Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Kehärata ei takuuvarmasti heikennä kenenkään asemaa, vaan parantaa joidenkin vähän, joidenkin paljon ja pitää joidenkin aseman ennallaan.

Tikkurilan kaukojunayhteyksiä lukuun ottamatta samaa voidaan sanoa lentokentän kaukojunayhteydestäkin. Tiedän varsin hyvin, että lentoaseman kaukojunayhteydellä on mainitsemiasi huonoja puolia verrattuna kehärataan, mutta niin sillä on myös hyviäkin puolia.

Väitteesi ei toisaalta pidä paikkaansa muutenkaan. Kehärata vähentää suoria bussiyhteyksiä Helsingin keskustaan ja siten lisää liitynnän varaan jäävien matka-aikaa ja -vaivaa. Lentoasemayhteys myös huononee Vallilasta, Kalliosta ja Tuusulanväylän varresta.

Mutta tässä keskustelussa pitäisikin nimenomaan pohtia sitä, mikä on kunkin hyvän ja huonon puolen painoarvo. Tarkkaa laskelmaa ei voida saada, mutta pohtia voi silti analyyttisemminkin kuin luetteloimalla.

Toisaalta mainitsemasi esimerkki Huopalahdesta on täysin suhteeton. Ei ole mikään huono yhteys tulla junalla 10 minuutissa Pasilaan ja siitä 2 minuuttia Huopalahteen. Matka ei kilometreissäkään kierrä erityisen paljon. Kehärata Kivistön kautta kiertämällä on kilometreissä jopa pidempi.

Pikajunia en ollut pysäyttämässä Keravalla, vaan nopeita taajamajunia. Kerava nyt olisi muutenkin toissijainen vaihtoyhteys, mutta vaihtoehto joillekin sekin.

Sen lisäksi on mahdollista käyttää suoria busseja esim. Malmin suuntaan ja mahdollisesti pikaraitiotietä Tikkurilaan. Juna Pasilaan on kuitenkin niin nopea, että yllättävän kauaksi kannattaa kiertää sitä kautta. Sen lisäksi, että Pasilasta ja keskustasta pääsee sitten nopeasti kaikkiin niihin paikkoihin, jotka Kehärata jättää kokonaan palvelematta.

Kehärata jättää toki palvelematta vaikka Leppävaaran ja Itäkeskuksen, mutta siinä kait ei ole mitään uutta kenellekään. Niin tekee suora yhteys kentälle.

Väärin. Kaukojunayhteys nimenomaan tarjoaa nopean yhteyden myös Leppävaarasta ja Itäkeskuksesta, mutta vaihdollisena. Kehäradan junat taas ovat niin hitaita, ettei vaihdollinen yhteys kannata, joten ainoastaan suoran yhteyden päässä olevat asemat hyötyvät. Ja niitä on kovin vähän. Sen lisäksi, että kaukojunayhteys tarjoaa myös suoran yhteyden kahdelta kaikkein merkittävimmältä Kehäradan asemalta: keskustasta ja Pasilasta, jotka mudostavat noin kolmanneksen Kehäradan asemien käyttäjämääristä. Kun nämä kaksi asemaa hyötyvät kaukojunayhteydestä vieläpä moninkertaisesti, saadaan Kehäradan suorien yhteyksien hyödyt helposti kasaan pelkästään tällä suoralla yhteydellä. Siihen tulevat päälle sitten vielä vaihdollisten yhteyksien merkittävä nopeutuminen, ja Kehärata ei siinä kilpailussa pärjää hitaiden junien vuoksi.

Pointtini siis on, että kaukojunayhteydellä saadaan hyötyjä paljon laajemmin, ja yhteyden nopeuden takia niiden summakin on suurempi kuin Kehäradan hyödyillä, koska Kehäradan hyödyt ovat rajallisia, ja sen vaikutusalueellakin monesti varsin vaatimattomia. 15 minuuttia nopeampi yhteys keskustasta vähentää käytännössä jokaisen lentoasemalle menijän matkaa, koska suorat yhteydet lentoasemalle ovat tällä hetkellä niin heikot. Ainoastaan 540 Espoon keskuksesta ja Leppävaarasta pystyy tarjoamaan todellisen vaihtoehdon, ja sekin johtuu vain kaukobussien vaihtoyhteydestä.

Tämän avulla yritän selittää, että matkustajalle on merkitystä vuorovälillä, jopa sillä onko se 10 vai 15min, riippumatta matkan pituudesta.

Totta kai sillä on. Mutta sitä, kuinka paljon, ei joukkoliikennesuunnittelussa ole ennustettu millään matemaattisella kaavalla tai "tieteellä", vaan tilastollisella aineistolla, joka on kerätty ihan oikeilta matkustajilta. Asia vuorovälin suhteen on ennemminkin päinvastoin: nimenomaan teoreettiset laskentamallit kertovat, että vuorovälin pienennyksellä 4 minuutista 3 minuuttiin on suurta painoarvoa, kun taas matkustajien kannalta hyöty on niin pieni, että se ei varmasti saa aikaan näkyviä muutoksia matkustustavoissa.

Väitteesi, ettei vuorovälin vaikutus riipu matkan pituudesta, ei pidä paikkaansa. Kaukojunamatkalla Helsingistä Tampereelle matkustajalle olisi huomattavasti vähemmän hyötyä siitä, että junia menee 10 minuutin välein, kuin siitä, että Helsingistä Itäkeskukseen pääsee 10 minuutin välein. Mitä pitempi matka, sitä suunnitelmallisemmin sille yleensä lähdetään. Lentomatkustajalle on vain vähän merkitystä, pitääkö muutenkin vaivalloisessa terminaalileikissä odottaa junaa keskimäärin 2,5 minuuttia kauemmin. Täsmällisyydellä ja mukavuudella on paljon suurempi painoarvo.
 
Sen tavoitteena on palvella metropolipolitiikkaa luomalla uusia asuinalueita ratojen varsiin

Kartta lentomelualueesta
http://www2.uudenmaanliitto.fi/dynastia32/kokous/KOKOUS-273-5-Liite-2.PDF osoittaa aika hyvin "metropoli"politiikan naurettavuuden. Leinelän tulevaa tuppukylää lukuunottamatta Vantaa on tarjoamassa muille kehäradan varren asukkaille "miellyttävää" asumista lentomelualueella. Aikalailla hiljaisemman asuinalueen olisi saanut, jos Marja-Vantaa olisikin suunniteltu edullisen Klaukkalan radan varteen, sen sijaan että nyt pelleillään turhanpäiväisen kehäradan kanssa. Kaiken lisäksi kehäradan kustannusarvio ja myöskin Vantaan maksuosuus on jatkuvasti kasvanut. Saattaapi olla että jokunen pitäjän päättäjistä on alkanut jo pikkuhiljaa miettimään, että ketähän kehäratahankkeessa loppupeleissä sitten kusetettiinkaan, kun oman kylän maksuosuus on noussut jo +200 miljoonaan euroon.
 
Bussi 615 jää käsittääkseni henkiin 15-20min vuorovälillä siten, että se koukkaa enemmän asuinalueiden kautta (Tammisto, Kartanonkoski...). Kehäradan kanssa palvelu lentoasemalle siis paranee, vaikka ei sitä 10min väliä enää olekaan. Toisaalta voi sitten taas miettiä ja arvuutella, mikä on merkitys, jos seutu voittaa ja Vallilassa odotellaan lentokenttäbussia 5-10min kauemmin.

Samoilta alueilta mistä yhteys huononee, se paranee toiselta puolelta. Esimerkkinä nyt vaikka Käpylä ja Oulunkylä (Tuusulanväylä). En ole tietoinen matkustajamääristä, mutta kannattaa tosiaan pohtia, millainen ja kuinka suuri joukko ottaa vaikkapa Tuusulan motarin 1. pysäkiltä (YIT:n pääkonttori, K-Kauppa Musta-Pekka) bussin kentälle.

Enpä oikein purematta niele, että jos tulen kentältä itikseen, niin kannattavinta olisi jäädä Pasilassa pois sen sijaan, että olisi mahdollisuus astua ulos Oulunkylässä ja ottaa jokeri-bussi tai ratikka. Joka tapauksessa kehärata tarjoaa Vantaankosken radan asemilta ja pääradan asemilta seutuinen suoran yhteyden kentälle 10min välein. Hyödyn voisi siten väittää jakautuvan tasaisemmin koko pk-seudulle. Edelleenkään suora kaukojunayhteys ei ole vaihtoehto henkilölle, joka on matkalaukkujen kanssa Tallinnanaukiolla. Hän luultavasti ottaa taksin olipa kehärata olemassa tai ei. Minulla kun ei ole tiedeporukan laskelmia, niin en tiedä tarkkaan, miten paljon aikaa kuluisi, jos ko.henkilö ottaisi jokerin Oulunkylään ja siitä junan kentälle. Suhteettoman ison osan kehäradan matka-ajasta kentälle lohkaisee Hki-Pasila, kokonaiset 5-6min. Fakta on kuitenkin, että myös tälle uudelle radalle Pasilasta kentälle täytyy vaihtaa, jos Lepuskista tulee, eli portaat ylös ja sitten taas alas odottelemaan lentoaseman express junaa. Suoran yhteyden se tarjoaa tasan kahteen paikkaan: Pasilaan ja Helsinkiin.

Tulevaisuudessa jää nähtäväksi, miten mahdollinen lisäraide vaikuttaa tarjontaan lentoaseman suuntaan. Joka tapauksessa kehäradan vaikutukset koko metropolialueelle ovat voittopuolisesti erittäin hyvät.

Ja tämä vuorovälijuttusi on nyt aika suhteeton: Tampereen liikennettä ja pk-seudun paikallisliikenteen vuorovälejä ei kannata vertailla. Nyt oli kyse ratikoide n ja paikallisjunien vuoroväleistä, ei IC tai pikajunista. Onhan nyt maalaisjärjellä selvää, että ei kukaan tarvitse yhteyttä Tampereelle 10min välein, mutta esim N-junien tapauksessa asialla on iso merkitys. Aiempi 20min väli muutettiin sunnuntaisin 15min väliksi ja asialla oli iso merkitys.
 
Tampereen liikennettä ja pk-seudun paikallisliikenteen vuorovälejä ei kannata vertailla. Nyt oli kyse ratikoide n ja paikallisjunien vuoroväleistä, ei IC tai pikajunista. Onhan nyt maalaisjärjellä selvää, että ei kukaan tarvitse yhteyttä Tampereelle 10min välein, mutta esim N-junien tapauksessa asialla on iso merkitys.

Kukaan ei tarvitse alle 10 minuutin vuorovälejä, eikä millään yksittäisellä linjalla ole syytä liikennöidä tätä tiheämmin jos liikennöintivälineen ja aseman/pysäkin kapasiteetti vaan riittää, oli kyseessä sitten Kemijärven yöjuna tai vaikkapa helsingin metro.

Suora lentokenttäyhteys on niin paljon nopeampi kuin kehärata, että sille riittää mainiosti 15-20 minuutin vuoroväli paikallisjunilla, joka vielä mahtuisi kaukoliikenteen sekaan. Palvelutaso olisi suorassa lentokenttäyhteydessä harvemmasta vuorovälistä huolimatta huomattavasti kehärataa parempi.
 
Vs: Töölön metro

Lentokentälle pääsee keskustasta nopeimmin bussilla, niin nyt kuten kehäradan valmistumisen jälkeenkin. Lentokentän kantakaupungista tulevien matkustajien määrätkin ovat sitä luokkaa, ettei niiden siirtämiseen raskasta raideliikennettä tarvita.

Aamen. Kohta varmaan luemme, että ne lentokentän matkustajat myös asuvat siellä kentällä, ni ihan turhaa oikeastaan viedään mitään yhteyksiä lentokentälle asti.
 
Täällä kuitenkin ideana on nimenomaan käsitellä sitä, millä perusteilla päätöksiä tehdään, ovatko ne olleet hyviä päätöksiä ja millaisia päätöksiä kannattaa tehdä tulevaisuudessa.

Voi kun keskusteltaisiinkin, mutta tässä ketjussa suurin osa on kyllä hedelmätöntä kinaamista aiheista, jotka on käsitelty jo kymmeniin kertoihin. Lisäksi realiteetit on unohtuneet monissa tapauksissa useimmilta keskustelijoilta.
 
Kannattaisi nyt keskustella vain asioista eikä henkilöistä.

Ehkä

Faktuaalisia argumentteja ovat mm. sellaiset kuin että Kehärata ei merkittävästi nopeuta liikennettä,

Esitettettyjen lukujen perusteella n. 40 min vs 30 min nopeutus on "vain" neljännes. Se siis ei ole merkittävä.

vaihtoehtoinen hanke nopeuttaisi.

Minkä selvityksen mukaan?

Koska suorasta lentoasemayhteydestä ei tosiaan ole olemassa selvityksiä, keskustelua pitää käydä ilman. Se ei kuitenkaan tee automaattisesti siitä huonompaa vaihtoehtoa.

Totta. Toisaalta kuten tässäkin ketjussa on tullut ilmi, niin junaliikennettä käyttää lentomatkustajista n. 4%. Karkeasti tuo tarkoittaisi n. 1300-1400 matkustajaa vuorokaudessa. Tuota volyymia pitää suhteuttaa kehäradan laskettuun suhteutettuu tarpeeseen joka on 200´000 matkaajaa. Toki suorajunayhteys voisi lisätä junan käyttöä liityntään lentoliikenteessä, mutta vaikka kaikki Suomessa tehdyt kaukojuna matkat (12,9 milj.) menisivät lentokentälle ei päästäisi kuin reiluun 35´000 matkaajaan päivässä. Näin ollen sanoisin, että se ON huonompi vaihtoehto. Karkeasti tämä tarkoittaa sitä, että vaikka pääräta kulkisikin Hki-Vantaan kautta, niin se ei poista tarvetta joko Kehäradalta tai suoralta metrolinjalta kantakaupungista lentokentälle. Näistä kahdesta vaihtoehdosta kehärata kuulostaa ainakin nykymuodossaan paremmalta.

Juuri siksi keskustelua käydään, jotta voitaisiin pohtia, kannattaisiko tarkempia selvityksiä tehdä ja arvioida karkeammin. Pietarin junayhteyksien selvitys oli lentoaseman kaukojunayhteyden osalta lupaava.

Mikäli asiaa minulta kysytään, niin jos päärataa lähdetään muuttamaan, niin nostaisin esiin TGV tasoisen junayhteyden Välillä Hki-Lentoasema-Lahti-Jkl-Oulu, jolloin oma linjauksensa voisi kulkea tuolla Pietarin junalla, jopa saman tasoisena.

Toivon samalla, että myös omat virheeni korjataan. Mutta se vaatii kunnollista perustelua.

Riittääkö yllä oleva?

Jokaista hanketta on katsottava kriittisin silmin

Niimpä.
 
Väärin. Kaukojunayhteys nimenomaan tarjoaa nopean yhteyden myös Leppävaarasta ja Itäkeskuksesta, mutta vaihdollisena. Kehäradan junat taas ovat niin hitaita, ettei vaihdollinen yhteys kannata

Siis meinaat ihan oikeasti, että kaukojunat alkaisivat kuljettaa ihmisiä keskustan ja lentoaseman välillä. Tämähän tarkoittaisi sitä, että ko. yhteysvälillä kävisivät paikallisliikenteen liput. Taidetaan joka ikinen tällä palstalla kasvatta horsmaa korvassa ennen kuin tuo toteutuu VRn junissa.

Toisaalta kun rapiat 35´000 Aviapoliksessa työskentelevää + lentomatkustajat + muut junamatkaajat ahtautuvat samaan junaan Pasilassa mennäkseen lentoasemalle tai siitä eteenpäin, niin joko VR alkaa roudaamaan aikamoisia vaunumääriä pitkin Joensuuta, Kemiä (jne.) vain koska ko. välillä pitää olla tilaa. Toisena vaihtoehtona on tietysti se, että vaunt liitetään vain tuolle yhteysvälille junaan. Aika kuoleena syntynyt ajatus sanoisin.
 
Lähde tälle "tiedolle"?

kouvo: JLF, Raideyhteys Helsingin lentokentälle, #829
--------------------------------------------------------------------

Tähän ei nyt varsinaisesti mitään tieteellisiä perusteluita tarvita. Ymmärtänet että kukaan ei jätä kaupunkimaastoautoaan ostamatta sen takia, että kotiportin ohi menevän yksittäisen joukkoliikennelinjan vuoroväli on ainoastaan 10 min. Omalla vankkurilla kun pääsee sekunnin vuorovälillä ilman vaihtoa haluttuun määränpäähän.
 
Ymmärtänet että kukaan ei jätä kaupunkimaastoautoaan ostamatta sen takia, että kotiportin ohi menevän yksittäisen joukkoliikennelinjan vuoroväli on ainoastaan 10 min. Omalla vankkurilla kun pääsee sekunnin vuorovälillä ilman vaihtoa haluttuun määränpäähän.

10 min vuorovälillä oman auton käyttö saattaa vielä houkutella, koska pahimmassa tapauksessa edestakaisella matkalla menee 20 min pelkkiin odotteluihin (vaikka matka olisi vaihdoton). Tyypillisellä kaupunkimatkalla 20 min ratkaisee pelin jo selvästi henkilöauton hyväksi.
 
Karkeasti tämä tarkoittaa sitä, että vaikka pääräta kulkisikin Hki-Vantaan kautta, niin se ei poista tarvetta joko Kehäradalta tai suoralta metrolinjalta kantakaupungista lentokentälle.

Siis meinaat ihan oikeasti, että kaukojunat alkaisivat kuljettaa ihmisiä keskustan ja lentoaseman välillä. Tämähän tarkoittaisi sitä, että ko. yhteysvälillä kävisivät paikallisliikenteen liput. Taidetaan joka ikinen tällä palstalla kasvatta horsmaa korvassa ennen kuin tuo toteutuu VRn junissa.

Toisaalta kun rapiat 35´000 Aviapoliksessa työskentelevää + lentomatkustajat + muut junamatkaajat ahtautuvat samaan junaan Pasilassa mennäkseen lentoasemalle tai siitä eteenpäin, niin joko VR alkaa roudaamaan aikamoisia vaunumääriä pitkin Joensuuta, Kemiä (jne.) vain koska ko. välillä pitää olla tilaa. Toisena vaihtoehtona on tietysti se, että vaunt liitetään vain tuolle yhteysvälille junaan. Aika kuoleena syntynyt ajatus sanoisin.

Samalla suoralla lentoasemaradalla voidaan liikennöidä sekä kauko-, että lähijunia, eiköhän tuo suora metrolinja kantakaupungista kentälle ole kaikkein turhin vaihtoehto.

Foorumilla oli muistaakseni jossain ketjussa (mahdollisesti tässä) mielenkiintoisia arvioita siitä minkälaisella vuorovälillä lentokenttämetroa tulisi liikennöidä, ettei tarvitsisi tyhjiä vaunuja ajattaa, ei ollut muuten ainakaan 5 minuuttia.

Toki suora lentoasemayhteys voidaan hoitaa myös esittämälläsi tavalla, eli päin helvettiä.
 
Samalla suoralla lentoasemaradalla voidaan liikennöidä sekä kauko-, että lähijunia

Minkäläiselle kapasiteetille tuon radan aioit oikeastaan rakentaa? Jos nyt katson VRn matkahakua ja haen yhteydet Helsingistä pohjoiseen (käytetään asemaa Tikkurila), niin kaukojunia kulkee 06, 12, (19), 30, (41), (48), 00 (suluissa olevat kauemmaksi esim. Tampereelle kulkevia taajamajunia). Noillakin alkaa olemaan se 10 minuutin vuoroväli jo tiukassa.

Toki suora lentoasemayhteys voidaan hoitaa myös esittämälläsi tavalla, eli päin helvettiä.

En mielestäni esittänyt mitään. Toki jos puhut heitosta "suorasta metrolinjasta", niin kyllähän metrolinjalla on ihan hyvin mahdollista ajattaa sekä suoria, että usein pysähteleviä yhteyksiä. Tosin kaiketi kukaan ei ole esittänyt vakavissaan metroyhteyttä Hki-Lentoasemaa ilman väli pysähdyksiä ainoana raideyhteytenä ao. välille. Menisimpä väittämään, että tuolla olisi varmasti se sama potentiaalinen käyttäjäkunta, itse asiassa isompikin jopa huomattavasti isompi kuin suoralla junayhteydellä.
 
10 min vuorovälillä oman auton käyttö saattaa vielä houkutella, koska pahimmassa tapauksessa edestakaisella matkalla menee 20 min pelkkiin odotteluihin (vaikka matka olisi vaihdoton). Tyypillisellä kaupunkimatkalla 20 min ratkaisee pelin jo selvästi henkilöauton hyväksi.

Just joo, tarkasteluhan kannattaa aina hoitaa pahimman kaavan mukaan. Ja luonnollisesti 8-9 minuutin vuorovälillä peltilehmä varmasti jätettäisiin ilomielin navettaansa, koska joukkoliikenteen palvelutaso koettaisiin nousseen aivan uusiin sfääreihin. Ja siitä kun vielä lähdetään hiomaan vuoroväliä tiukemmaksi, niin saattaa vastaan tulla tiettyjä taloudellisia ja liikenteellisiä realiteetteja.
 
10 min vuorovälillä oman auton käyttö saattaa vielä houkutella, koska pahimmassa tapauksessa edestakaisella matkalla menee 20 min pelkkiin odotteluihin (vaikka matka olisi vaihdoton). Tyypillisellä kaupunkimatkalla 20 min ratkaisee pelin jo selvästi henkilöauton hyväksi.
Toisaalta kymmenen minuutin vuoroväli tarkoittaa sitä, että kulkuneuvon aikataulu on erittäin helposti muistettavissa (mikäli siis vuoroväli pysyy samana koko päivän). Näinollen kulkuvälinettä päivittäin käyttävä osaa rytmittää liikkumisensa niin, että tulee aina laiturille vain muutamaa minuuttia ennen kulkuneuvon tuloa. Voin itseasiassa sanoa useiden vuosien tarkkailun perusteella ihmisten myös tekevän näin; käytän päivittäin M-junaa Kannelmäestä Helsinkiin (ja toiseen suuntaan) lähtien eri aikoina kotoa. Lähes kaikki junaa käyttävät saapuvat laiturille max 5 minuuttia ennen junan aikataulunmukaista lähtöaikaa, yleensä myöhemmin.

Tihempi vuoroväli voi itseasiassa olla epäkäytännöllisempi kuin 10 minuuttia, koska lähtöaika ei ole enää vakio. Tällä hetkellä Kannelmäestä Helsinkiin päin matkustavan tarvitsee muistaa vain, että juna lähtee aina X:X0. Jos sen sijaan vuoroväli olisi esimerkiksi 7 minuuttia, olisi lähtöaika pakko tarkistaa erikseen joka lähdön yhtedessä jos oma lähtöaika ei ole vakio. Näinollen oma keskimääräinen odotusaikani asemalla todennäköisesti nousisi jos M-junan vuoroväliä tihennetään (paitsi jos sitä tihennetään 5 minuuttiin jolloin nykyinen aikataulu pätee edelleen).
 
Takaisin
Ylös