Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Finnair on rehellisesti myöntänyt haluavansa lopettaa Jyväskylän tasolle lennettävät lentonsa kokonaan, joten näistä koneista 100 % siirtyy muihin kulkumuotoihin, ei ainoastaan ne, jotka jatkavat Vantaalta toisella lennolla.

Finnair on jo nyt käytännössä lopettanut lentonsa lyhyillä reiteillä. Reitit lentää Finncomm Airlines suihkukoneita vähäpäästöisemmillä potkuriturbiikoneilla. Lyhyet reitit ovat Finncommin pääbisnes. Finnair keskittyy kaukoliikenteeseen ja muutamaan tuottoisimpaan kotimaan reittiin, eli Helsingistä Vaasaan, Kuopioon, Rovaniemelle ja Ouluun plus hiihtokeskuslentoihin. Finncomm taas ei kannata lyhyiden lentojensa lakkauttamista, sillä sen toiminnalta putoaisi pohja pois.

Matkustajien määrä Helsinki-Vantaalle on lyhyillä reiteillä vähäinen, koneetkin ovat noin 40-50-paikkaisia ja täyttöaste yleensä 50 %. Puolet näistä keskimäärin noin 25 matkustajasta jää Helsinkiin ja ulkomaille jatkaa puolet, eli vähän yli 10 matkustajaa. Ainakaan näiden lentojen matkustajista ei junaan paljoa täytettä saataisi.

Muualle Suomeen matkustaville Marjarata on tietenkin väärä ratkaisu. Turkuun menijät pitäisi opastaa länteen meneviin Marjajuniin, muualle Suomeen itään meneviin juniin. Tikkurilassa tulee vaihto, joka sisältää tasonvaihdon. Jatkoyhteyttä pääsee odottamaan mukavasti ilmavalle laiturille, erityisesti iltaisin.

Vähän tarkoitushakuista. Yhtä hyvin voivat matkustajat mennä Pasilan terminaaliin, josta suunnata pohjoisen ja idän juniin. Aikahäviö on melko vähäinen, mutta odotustilat paljon mukavammat. Pitkällä matkalla ei muutamalla minuutilla ole niin väliä. Kehäradan juniin voitaisiin merkitä siihen lentoaseman tauluun, että mille paikkakunnille meneville junille on tarjolla jatkoyhteys Pasilassa.
 
Viimeksi muokattu:
Kolmannes on 2600 matkaa eli varsin suuri lisäys ennustettuun 9500 lentomatkustajan junankäyttöön.

Tämä lienee hieman liioitteleva arvio, koska suurin osa kotimaan matkoista tapahtuu vähintään Oulun ja Kajaanin korkeudelle, jonne junan kilpailukyky on jo heikompi. Siirtymä vähän etelämpää olisi huomattavasti voimakkaampi. Edellä karkeasti arvioin tuon 2000 hlö eli hehtaari sinänsä lienee oikea.

Jos 1/3 ulkomaanmatkoista voisikin siirytä käyttämään kaukojunaa matkoihinsa kentälle, saataisiin 8400 junamatkaa, 75 Edm-vaunullista.

Analysoidaanpa hieman. Ohitetaan kotimaan matkustajat, koska ne jo analysoitiin. Ulkomaan lennoilla kulkumuoto-osuudet ovat:

auto: 37 %
taksi: 23 %
lähibussi: 6 %
Finnair-bussi: 5 %
kaukobussi: 5 %
hotellibussi: 2 %
tilausajo: 2 %
lentokone: 19 %

Lentokoneen osuus käsiteltiin yllä (liityntälennothan, ne joista siirtymä on edes mahdollista, ovat kotimaan liikennettä; ulkomaan transit ei kai ole mukana varsinaisissa matkustajamäärissä?). Hotelli- ja tilausbusseihin rata ei vaikuttane. Kaukobussien osuuden voidaan katsoa siirtyvän voimakkaasti junaan. Finnair-bussi siirtynee lähes kokonaan pääkaupunkiseudun nopeaan lentokenttäjunaan. Lähibussilla osuus on pienempi. Nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisia kaukoliikenteen matkaajia, vaan kuormittavat radan eteläosuutta. Taksimatkustajista suurin osa on lähiseudulta, ei kaukojunasta vaihtajia.

Henkilöautoilusta vähintää 5 %-yksikköä on saattokyytiä, todennäköisesti enemmän (vuonna 2001 osuus oli 14 %, ja raportti epäilee vastaajien sekoittaneen matkustajana olemisen ja saattokyydin). Oletetaan osuuden olevan oikeasti 12 %. Saattokyydistä suurin osa tulee lähiseudulta, ja on epätodennäköistä, että loppuosuudesta tapahtuisi siirtymää junaan. Jäljelle jäävästä osuudesta (25 %) kohtalainen osa tulee lähiseudulta, arvioidaan varovaisesti 5 %. Outoa, ettei tutkimuksessa tätä osuutta selvitetty.

Jäljelle jäävät siis kaukobussia käyttävät 5 %, nykyiset junaa käyttävät (jotka sisältyvät yllä lähibusseihin ja taksiin) 3 % ja autoilijoista 20 %. Kaukobussin osuuden voi uskoa romahtavan ainakin 3, jopa 4 %-yksikköä. Siirtymää henkilöautoilijoista varmasti tapahtuu, mutta hyvin rohkeakin arvio olisi korkeintaan puolet, eli 10 %-yksikköä, todennäköisesti 5 %-yksikköä olisi hyvä saavutus. Tätä tukee selvityksen vertaileva osuus: Münchenissä, jossa junan kulkumuoto-osuus on korkein, 32 %, henkilöautonkin osuus on jopa 43 %, eli juna ei merkittävästi vähennä auton osuutta. Vastaava tilanne on Frankfurtissa. (Harmittavaa, ettei Arlanda ole vertailussa mukana.)

Lopputuloksena arvioisin, että kaukojunien matkustajapotentiaali liityntälentojen ulkopuolella on alle 12 % osuudessa, mikä tarkoittaa 3000 päivittäistä matkustajaa.

Tarkempia tuloksia saataisiin tietysti oikeilla matka-aikamuutoksia arvioivilla liikennemalleilla, mutta mielestäni 8400 matkustajaa ei ole missään määrin realistinen arvio.

Silti yhteensä 5000 päivittäistä matkustajaa eli 1,8 miljoonaa vuodessa on erittäin merkittävä määrä. Kaukoliikenne Keravalta etelään on tällä hetkellä 5,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Liiketaloudellisessa mielessä hanke voisi olla jopa VR:lle kannattava. Yhteiskuntataloudellisia hyötyjä ei koidu niin paljon, koska liityntälentojen lopettaminen aiheuttanee jonkin verran matka-aikojen pitenemistä. Hyödyt pitänee saada jostain muusta kuin pelkästä matka-aikamuutoksesta.
 
Turkuun menijät pitäisi opastaa länteen meneviin Marjajuniin, muualle Suomeen itään meneviin juniin.

Nykyisessä liikennöintikäytännössä (eikä nähtävillä olevassa tulevaisuudessakaan) Turun junat eivät pysähdy Pasilan ja Espoon aseman välillä, joten Turun junien vaihtoasema on Pasila, ei Huopalahti. Matka Pasilaan olisi nopeampi Tikkurilan kuin Vantaankosken kautta, joten kaukojuniin suuntaavia lentomatkustajia on turha ohjata muihin kuin itään kulkeviin Marja-juniin. Lähijunia käyttävät taas hyvin suurella todennäköisyydellä tuntevat systeemin ennestään, ja Kirkkonummen lähijuniinkaan ei ole matka-ajassa eroa Huopalahden tai Pasilan kautta.
 
Finnair on jo nyt käytännössä lopettanut lentonsa lyhyillä reiteillä. Reitit lentää Finncomm Airlines suihkukoneita vähäpäästöisemmillä potkuriturbiikoneilla. [...] Finncomm taas ei kannata lyhyiden lentojensa lakkauttamista, sillä sen toiminnalta putoaisi pohja pois.

Finncommin tukeminen ei kuitenkaan saa olla Suomen liikennepolitiikan peruskivi. Vaikka koneet ovat uudet ja niitä sanotaan ympäristöystävällisiksi, on aika selvää että juna on tulevaisuuden vaihtoehto lyhyillä reiteillä. Ja matka-ajan lyhentyessä jatkossa pitenevillä reiteillä.

Matkustajien määrä Helsinki-Vantaalle on lyhyillä reiteillä vähäinen, koneetkin ovat noin 40-50-paikkaisia ja täyttöaste yleensä 50 %. Puolet näistä keskimäärin noin 25 matkustajasta jää Helsinkiin ja ulkomaille jatkaa puolet, eli vähän yli 10 matkustajaa. Ainakaan näiden lentojen matkustajista ei junaan paljoa täytettä saataisi.

Finncomm käyttää TMP-HEL-TMP -reitillä ATR-72-500 -konetyyppiä, jossa on 68 matkustajapaikkaa. Nyt on ollut muutama kuukausi väliä, että en ole tuota väliä lentänyt itse, mutta vielä viime syksynä aamun varhaista ja illan myöhäistä lentoa lensi Aero vastaavankokoisella mutta vanhemmalla ATR-72 -koneella. Täyttöaste ei taatusti ollut noilla kyseisillä lennoilla 50 % pinnassa vaan useimmiten kumpaankin suuntaan oli korkeintaan muutama tyhjä paikka tai sitten kone oli viimeistä paikkaa myöten myyty. Keski-iltapäivän lennot voivat toki olla vajaasti kuormitettuja jatkoyhteyksien puutteen tai aikataulun vähemmän houkuttavuuden vuoksi, mutta hieman väärä kuva syntyy väittämällä että lennot yleisesti olisivat heikosti kuormitettuja.

Ja TMP-HEL -reitillä lähes kaikki jatkavat ulkomaille. Ei kukaan ole niin hullu, että tarkoituksella lentäisi tuota väliä kun keskustasta keskustaan matka-aika olisi sama tai pidempi kuin junalla ja matkan kokonaishinta hirveän paljon kalliimpi.

Vähän tarkoitushakuista. Yhtä hyvin voivat matkustajat mennä Pasilan terminaaliin, josta suunnata pohjoisen ja idän juniin. Aikahäviö on melko vähäinen, mutta odotustilat paljon mukavammat. Pitkällä matkalla ei muutamalla minuutilla ole niin väliä. Kehäradan juniin voitaisiin merkitä siihen lentoaseman tauluun, että mille paikkakunnille meneville junille on tarjolla jatkoyhteys Pasilassa.

Ne muutamat minuutit ovat juuri ne, jotka ratkaisevat kuinka houkuttava yhteys on. Tarkastelen tätä edelleen Tampereen näkökulmasta: jos TMP-HEL -lentoaika on 25 min + rullaus perillä 5 min, boarding on 10 min ennen lähtöä, check-in viimeistään 25 min ennen lähtöä ja taksimatka kotoa 15 min, niin jos oikein tiukalle vetää, voi kyetä matkustamaan kotoa Helsinki-Vantaalle minimissään ajassa 1 h 10 min. Käytännössä pitänee varata mieluiten ainakin 1 h 30 min - 1 h 50 min eli klo 6.50 - 7.00 Vantaalle saapuvalle lennolle (lähtöaika Tampereelta 6.20) pitää lähteä kotoa tyypillisesti klo 5.10 - 5.20.

Pendolinolla otaksuisin, että matka lentoasemalle kyettäisiin taittamaan ajassa 1 h 10 min (tätä voisi ajanoloon kyetä ehkä nopeuttamaan noin tunnin pintaan nostamalla radan nopeustasoa?). Jos tavoite on ehtiä samoille lennoille kuin liittymälennolla, pitää varata aikaa lähtöselvitykseen ehkä 15 min ylimääräistä (esim. min vaihtoajan 30 min sijasta check-in 45 min ennen). Lentoasemalle pitäisi siis saapua klo 6.35 - 6.45, jolloin Pendolinon lähtöaika Tampereelta täytyisi olla 5.25 - 5.35. Jos oletetaan, että kotoa täytyisi lähteä minimissään 15 min ennen, lähtöaika olisi klo 5.10 - 5.20. Lisäksi junan tapauksessa varaisin 15 min ylimääräistä, jolloin kotoa pitäisi käytännössä lähteä klo 4.55 - 5.05 välillä.

Menetettyä yöunta siirryttäessä lentovaihtoehdosta junavaihtoehtoon tulisi siis melko tarkkaan 15 minuuttia. Tämän on vielä siedettävää.

On kuitenkin huomioitava, että yleensä aamulentoa edeltävä yö ainakin minulla jää liian lyhyeksi. On vaikea mennä nukkumaan huomattavasti normaalirytmiä aikaisemmin vain siksi, että aamulla on aikainen lento. Uni jää myös laadultaan huonommaksi siksi, kun tietää että pitää herätä aikaisin. Käytännössä jos saan 3 tuntia laadukasta unta, yö on ollut keskivertoa parempi ja 4,5 tuntia olisi jo luksusta. Jostain syystä aamuheräämisiin eivät kaikki vain totu vaikka niitä jatkaisi vuodesta toiseen -- uskoisin että tämä on kohtuullisen yleinen ongelma.

Jos joku valopää sitten menee sanomaan, että kun matka on niinkin pitkä kuin Tampereelta Vantaalle, ei ole väliä jos siihen hukkaantuu ylimääräiset 15-20 minuuttia kun täytyy kiertää Tikkurilan tai Pasilan kautta ja vielä vaihtaa unentokkurassa junaa, niin siihen ei voi sanoa muuta kuin että nuo kyseiset 15-20 minuuttia ovat juuri kriittiset sen suhteen suostuuko käyttämään junaa. Pakottamaankaan ei kukaan pysty, koska silloin Blue1:n lento Tukholmaan tai Kööpenhaminaan (lähtöajat juuri samoin 6.30 - 6.40 tienoilla) ovat huomattavasti houkuttavammat ja Finnair menettää matkustajan kokonaan. On kyllä totta, että eräisiin paikkoihin lentäessä SAS:n lennot saapuvat noin 30 min Finnairin jälkeen, mutta sekin on yleensä siedettävissä, jos aamulla ei tarvitse herätä niin julmetun aikaisin.

Aikaisin heräämisen problematiikka asettuu vielä sopivaan kontekstiin, kun muistaa, että päiväreissulla paluu Pirkkalaan on siinä 00.30 - 01.00 paikkeilla, kun lähtö on aamulla ollut 6.20 - 6.40. Jos vertaa hypoteettiseen helsinkiläiseen työkaveriin, joka voi humputella rauhassa lentokentälle vasta klo 7.45 - 8.00 lähtevälle lennolle ja pääsee takaisin Vantaalle klo 22.00 paikkeilla, ero rasittavuudessa on todella merkittävä. (Täytyy kyllä myöntää, että oululaisilla on vielä paljon rankempaa kun liittymälento on pidempi...) Siksi en lähtisi elvistelemään liikaa sillä, että junamatkan kestolla ei ole niin merkitystä. Kyllä sillä on. Sopii koettaa itse tuollaista päivämatkaa, joka ajantuhlauksen lisäksi rasittaa vielä neljällä ylös-alas -hypyllä yhden vuorokauden sisään. Se on kyllä tappomeininkiä, ihme että siihen edes suostuu.
 
Matkustajien määrä Helsinki-Vantaalle on lyhyillä reiteillä vähäinen, koneetkin ovat noin 40-50-paikkaisia ja täyttöaste yleensä 50 %.

Onko sinulla tästä oikeaa tietoa, vai onko tuo vain arvauksesi? Harva lentoyhtiö pystyy pysymään kannattavana 50 % keskimääräisellä täyttöasteella. Finnairin keskimäärin pitäisi olla 75 % luokkaa, enkä usko Finncommin olevan kuitenkaan 70 % heikompi. (Halpalentoyhtiöt ovat päässeet jopa 85 %:iin.) Koneiden kokoa optimoidaan paljon ja tiheään. Ylibookkausperiaate on yksi, joka mahdollistaa tämän. Hinnoitteluperiaatteet toinen.
 
Onko sinulla tästä oikeaa tietoa, vai onko tuo vain arvauksesi? Harva lentoyhtiö pystyy pysymään kannattavana 50 % keskimääräisellä täyttöasteella.

Kotimaanlennoissa täyttöaste on yleisesti noin 50-60 %, luin joskus Finnairin tilastoja tästä aiheesta.

Jyväskylän-lennoilla Finncommilla täyttöaste on hieman alle 65 %:
http://www.ksml.fi/uutiset/talous/ettei-taivas-romahtaisi(12949).ece

Finnairin kotimaanliikenteessä vuonna 2005 56,1 %:
http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=695366
 
Pakottamaankaan ei kukaan pysty, koska silloin Blue1:n lento Tukholmaan tai Kööpenhaminaan (lähtöajat juuri samoin 6.30 - 6.40 tienoilla) ovat huomattavasti houkuttavammat ja Finnair menettää matkustajan kokonaan.

Jos syöttölento Tukholmaan tai Kööpenhaminaan säästää aikaa, toki niin on järkevintä tehdä. En pidä Helsinki-Vantaalle suuntaamista itseisarvona. Tukholma ja Kööpenhamina ovat aivan yhtä hyviä hubeja kuin Helsinki-Vantaakin ja suorat yhteydet niihin ovat käteviä maakunnista. Tulisiko siitä nyt niin suurta säästöä matkan ekologiseen kuormitukseen, jos mentäisiin Helsinki-Vantaalle junalla ja siitä eespäin, kuin jos lähdettäisiin suoralla lennolla Helsinkiä isompaan hubiin?

Kukaan ei ole vielä ottanut huomioon turkulaisia ja salolaisia. Tasa-arvon nimissä heillekin olisi tarjottava vaihdottomat yhteydet Helsinki-Vantaalle. Turku on kuitenkin kolmanneksi suurin kaupunkiseutu ja sitä ei voi sivuuttaa, kun tehdään tällaisista asioista päätöksiä. Turun tilannetta vaikeuttaa se, että Helsingin keskustasta matka Turkuun venyy huomattavasti, mikäli rata kierrätetään lentoaseman kautta. Voisiko ongelman ratkaista poikittaisyhteydellä Turku-Salo-Helsinki-Vantaa-Lahti? Tämä edellyttäisi jonkinlaista yhdysraideratkaisua Huopalahden suunnalle, jotta juna saataisiin kierrätettyä lentoaseman suuntaan. Vaihtoehtona helpompi olisi pääradan linjaus lentoaseman kautta ja heilurijunat Tampere/Kouvola-Helsinki-Turku, jolloin yhdellä junalla pääsisi vaihdotta koko tuon matkan. Helsingissä tehtäisiin suunnanvaihdos. Tämä toimenpide voitaisiin toteuttaa jo nyt yhdistämällä Itä-Suomen ja Turun Pendolino-vuorot.
 
Viimeksi muokattu:
Eikö kehärata ole nyt jo tulossa? Ainakin vantaalaisena olen ollut siinä käsityksessä, että asiassa vallitsee riittävä yhteisymmärrys. Rakennustöiden kai pitäisi alkaa ensi vuonna. Oikaiskaa, jos olen väärässä.

Siinä tapauksessa tämä keskustelu pitää saattaa raiteilleen hyväksymällä tuo asia ja siirtyä pohtimaan sitä, koska ja kuinka voisi olla mahdollisesti muiden lentokentän raideliikennehankkeiden aika. Epäilenpä muiden hankkeiden olevan aika kaukana tulevaisuudessa, koska aika hankala olisi muualla maassa perustella lisäinvestointia tuonne.

Toivottavasti kuitenkin jo kehäradan myötä matkustus kaukojunilla lennoille lisääntyy. Siitä asti, kun kaukojunat alkoivat pysähtyä Tikkurilassa, on mielestäni matkustaminen bussilla ja taksilla lentoasemalle lisääntynyt tasaisesti. Jo se, kun VR:n nettipalvelusta näkee yhteyden kentälle ja lipunkin saa suoraan, on mainiota markkinointia. Uskon, että uuden yhteyden myötä junan käyttö lisääntyy entisestään. Samalla uudelle kaukoliikenneyhteydelle tulee valmiiksi käyttäjäkuntaa ja hanke muuttuu entistä järkevämmäksi.
 
Kiitos laskelmista ja pohdinnoista, Elmo. Mukava havaita perehtymistä ja järkevää analyysiä eikä vain selittämistä, että asia on niin kuin musta tuntuu tai mitä hankkeisiin liittyvässä propagandassa sanotaan.

Silti yhteensä 5000 päivittäistä matkustajaa eli 1,8 miljoonaa vuodessa on erittäin merkittävä määrä. Kaukoliikenne Keravalta etelään on tällä hetkellä 5,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Liiketaloudellisessa mielessä hanke voisi olla jopa VR:lle kannattava.
Aivan varmasti olisi. Lentoliikennehän tapahtuu ajallisesti eri kohtaan kuin junaliikenteen viikkorytmi. On varsin todennäköistä - mutta en nyt lähde asiaa tarkemmin tutkimaan - että kentän kautta kulkevan pääradan tuoma lisäkysyntä kohdistuu suurelta osin jo nyt tarjolla olevaan vapaaseen kapasiteettiin.

Yhteiskuntataloudellisia hyötyjä ei koidu niin paljon, koska liityntälentojen lopettaminen aiheuttanee jonkin verran matka-aikojen pitenemistä. Hyödyt pitänee saada jostain muusta kuin pelkästä matka-aikamuutoksesta.
Tarpeettomaksi jäävä ja säästyvä maa- ja lentoliikenteen kapasiteetti on suoraa säästöä yhteiskuntataloudessa. Ja jos junaliikenteessä käytetään nykyistä vapaata kapasiteettia, yhteiskuntataloudelle ei tule siitä lisäkuluja.

Matka-ajan muutosten kanssa olisin varovainen. Matkustaminen ei ole tuottavaa työtä, eikä siten myöskään yhteiskuntataloudessa merkityksellistä. Matka-aikaa ja sille määriteltyä raha-arvoa kuitenkin käytetään tieliikennehankkeissa, kun ei ole oikein muutakaan menetelmää arvioida tierakentamisen merkitystä. Laskelmia ajasta voidaan tehdä, mutta ne pitäisi esittää aina eriteltyinä.

Antero
 
Eikö kehärata ole nyt jo tulossa? Ainakin vantaalaisena olen ollut siinä käsityksessä, että asiassa vallitsee riittävä yhteisymmärrys. Rakennustöiden kai pitäisi alkaa ensi vuonna. Oikaiskaa, jos olen väärässä.
Vertaan hankkeen toteutumista vaikka Musiikkitaloon tai keskustatunneliin. Niin kauan kun urakkasopimusta ei ole tehty, voi tapahtua ihan mitä vain.

Niille tahoille, jotka hankkeista tavalla tai toisella hyötyvät, on tietenkin eduksi luoda mielikuvaa siitä, että kaikki on jo selvää ja hanke toteutuu eikä mikään sitä enää estä.

Antero
 
Nykyisessä liikennöintikäytännössä (eikä nähtävillä olevassa tulevaisuudessakaan) Turun junat eivät pysähdy Pasilan ja Espoon aseman välillä, joten Turun junien vaihtoasema on Pasila, ei Huopalahti. Matka Pasilaan olisi nopeampi Tikkurilan kuin Vantaankosken kautta, joten kaukojuniin suuntaavia lentomatkustajia on turha ohjata muihin kuin itään kulkeviin Marja-juniin. Lähijunia käyttävät taas hyvin suurella todennäköisyydellä tuntevat systeemin ennestään, ja Kirkkonummen lähijuniinkaan ei ole matka-ajassa eroa Huopalahden tai Pasilan kautta.
Onko mitään kääntöraidetta sinne länsipäähän kehärataa edes harkittu? Rupesin miettimään tällaista: Martinlaakson radalla on vähemmän matkustajia kuin Helsinki - Tikkurila välillä joten nuo puoliskot ovat vähän epätasapainossa. Olisiko mahdollista ajaa joitain vuoroja niin että Martinlaakson radalta tuleva juna pysähtyisi Huopalahdessa, mutta jatkaisi siitä Espoon suuntaan? Eli esim. W-juna: Rautatieasema - Tikkurila - Lentokenttä - Huopalahti - Leppävaara. Tarjoaisi Espoolaisille vaihdottoman yhteyden lentokentälle, ja veikkaan että voisi olla vaihdottomuuden vuoksi nopeampi ja vaivattovampi yhteys esim. välillä Tikkurila - Leppävaara kuin Pasilassa vaihto pitemmästä matkasta huolimatta.
 
Martinlaakson radalla on vähemmän matkustajia kuin Helsinki - Tikkurila välillä joten nuo puoliskot ovat vähän epätasapainossa.

Helsinki - Tikkurila -väliä palvelee myös Keravalle jatkavat junat (ja joillakin asemilla myös kaukoraiteita ajavat lähijunat), joten itse asiassa kehäradan junien maksimikuormat ovat todennäköisesti jossakin Pasila - Pohjois-Haaga -välillä. Nykyisinhän I-junat ovat vähemmän kuormitettuja kuin M-junat.
 
Helsinki - Tikkurila -väliä palvelee myös Keravalle jatkavat junat (ja joillakin asemilla myös kaukoraiteita ajavat lähijunat), joten itse asiassa kehäradan junien maksimikuormat ovat todennäköisesti jossakin Pasila - Pohjois-Haaga -välillä. Nykyisinhän I-junat ovat vähemmän kuormitettuja kuin M-junat.
Niinpä tuo taitaa olla, mutta toisaalta jatkossa taas lentoasemalle suuntaavaat matkustajat kulkenevat nimenomaan itäkautta mikä kuormittaa sitä, koska tämä on nopeampi reitti.

Ja vanhana K-junan suurkäyttäjänä olen edelleenkin sitä että sen ei pitäisi pysähtyä Koivukylä - Pasila välillä kuin Tikkurilassa. Tai siten R/H/Z pitäisi pysähtyä Korsossa tai Koivukylässä. Käytännössä joka asemalla noilla etäisyyksillä pysähtelevä juna on turkasen hidas.
 
Kukaan ei ole vielä ottanut huomioon turkulaisia ja salolaisia. Tasa-arvon nimissä heillekin olisi tarjottava vaihdottomat yhteydet Helsinki-Vantaalle. Turku on kuitenkin kolmanneksi suurin kaupunkiseutu ja sitä ei voi sivuuttaa, kun tehdään tällaisista asioista päätöksiä. Turun tilannetta vaikeuttaa se, että Helsingin keskustasta matka Turkuun venyy huomattavasti, mikäli rata kierrätetään lentoaseman kautta.

Turkulaisia ja salolaisia on turha kierrättää lentoaseman kautta, koska jos päärata linjataan lentoaseman kautta Pasilan vaihtoyhteydet ovat loistavat.

Voisiko ongelman ratkaista poikittaisyhteydellä Turku-Salo-Helsinki-Vantaa-Lahti? Tämä edellyttäisi jonkinlaista yhdysraideratkaisua Huopalahden suunnalle, jotta juna saataisiin kierrätettyä lentoaseman suuntaan.

Ei voisi, maksaa liikaa hyötyihin nähden.

Vaihtoehtona helpompi olisi pääradan linjaus lentoaseman kautta ja heilurijunat Tampere/Kouvola-Helsinki-Turku, jolloin yhdellä junalla pääsisi vaihdotta koko tuon matkan. Helsingissä tehtäisiin suunnanvaihdos. Tämä toimenpide voitaisiin toteuttaa jo nyt yhdistämällä Itä-Suomen ja Turun Pendolino-vuorot.

Kyseinen heilurihan on jo olemassa, senkun hyppäät Pasilassa Treelta/Kouvolasta tulevasta junasta Turun junaan. Vaihdottomuuden hakeminen kuvaamallasi tavalla on täysin turhaa ja hyödytöntä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos syöttölento Tukholmaan tai Kööpenhaminaan säästää aikaa, toki niin on järkevintä tehdä. En pidä Helsinki-Vantaalle suuntaamista itseisarvona. Tukholma ja Kööpenhamina ovat aivan yhtä hyviä hubeja kuin Helsinki-Vantaakin ja suorat yhteydet niihin ovat käteviä maakunnista. Tulisiko siitä nyt niin suurta säästöä matkan ekologiseen kuormitukseen, jos mentäisiin Helsinki-Vantaalle junalla ja siitä eespäin, kuin jos lähdettäisiin suoralla lennolla Helsinkiä isompaan hubiin?

Periaatteessa Helsinki-Vantaan läpi matkustaminen ei ole itseisarvo, mutta olisiko se hyvää liikennepolitiikkaa, että hylätään muun Suomen palveleminen kokonaan, kun kerran muitakin vaihtoehtoja on? Voisihan joku kysyä, että kannattaako mitään hubia Vantaalla ylläpitääkään, kun Helsingin seudun matkustajatkin voitaisiin syöttää muutamalla koneella Tukholman tai Kööpenhaminan jatkoyhteyksien äärelle. Finnair vaan saattaisi olla eri mieltä.

Ja muuten: Tukholma ei kyllä jatkoyhteyksiltään ole nykyään enää Helsingin veroinen. Finnair on onnistunut lisäämään kohteita runsaasti samalla kun SAS kituu.

Kukaan ei ole vielä ottanut huomioon turkulaisia ja salolaisia. Tasa-arvon nimissä heillekin olisi tarjottava vaihdottomat yhteydet Helsinki-Vantaalle. Turku on kuitenkin kolmanneksi suurin kaupunkiseutu ja sitä ei voi sivuuttaa, kun tehdään tällaisista asioista päätöksiä. Turun tilannetta vaikeuttaa se, että Helsingin keskustasta matka Turkuun venyy huomattavasti, mikäli rata kierrätetään lentoaseman kautta.

Turku on hankalan sijaintinsa vuoksi pieni ongelma. Sen ei pitäisi kuitenkaan saada estää muun Suomen yhteyksien parantamista. Ehkä joku sopiva tapa Turunkin palvelemiseksi voisi löytyä, mutta se vaatii varmaan vielä paljon lisää fundeerausta joltakulta.
 
Takaisin
Ylös