Laajasalon raideyhteys

Laitetaan nyt tähän vielä hyvä toteutus Laajasalon ja Sompasaaren ratikan keskustayhteydelle. Tämä matka on cut & cover tunnelissa, koska muuta ei vaan nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä voi saada poliittisesti läpi ja kadulle ratikat eivät mahdu. Matkalla kaksi tunneliasemaa. Hakaniemi, nykyisen metroaseman yläpuolella. (Kyllä se mahtuu, toistan vielä, se mahtuu kun laitetaan mahtumaan, metron katto 16 metriä katutason alapuolella, kysykää apua vaikka Lontoosta miten rakennetaan) ja keskusta nykyisen rautatien alikulkutunnelin vieressä. Töölönlahdelta linja jatkuu sitten Töölön suuntaan. Maksaahan tämä toki jotain..... (Vihje: Eläintarhanlahden alittavan kohdan pumppaaminen tyhjäksi ei ole järin vaativa tekninen suoritus, rakenna vaan pato ja pumppaa, syvälle ei tarvitse mennä.)

Näytä liitetiedosto 2416

PS. Jos jotain linjaa halutaan jatkaa Töölön sijasta Jätkäsaareen tai Lauttasaareen, Baanan alle voi rakentaa aika halvalla lisää tunnelia, kevyen liikenteen taso siinä vähän toki varmaan nousee vähän lähemmäs maan pintaa.
Miksi tämä ei voisi mennä maan pinnalla Säästöpankinrantaa, uutta siltaa pitkin Kaisaniemeen ja sieltä Kaisaniemen puistotietä ja Läntistä teatterikujaa pitkin Rautatientorille? Välissä ainoastaan yksi valoliittymä.
 
Miksi tämä ei voisi mennä maan pinnalla Säästöpankinrantaa, uutta siltaa pitkin Kaisaniemeen ja sieltä Kaisaniemen puistotietä ja Läntistä teatterikujaa pitkin Rautatientorille? Välissä ainoastaan yksi valoliittymä.

Jos tuon ratkaisun saisi jotenkin läpi, se olisi periaatteessa hyvinkin toimiva ja mahdollistaisi myös Kaisaniemen puiston elvyttämisen ja uuden kevyen liikenteen yhteyden Keskustasta Kallioon. Tuohon hankkesseen liittyy vaan potentiaalisesti paljon poliittisia vaikeuksia ja lisäksi juuri rakennettu Meripaviljonki on hankkeen kannalta aika haastavassa paikassa. Läntinen teatterikuja on myös todella kapea. Vähän helpompi päätepysäkin paikka olisi kyllä nykyisellä rautatieaseman itäisen hallintosiiven sisäpihalla, jota käytetään lähinnä parkkipaikkana, kunhan sinne vaan tekisi yhteyden sekä Rautatientorilta että asemalaiturilta. Siihen olisi hyvin rakennettavissa ratikkaterminaali. Yhteyttä Hakaniemestä Säästöpankinrantaa uuteen terminaaliin voitaisiin käyttää Laajsalon lisäksi myös keventämään Pitkänsillan ja Kaivokadun kuormitusta, joka nykyään yksi verkoston pullonkauloista.

Jos saisin nyt itse päättää, rakentaisin kyllä Laajasalon ratikalle ensimmäisessä vaiheessa juuri tuon Säästöpankinrannan reitin pinnassa ja uuden keskustaterminaalin rautatieaseman hallintosiiven sisäpihalle. Myöhemmin voitaisiin toki linjausta joutua kehittämään, mutta tuo olisi alussa edullinen ja toimiva ratkaisu.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi tämä ei voisi mennä maan pinnalla...
Koska silloin se ei menisi tunnelissa.

Muuten kyllä ehdottamasi reitti paikkaisi jollain lailla virhettä Laajasalon yhteyden viemisestä Hakaniemeen. Mutta vain osittain, niiden osalta jotka ovat matkalla Kaivokadulle ja sen ympäristöön.

Joukkoliikennesuunnittelussa reitit pitää johtaa sinne, minne ihmiset ovat menossa, ja Siltasaari ja Kaisaniemen puisto eivät ole kenenkään matkakohde. Vaan kierrettäisiin juurikin yliopistot ja muut työpaikat, joita on Liisankadun reitin varrella. Hyvä huomata, että samaan aikaan ollaan vaatimassa Kaisaniemen metroasemalle pohjoista sisäänkäyntiä kun väitetään, että Laajasalon ratikka on vietävä Hakaniemeen. Matka-aikaero on hyvinkin samassa luokassa kuin metromatkustajien kävelyajan pidennys Kaisaniemen aseman yksipäisyyden vuoksi.

Tai sitten toisin päin. Jos kerran Laajasalon ratikan matkustajat voidaan kierrättää Hakaniemen kautta, koska se on niin erinomainen vaihtopaikka, metrolla matkustavat voivat jo nyt käyttää tätä erinomaista vaihtopaikkaa ja vaihtaa Hakaniemessä keskustaan suuntaaviin ratikoihin. Eikä Kaisaniemessä tarvita pohjoista sisäänkäyntiä.

Antero
 
Viime aikaisessa keskustelussa tällä foorumilla ei nähdäkseni ole tullut esiin yhtä merkittävää seikkaa, joka puoltaa ja mielestäni suorastaan vaatii raideyhteyttä Sompasaaren kärjestä Pohjoisrannan kautta Aleksille: Lisäkapasiteetin (luotettavan sellaisen) saaminen itäiseen kantakaupunkiin erityisesti Lahdenväylän ja Tuusulanväylän suunnan esikaupunkiraitioteitä varten.

Tällöin Lahdenväylän suunnasta olisi käytettävissä neljä reittiä Helsinginniemelle (l. Helsingin eteläinen suurpiiri, pl. Taka-Töölö ja Lauttasaari) – Pasila - Taka-Töölö; Kurviin, josta edelleen Helsinginkatua tai Hämeentietä sekä Kalasataman kautta kulkeva reitti. Mäkelänkadulta taas voidaan tulla Helsinginniemelle Pasilan ja Kurvin kautta, varauksin myös Kallion tai Kalasataman kautta.

Mariankadun vaihtoehtokin on periaatteessa mahdollinen tässä mielessä, mutta pitäisin sitä liian epäluotettavana ilman että kadunvarsipysäköinti poistetaan kokonaan. Ei se Pohjoisrannan reittikään toki ongelmaton ole, Katajanokalle jonottava liikenne Päävartion takana on sellainen ongelma, että sille tarttee tehdä jotain, jos tuohon Pohjoisrannan vaihtoehtoon päädytään.
 
Viime aikaisessa keskustelussa tällä foorumilla ei nähdäkseni ole tullut esiin yhtä merkittävää seikkaa, joka puoltaa ja mielestäni suorastaan vaatii raideyhteyttä Sompasaaren kärjestä Pohjoisrannan kautta Aleksille: Lisäkapasiteetin (luotettavan sellaisen) saaminen itäiseen kantakaupunkiin erityisesti Lahdenväylän ja Tuusulanväylän suunnan esikaupunkiraitioteitä varten.

Samaa mieltä. Olen diletantti mutta Aleksille tuleva raideyhteys vaikuttaisi parhaalta ratkaisulta. Nakkiputkan perusteluun lisäisin myös turistit. Kauppatorin ja Esplanadin suunnasta suora yhteys Korkeasaareen ja ihan jo pelkästään pällistelemään merellistä Helsinkiä ratikan ikkunasta. Ja Arabian tehtaille Lahdentien suunnassa.

Jatkuisiko tämä sitten Manskua pohjoiseen eli Helsingin länsilohkolle? Yhteys idästä Meilahteen?
 
Youtubessa on julkaistu Kruunusiltoja esittelevä video. https://www.youtube.com/watch?v=TbXm1_jCg2E

Ei tuollaista videota tehtäisi, jos ei hankkeella olisi virkamiehistön vahvaa tukea. Kyllä hyvin vahvasti näyttää siltä, että nuo sillat vielä tulevat. Hyvä niin.

Huonoa on se, että videon alussa näytetään, miten rata kulkee Hakaniemen kautta. Muiden vaihtoehtojen olemassaolosta ei kerrota lainkaan, eli tuo asia On Sovittu mitä ilmeisimmin noin. Se osoittaa kyllä puutteellista ammattitaitoa.

Toinen huono asia on se, miten rata sillalla on kuvattu tavanomaiseksi katuradaksi urakiskoineen ja betonointeineen. Mutta siinä kohtaa voin vielä uskoa, että kyseessä on pikemminkin animoijan ajattelemattomuus kuin mikään sovittu ratkaisu.
 
Toinen huono asia on se, miten rata sillalla on kuvattu tavanomaiseksi katuradaksi urakiskoineen ja betonointeineen. Mutta siinä kohtaa voin vielä uskoa, että kyseessä on pikemminkin animoijan ajattelemattomuus kuin mikään sovittu ratkaisu.
Hieno video, mutta nuo virheet harmittavat. Katurata ja urakiskot voivat olla arkkiehtien ja animaattoreiden asiantuntemattomuutta. Mutta kun selostuksessa mainitaan, että muualla rata on nurmikiveä, siis ei nurmirataa, niin se ei ole videon tekijöiden asiantuntemattomuutta, koska tekstin on selostajalle joku kirjoittanut. Tästä ei ole pitkä matka enää siihen, että joku vaatii, että turvallisuussyistä ratikat ajavat kaikkialla 30 km/h.

Antero
 
Toinen huono asia on se, miten rata sillalla on kuvattu tavanomaiseksi katuradaksi urakiskoineen ja betonointeineen. Mutta siinä kohtaa voin vielä uskoa, että kyseessä on pikemminkin animoijan ajattelemattomuus kuin mikään sovittu ratkaisu.

Mahtaisivatko taas olla ne hälytysajoneuvot syynä?
Ei sillä, tullikioski vaan portille ja käyttömaksuksi joku sopiva hinta, heitetään vaikka 100€, niin poliitikot ja muut kyä rahaa on -miehet pääsevät autoilemaan duuniinsa suorinta tietä.

Ei siinä urakiskossa mitään kai, Itä-Euroopassa käyttävät sitä ihan pölkkyradan kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Mahtaisivatko taas olla ne hälytysajoneuvot syynä?

Varmaan kunnossapito yleisemminkin on syynä betonirataan. Jos lunta esimerkiksi tulee sillalle metrin kinos sopivissa tuulioloissa, sen poistaminen tai kippaaminen kaiteen yli on aika hankalaa jos pyörillä kulkevia laitteita ei pysty käyttämään.
 
Varmaan kunnossapito yleisemminkin on syynä betonirataan. Jos lunta esimerkiksi tulee sillalle metrin kinos sopivissa tuulioloissa, sen poistaminen tai kippaaminen kaiteen yli on aika hankalaa jos pyörillä kulkevia laitteita ei pysty käyttämään.

Tämähän onnistuu kiskopyörillä varustetulla kumipyöräkalustolla. Ei siis ole ongelma.
 
Tämähän onnistuu kiskopyörillä varustetulla kumipyöräkalustolla. Ei siis ole ongelma.

Mutta vaatii tätä varten dedikoidut laitteet. Sama laite, jolla hoidetaan sillan päästä alkava pyörätie ei olisi tällöin käyttökelpoinen. Luulen että olisi liian kallista varata tähän erikoiskalusto.
 
Mutta vaatii tätä varten dedikoidut laitteet. Sama laite, jolla hoidetaan sillan päästä alkava pyörätie ei olisi tällöin käyttökelpoinen. Luulen että olisi liian kallista varata tähän erikoiskalusto.

SRS kävi loppuvuodesta tutustumassa HKL:n ratapuoleen, ja tapaamisessa keskusteltiin myös tästä. HKL:llä on jo nyt olemassa tarvittava kalusto, ja lisää on hankinnassa joka tapauksessa. Käytännössä nämä ovat monitoimiautoja, joissa on kumipyörien lisäksi kiskopyörät.

Urakisko ja asvalttikatu olisivat turvallisuusriski, jota on kompensoitava sellaisella ajonopeudella, joka ei muutoin ole sillalla perusteltu. Kannattaa ulkomailla vilkaista ratikan ikkunasta ulos silloin, kun ollaan nopealla siltaradalla. Turvallisia ratkaisuja on, eivätkä ne ole kalliita.

Haastaisin foorumilaiset pohtimaan, millaisia ja kuinka usein toistuvia ovat ne tilanteet, joissa pelastuslaitoksen pitäisi
a) ylipäätään ajaa Kruunusilloilla
b) ajaa Kruunusilloilla juuri raitiovaunukiskoilla
 
Varmaan kunnossapito yleisemminkin on syynä betonirataan. Jos lunta esimerkiksi tulee sillalle metrin kinos sopivissa tuulioloissa, sen poistaminen tai kippaaminen kaiteen yli on aika hankalaa jos pyörillä kulkevia laitteita ei pysty käyttämään.

Talvikunnossapito (kuten myös koko kunnossapito kokonaisuutena) on pölkkyradalla edullisempaa. Katsopa vaikka rautateitä, ei niitä tarvitse paljoa aurata eikä harjata (paitsi vaihteiden kohdalta), koska pölkkyradalla lunta ei pääse kertymään niin paljoa, että kiskot peittyisivät siihen.
 
Varmaan kunnossapito yleisemminkin on syynä betonirataan. Jos lunta esimerkiksi tulee sillalle metrin kinos sopivissa tuulioloissa, sen poistaminen tai kippaaminen kaiteen yli on aika hankalaa jos pyörillä kulkevia laitteita ei pysty käyttämään.

Lunta ei ole Helsingissä tapana aurata mereen, vaikka se kävisikin paikoitellen helposti. Tämän voi todeta esim Kauppatorilla, lumi kuljetetaan kuorma-autoilla Hernesaareen ja kipataan vasta siellä mereen lumenvastaanootopaikalla.
Mutta on erittäin hyvä kysymys, mitä tehdään, jos sillalle kertyy lunta enemmän kuin aurausvalleille varattuihin tiloihin mahtuu. (Toivottavasti sellaiset tilat älytään varata.) Ehkä sitten näillä kiskopyörällisillä työkoneilla aurataan lumet pois raitiotien puolelta ja sitten kuormataan kevyenliikenteen puolella lingolla tai kauhalla kuorma-autoihin.
 
Takaisin
Ylös