Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Ei ole olemassa mitään kehärata-salaliittoa, vaan laajan poliittisen yksimielisyyden varaan tehty päätös kehäradasta. Ei kukaan missään lobbaa lentorataa vastaan, en ainakaan koskaan ole kuullut.

Argumentoida että on laaja poliittinen yksimielisyys on sekin politiikan tekemistä. Eikä lentorataa vastaan kukaan lobbaa avoimesti sen takia, että se on helpompi vaieta kuoliaaksi niin kauan kun maakunnissa ei ole herätty siihen, että sellainen tarvitaan. Eli on vikaa maakunnissakin, toki.

Olen itse nähnyt Finavian suunnitelmat uudesta suurterminaalista ja tiedän, että niitä työstetään koko ajan. Ei tätä tietenkään ole kenenkään pakko uskoa. Lentoaseman laajentuessa suurterminaaliratkaisu on täysin realistinen ja ainoa järkevä.

Kyllähän suunnitelmia saa tehdä, mutta en usko että niitä välttämättä ikinä toteutetaan. En usko lentoliikenteen voivan kasvaa kovin laajasti tulevaisuudessa. Ja vaikka Finnairilla on sijainnillisesti joitakin etuja puolellaan, niin tarvitaan vain yksi tuulen puhallus ja Finnairin Aasia-strategialta on pohja pois. Itse en tätä erityisesti toivo, mutta täytyy tunnustaa se mahdollisuus, että nykyinen bisnesmalli ei välttämättä ole kestävä.

(Lisähuomiona muuten, että kaukolentojen erottaminen eri terminaaliin olisi tuhoisaa Finnairin Aasian-strategian kannalta, koska se hankaloittaisi vaihtoja Euroopan-lennoille. Eli Euroopan-lennotkin pitäisi saada uuteen suurterminaaliin. Ja niiden mukana varmaan jäljelle jäävät kotimaanlennot. Eli vanhaan terminaaliin ei jäisi juuri mitään, kenties Blue1 ja jokunen ulkomainen yhtiö. En usko että kaikkien parhaillaankin meneillään olevien investointien jälkeen Finavialla olisi kanttia vain hylätä vanha terminaalialue. Se ei ole realistista. Ja mitä tulee väitteeseen, että vanhalle terminaalialueelle ei mahdu laajentamaan, niin en usko tuohonkaan: kyllähän Heathrowssakin T1, T2 ja T3 ovat kovin pienellä alueella kiitoratojen keskellä, ja taatusti nuo yhdessä kykenevät käsittelemään enemmän matkustajia kuin Helsinki-Vantaan tarpeet tulevat olemaan. Käytännössä esimerkiksi terminaalien keskellä olevasta parkkitalosta voisi ottaa tilaa terminaalilaajennukselle huomattavasti halvemmalla kuin että rakentaa uuden suurterminaalin. Samoin rahtiterminaalin voisi purkaa pois ja siihenkin saisi mahtumaan aika paljon lisätilaa matkustajille. Hätätilassa olisi mahdollista sekin, että terminaalin sisätilat järjestellään kokonaan uusiksi ja tehdään satelliittiterminaali kiitoteiden väliin, ja kulku sinne järjestetään peoplemoverilla pääterminaalista. Uusi suurterminaali on laiskan mutta rikkaan miehen ratkaisu: ei vaadi paljon hienosyistä suunnittelua kunhan rahaa riittää. Mutta näinhän meillä Suomessa yleensä tehdään, varsinkin Helsingissä.)

No, vaikka jostain kohtalon oikusta bisnesmalli olisikin kestävä, niin silti globaalisti lentomatkustus ei voi kasvaa kovin pitkään nykymallilla ilman todella suuria teknologisia innovaatioita propulsio- ja polttoainetekniikassa, mikä ei voi olla näkymättä Helsinki-Vantaalla mahdollisesti liikenteen tasaantumisena tai kääntymisenä hienoiseen laskuun.

Lyhyesti: todennäköisyys että Helsinki-Vantaan liikenne kasvaa tähänastisen kasvun ekstrapolaationa hamaan tulevaisuuteen on pieni. On varmasti olemassa useita skenaarioita, joissa liikenne joko tasaantuu, vähenee tai romahtaa. Todennäköisesti vain yhdessä ajateltavissa olevassa skenaariossa se kasvaa, ja sen skenaarion todennäköisyys ei liene ihan huippuluokkaa. Todennäköisemmin muiden skenaarioiden yhteenlaskettu todennäköisyys päihittää sen.

Jos tällaisten todennäköisyyksien vallitessa Finavia lähtisi investoimaan johonkin Viinikkalan suurterminaaliin valtavia rahasummia, täytyisi vakavasti kyseenalaistaa Finavian nk. verkostoperiaate (joka tosin pitäisi kyseenalaistaa joka tapauksessa, koska se rajoittaa lentoasemien kilpailua Suomessa kuluttajien ja lentoyhtiöiden vahingoksi). Olisiko tuo vahvasti etupainotteisesti infraa rakentava Finavia se sama Finavia, joka Tampere-Pirkkalassa kieltäytyy rahoittamasta miljoonalla eurolla osuuttaan 3 miljoonan euron terminaalilaajennuksesta T2:een ennen kuin on varmat takuut, että tietty määrä uusia lentoja aloittaa sieltä? Siitä huolimatta että nykyinen terminaali ei riitä kunnolla edes nykyisten lentojen käsittelyyn ja kaikki laajentuminen on käytännössä mahdotonta.
 
Viimeksi muokattu:
Kehäradan linjauksessa on pidetty huolta siitä, että suurterminaalin palveleminen on mahdollista, jos [ja kun] terminaali rakennetaan.

lent.jpg


Osaatko sanoa mikä tekee vaihtoehdosta A huonomman kuin vaihtoehdosta B?

A:han on käsittääkseni tarkoitus kulkea nykyisestä terminaalista kiitoradan alta tunnelia pitkin, joka on varustettu jonkinlaisella ihmiskuljettimella.
 
Osaatko sanoa mikä tekee vaihtoehdosta A huonomman kuin vaihtoehdosta B?

A:han on käsittääkseni tarkoitus kulkea nykyisestä terminaalista kiitoradan alta tunnelia pitkin, joka on varustettu jonkinlaisella ihmiskuljettimella.

En ole Tuovinen, mutta sepitän nyt kumminkin tähän. A:ssa tulee tietysti vaihto kuljettimesta Kehäradan junaan mitä B:ssä ei tarvittaisi, mutta toisaalta jään ihmettelemään sitä, että ei kai B-vaihtoehdossakaan lentokentän sisäistä liikennettä voi laittaa Kehäradan varaan? Kaupunkiratahan olisi joka tapauksessa lentomatkustajien transit-alueen ulkopuolella, eli joku kuljetin tarvittaisiin silti. Terminaaliasemia vaan olisi kaksi eli pääsy Kehäradan juniin olisi helpompaa.

Muoks: tarkoitan siis tässä sitä, että terminaalien välillä vaihtavia ei kai voi laittaa turvatarkastuksen läpi mennen tullen Kehäradalla käytäessä.
 
Viimeksi muokattu:
lent.jpg


Osaatko sanoa mikä tekee vaihtoehdosta A huonomman kuin vaihtoehdosta B?

A:han on käsittääkseni tarkoitus kulkea nykyisestä terminaalista kiitoradan alta tunnelia pitkin, joka on varustettu jonkinlaisella ihmiskuljettimella.

Ei välttämättä mikään, enkä tiedä, mihin Finavia suurterminaalia tarkalleen haluaa. Kehäradan kaavaa on kuitenkin muutettu tänä vuonna siten, että kehäradan linjaus kulkee pohjoisempana, näkyy HS:n kuvassa katkoviivalla. Kaavamuutosta haki Liikennevirasto (ex-RHK) sillä perusteella, että terminaalia voidaan palvella paremmin, jos rataan tehdään tuo tuossa kuvassa näkyvä mutka. Yritän löytää matskut Vantaa.fi

EDIT: http://www.vantaa.fi/i_alaetusivu.asp?path=1;135;137;221;222;2451;52889;98127
 
Viimeksi muokattu:
Lentorata taas otsikoissa:

http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/11/lentorata_helpottaisi_paaradan_ruuhkaa_2126945.html

Lentorata helpottaisi pääradan ruuhkaajulkaistu tänään klo 15:09, päivitetty tänään klo 15:30

Ratayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle mahdollistaisi taajamajunakapasiteetin kaksinkertaistamisen Pasilan ja Keravan välillä. Lentoradan rakentaminen alkaa aikaisintaan 2020-luvulla.

Liikenneviraston selvityksen mukaan raideyhteys lentoasemalle on yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

Pääradasta Pasilan kohdalla erkaneva lentorata kulkisi lentoaseman nykyisen terminaalin tai vaihtoehtoisesti Viinikkalaan tulevan uuden terminaalin kautta Keravalle.

Noin 30 kilometriä pitkä ratayhteys on merkittävä sekä kotimaan että kansainvälisen liikenteen kannalta.

Liikenteen kannalta merkittävä hanke

– Uusista radoista lentorata on pisaran jälkeen kyllä merkittävin uusi avaus. Lentoradasta saadaan aikanaan myös jatkettua kaukojunayhteys Pietarin suuntaan, joten se on merkittävä myös kansainvälisen liikenteen kannalta, sanoo Uudenmaan liiton liikennesuunnittelija Maija Stenvall.

Lisäksi lentoradalle ohjattava kaukoliikenne vapauttaisi ratakapasiteettia pääradalla Keravan ja Pasilan välillä niin, että nykyinen taajamajunaliikenne voitaisiin kaksinkertaistaa.

Lentoradan edellä muita hankkeita

– Noin miljardi euroa maksavaa lentorataa ei päästä rakentamaan vielä moneen vuoteen, sanoo Liikenneviraston johtava rata-asiantuntija Markku Pyy.

Pyyn mukaan ennen lentorataa joudutaan rakentamaan lisäraiteita Keravan pohjoispuolelle sekä kantakaupungin alla kulkeva rautatielenkki nimeltään Pisara.

Lentorata maakuntakaavaan

Uuteen maakuntakaavaan varaus lentoradalle on tarkoitus tehdä, ja siksi Finnavialta odotetaan pikaisesti selvitystä laajennetaanko terminaalitoimintoja nykyisessä paikassa vai siirretäänkö niitä Viinikkalaan.

Uudenmaan liiton liikennesuunnittelija Maija Stenvallin mukaan Finnavian ratkaisusta on kiinni niin se, laitetaanko varaus kulkemaan koko laajuudessaan Viinikkalan vai lentoaseman kautta.

– Jos Finnavian ratkaisua ei tule ajoissa, niin sitten maakuntakaavaan laitetaan vain ohjeellinen varaus, mutta joka tapauksessa pyritään siihen, ettei lentoradan jatkosuunnittelu jää ainakaan maakuntakaavasta kiinni.

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa lentorata on merkitty toteutettavaksi 2020-luvulla tai viimeistään 2030-luvun alussa.

YLE Helsinki

Kuten näemme, Viinikkalan kysymys on tärkeä.
 
Lentoradasta saadaan aikanaan myös jatkettua kaukojunayhteys Pietarin suuntaan, joten se on merkittävä myös kansainvälisen liikenteen kannalta, sanoo Uudenmaan liiton liikennesuunnittelija Maija Stenvall.

Tottakai siitä saadaan jatkettua Pietarin yhteys, Lahden kautta. Jotenkin vaan tuntuu että tässä taas tarkoitetaan uutta lentoaseman kautta kiertävää suorempaa linjausta, joka taas kuuluu samaan kategoriaan suurterminaalin kanssa, eli ei ole tulossa. Pietarin yhteys kyllä aina muistetaan nostaa perusteluksi, mutta toteutuneiden ratahankkeiden valossa se on kuitenkin puhdasta sananhelinää.

En usko että Lentoaseama-Pietari -yhteys on kovinkaan merkittävä, ihan jo sen takia että Pietarissa on oma kenttä eikä EU:n raja Suomen ja Venäjän välillä ainakaan helpota sitä että Seutula toimisi pietarilaisten lentokenttänä jos he tällaista hubia tarvitsevat, eiköhän suunta ole Moskovaan.

Mitä tulee sitten muuten nopeampiin Helsinki-Pietari -yhteyksiin, niin valinta on jo tehty. Mitään uutta nopeampaa rataa on turha pyöritellä mukana.

Jossain määrin realismi on kyllä karannut näissä suunnitelmissa, tai sitten se on tarkoitushakuista tiettyjen hankkeiden torpedoimista. Juurikin hyvinä esimerkkeinä toimivat suurteminaali ja uusi nopea rata Pietariin. Kaikki tietävät että niitä ei ole mahdollista toteuttaa hyvin pitkään aikaan, mutta silti ne roikkuvat plokkaamassa jo tällä hetkelläkin toteuttamiskelpoisia hankkeita tai toisaalta kääntävät hankkeiden toteuttamisjärjestyksen aivan nurinkuriseen järjestykseen.
 
YLE sanoi:
Euroopan investointipankki (EIP) on myöntänyt 45 miljoonan euron lainan rautatielle, joka yhdistää Helsingin keskustan Helsinki-Vantaan lentokenttään. Lainan saa Suomen lentokenttiä hallinnoiva Finavia.

Lentokenttärata on tärkeä osa yhteiseurooppalaista rataverkkoa, EIP perustelee. Rata kuuluu myös Nordic Triangle -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa Suomen ja Ruotsin liikenneyhteyksiä.

18 kilometriä pitkän lentokenttäradan on määrä valmistua vuonna 2014. Se mahdollistaa nopeiden junien liikennöinnin lentokentälle parhaimmillaan 10 minuutin vuorovälein. Radan toivotaan merkittävästi helpottavan yksityisautoilun tarvetta.

YLE Uutiset
 

Mielenkiintoista. Kehäradan hankekortissa sanotaan seuraavaa:

Kehäradan hankekortti sanoi:
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 605 M€, josta valtion osuus on 389 M€ ja Vantaa 186 M€. Lisäksi Finavia rahoittaa lentokenttäterminaalin rakentamista 30 M€:lla.

EU on myöntänyt TEN-verkolle tarkoitettua, monivuotista MAP 2007–2013-tukea 17,76 M€ Kehäradan rakentamiseen (myös tuki sisältää Vantaan kaupungin osuuden)

Finavia olisi siis saamassa EU-lainaa enemmän kuin koko sen osuus hankkeesta oli alunperin. Lisäksi Kehäradan webbisivulta löytyy seuraavaa:

Kehärata-Uutiset sanoi:
Hallitus lainaa seitsemän miljoonaa Kehäradan rakentamisesta ensi vuodelle suunnitellusta summasta. Rahat menevät toiseen ratahankkeeseen: Oulu-Seinäjoki -radan perusparannukseen.

Liikenneministeri Anu Vehviläisen lupaus, että projektin kokonaisrahoitus ei muutu, otettiin projektissa ilolla vastaan. Rahat ainoastaan lainataan tässä vaiheessa muualle.
 
Mä tulkitsin tuon kyllä ihan eri asiaksi kuin Kehäradaksi. Eli suoraksi yhteydeksi. Ota noista selvää...

Kyllä siinä Ylen jutun kuvatekstissä sanotaan ihan suomeksi 'Kehärata' ja kuva esittää sen linjausta. Toimittaja on sitten tekstissä käyttänyt sanaa 'lentokenttärata' varmaan tajuamatta, että sillä nimellä on kulkenut ihan muu suunnitelma. Ilmaus 'nopea juna' johtaa lisää harhaan, kun sillä Suomessa ymmärretään tarkoitettavan Pendolinoja. Teksti kuitenkin yrittänee viitata Sm5:een.
 
Kyllä siinä Ylen jutun kuvatekstissä sanotaan ihan suomeksi 'Kehärata' ja kuva esittää sen linjausta. Toimittaja on sitten tekstissä käyttänyt sanaa 'lentokenttärata' varmaan tajuamatta, että sillä nimellä on kulkenut ihan muu suunnitelma. Ilmaus 'nopea juna' johtaa lisää harhaan, kun sillä Suomessa ymmärretään tarkoitettavan Pendolinoja. Teksti kuitenkin yrittänee viitata Sm5:een.

Tämä ehkä selittää asian:

julkaistu ke klo 17:32, päivitetty ke klo 17:43

Osuin juuri tuohon väliin ja voin vannoa, että Kehärataa ei kyllä ollut pitkällä tikullakaan ongittavissa tekstistä. Kuvaakaan ei ollut. Mutta pääasia, että tuli tolkku asiaan...
 
Yksi ajatus, jota olen pyöritellyt, on tosiaan tuollainen heiluri Tampere - (Tikkurila) - Vantaa/lentoasema - Leppävaara - Turku. Siinä saataisiin aika paljon suoria yhteyksiä, esim. Tampere-Salo, Turku-Hämeenlinna, Turku-Salo, Tampere-Leppävaara jne. Sekä tietenkin yhteydet kaikista näistä paikoista Vantaan lentoasemalle.

Ei välttämättä pöllömpi ajatus. Investointikustannukset Tikkurilan ja Huopalahden kolmioraiteisiin olisivat vain murto-osan Lentoradan kustannuksista. Tämä hintaero kompensoisi varmasti hamaan ikuisuuteen mahdollisesti tappiollista liikennöintiä.

Ongelmana tässä näkisin kuitenkin sen että Turun kysyntä ei pysty vastaamaan edes pääradan kysyntään, saatika sitten jos näitä lentoasemaheilureita haluttaisiin myös oikoradan liikennesuuntiin. helsinki ei missään tapauksessa ole tällaiselle heilurille hyvä päättäri Tikkurila-lentoasema-hki -välin järjettömän hitauden vuoksi.
 
Ei välttämättä pöllömpi ajatus. Investointikustannukset Tikkurilan ja Huopalahden kolmioraiteisiin olisivat vain murto-osan Lentoradan kustannuksista. Tämä hintaero kompensoisi varmasti hamaan ikuisuuteen mahdollisesti tappiollista liikennöintiä.

Totta, ja tarkkaan ottaen niitä kolmioraiteitakaan ei aivan välttämättä tarvita, jos hyväksytään pieni matka-ajan lisäys suunnanvaihdon vuoksi.

Näkisin että tällainen hidas mutta vaihdoton lentoasemayhteys palvelisi siirtymäajan ratkaisuna ennen kuin lentorata on valmis. Ongelmana on liikennöinnin kannattavuus. Lentorata parantaisi kannattavuuden (=ei tarvittaisi päällekäistä junatarjontaa) lisäksi yhteyden nopeutta eli houkuttavuutta, eli myös substituutiomahdollisuutta suhteessa liittymälentoihin.

Riski tosin on se, että jos ensin todetaan että säästetään niin, ettei rakenneta lentorataa vaan ajetaan kehäradan kautta suoria lentoasemajunia, mikä vaatii ehkä subventiota, niin seuraava steppi on, että säästetään niin ettei ajeta edes niitä lentoasemajunia vaan jäädään pelkän Tikkurilan-vaihtoyhteyden varaan. Eli nykytilanteeseen (kuhan kehärata on valmis). Eikä tuollainen yhteys todellakaan voi korvata liittymälentoa.

Ongelmana tässä näkisin kuitenkin sen että Turun kysyntä ei pysty vastaamaan edes pääradan kysyntään, saatika sitten jos näitä lentoasemaheilureita haluttaisiin myös oikoradan liikennesuuntiin. helsinki ei missään tapauksessa ole tällaiselle heilurille hyvä päättäri Tikkurila-lentoasema-hki -välin järjettömän hitauden vuoksi.

Yksi vaihtoehto tietysti on, ettei ajeta heilureita vaan pelkästään lentoasemalle. Olettaen että lentoaseman tunneliasemalle ei saada kohtuuhinnalla rakennettua kääntöraidetta (kumpaankin suuntaan) niin sitten voisi tulla kyseeseen, että ajetaan lentoasemalle ja jatketaan siitä vaikka ilman matkustajia lähimmälle maanpäälliselle asemalle, jossa sattuu olemaan tai jonne voidaan rakentaa kääntöraide. Esimerkiksi Tampereelta ja Lahdesta vaikka Vantaankoskelle tms. ja Turusta ehkä Tikkurilaan (?). Näin on mahdollista tarjota palvelua vaikka eri suunnilla olisi erilainen kysyntä, mikä vaikeuttaisi heilurin rakentamista.

Matkustaja ostaa lennon ja siihen liittyvän junayhteyden samalla lipulla. Kun hän nousee junaan, junassa tehdään netin kautta check-in lennolle ja junassa matkustava ”lentokonnari” ottaa matkatavarat huolekseen. [...] Kun juna tulee Tikkurilaan, siellä on bussi, jossa on matkatavaraosasto. [...] Lentokonnari hoitaa matkatavaran bussin tavaratilaan, kun bussi on tietenkin junan laiturin vieressä. Lentolippulaiset on kaikki bookattu istumaan samaan vaunuun, joten myös heidän siirtymisensä bussiin käy muutaman metrin kävelyllä laiturin yli. [...] Bussi ajaa omalle Hki-Vantaan terminaalin tulo-ovelle kentän puolelle niin, että porukka viedään valmiiksi turvatarkastuksen sisäpuolelle. Siinä on oma turvatarkastuspiste, jossa ei ole koskaan muita ja siten turvatarkastukseen kuluva aika on luotettavasti tiedossa. Täältä lentomatkustajat kävelevät suoraan lähtöportilleen ja bussi purkaa matkalaukut pikakäsittelyyn. [...] Näen tosin mielikuvituksessani kokouksen, jossa on paikalla VR-Yhtymän, Finnavian, parin lentoyhtiön jne. edustajat. Siellä keskustellaan kiihkeästi siitä, miksi tällaiset järjestelyt eivät ole mahdollisa.

Tämä on erittäin hyvä pointti. Palveluinnovaatioita on täysin mahdollista tehdä jo nykyisen rataverkon puitteissa ilman mitään uutta rakentamista. Synkronoitu bussivaihtoyhteys lentoasemalle on yksi tällainen, ja toinen olisi suora IC-junayhteys Länsi- ja Itä-Suomen välille Riihimäen kautta (joko käyttäen suunniteltua kolmioraidetta tai sitten asemalla suuntaa vaihtaen), jonka jatkoksi joskus voisi tulla suoraa Pietarin-liikennettäkin. Muitakin vastaavia esimerkkejä tulee mieleen.

Harmi vaan ettei Suomessa ajatella palvelua eikä asiakasta. Ei ainakaan VR ajattele, ja väittäisin etteivät ajattele Finavia tai Finnairkaan, eikä varsinkaan Helsingin ulkopuolista asiakasta. Merkittävin Helsingin ulkopuolinen palveluinnovaatio junaliikenteessä viime vuosilta lienee suora Oulu-Turku -junayhteys, joka eliminoi lukuisilta matkustajilta vaihdon Tampereella. Opiskeluaikoina kuljin itse tuota väliä usein, joten tiedän että vaihto Tampereella ei ollut miellyttävä (vaikka kyseessä olikin kotikaupunkini), ja parhaimmillaan lähes puolet (?) junan matkustajista vaihtoi. Vaihdon eliminointi oli käsittääkseni yksiselitteisesti hieno asia. Mutta ei tuollainen palveluinnovaatio vaadi ruudin keksimistä vaan pelkästään että kuuntelee asiakkaitaan ja tuntee yrityksensä palvelukyvyn, jota voi sitten kalibroida siihen suuntaan, että vastataan asiakkaiden tarpeisiin.
 
Takaisin
Ylös