jostain kehä kolmosen tuoltapuolen otetaan yhteys ja vedetään nopena ratana, jopa yksiraiteisena kivistöön tai niille main ja yhdistetään kehärataan, ei asemia.

2) Kilon ja Leppävaaran välistä nopeilta raiteilta otetaan yhteys ja vedetään peltojen 'yli' sillalla (viadukti tjsp), yksi asema jonnekin askiston/juvanmalmin alueelle tai vapaalan kylkeen ja sitten kiinni kehärataan.

Näin saataisiin turun suunnalta nopea yhteys lentoasemalle, joskin juna joutuisivat kulkemaan hitaiden junien seassa. Voisihan kehäradalle rakentaa kolme raidetta, keskimmäinen ohitusraiteena? Ja tietenkin lentoaseman terminaaliin voisi suunnitella enempi laitureita, esim. kaksi keskilaituria ja neljä raidetta?

Yritin myös katsella miten onnistuisi radan veto keravan eteläpuolelta lentoasemalla ja näytti hieman ahtaalta, tai no, savion eteläpuolella voisi olla 'jotain' tilaa, riippuen hieman minkälaista risteystä käytetään. Minnekä pääradan oikaisu sitten 'viedään', keskuspuiston läpi ilmalaan ja siitä edelleen esim. pasilan alaratapihan kautta rautatieasemalle? Oikaisun tuominen takaisin päärataan ennen pasilaa näyttää lähes mahdottomalta kovan radanvarren rakentamisen takia ja tuollaisen raideristeyksen rakentaminen ei todellakaan ole mikään pieni urakka. Voisikohan lentoaseman rautatieterminaali olla kahdessa kerroksessa? ylempi kerros kehärata ja alempi kerros päärata? Pääradan oikaisuhan ei kai tarvitsisi asemia lentoaseman lisäksi, ehkä hyrylän paikkeille jos kaarretaan niinkin paljon? Tämä nyt menee hieman rakennesuunnittelun piikkiin, mutta sellaista se on kun pienet aivot rakstuttaa liikaa...
 
Makeone sanoi:
Yritin myös katsella miten onnistuisi radan veto keravan eteläpuolelta lentoasemalla ja näytti hieman ahtaalta, tai no, savion eteläpuolella voisi olla 'jotain' tilaa, riippuen hieman minkälaista risteystä käytetään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Parhaiten onnistuisi pääradan vetäminen lentokentän oikaisulle varmaankin Kytömaan paikkeilta, eli Keravan pohjoispuolelta.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös