Melamies, eivät Helsingin raitioteiden epäsäännöllisyystilanteet talvisin johdu puutteellisesta lumitilasta. Itse asiassa ne suurimmilta osin eivät johdu edes raitiovaunuista, vaan autoliikenteestä. Kun rekat simahtavat Rahapajanmäkeen, kun bussit luistelevat Hämeentiellä, kun autot pysäköivät ajoradalle – seurauksena häiriintyy raitioliikenne, mutta häiriö ei johdu siitä itsestään. Raitioliikenteen "omat" häiriöt lumikelillä kohtuvat pääasiassa vaihteista, joiden sulatusteho ei välttämättä riitä sulattamaan riittävästi lunta, jolloin vaihde ei käänny kunnolla. Tässäkin pääsyypää on autoliikenne, joka risteyksen yli ajaessaan täyttää kiskouran lumella ja pakkaa sen sinne tiiviisti. Pahimpina pyrypäivinä vaihdevikoja toki on sellaisissakin paikoissa, jonne autoliikenne ei yllä. Kruunusilloilla ei ole vaihteita. (Korkeasaaren pysäkille tulee puolenvaihtovaihteet, mutta nekin ovat normaalioloissa aina vakioasennossa, jolloin niistä aiheutuu potentiaalista häiriötä vasta jos niidä joudutaan kääntelemään sankan lumipyryn aikana.)
Jossain määrin lumitilan varaaminen katujen varsilta voisi vähentää väärinpysäköimisongelmaa, mutta siinäkin vaikutus olisi vähäinen. Autoilija jättää autonsa hassusti lähinnä siksi, että parkkiruutuja ei kukaan puhdista lumesta. Kadut aurataan siten, että parkattujen autojen rinnalle muodostuu lumivalli. Jalkakäytävät aurataan toiselta puolen samalla tavalla. Autot jäävät kahden vallin väliin mottiin, ja autoilijat sitten lapioivat ne sieltä pois. Lopputuloksena se parkkirivi, jos joskus on tyhjä, näyttää aikamoiselta perunapellolta ja houkutus jättää auto vähän kauemmas jalkakäytävästä ja siitä aurausvallista, joka jää jalkakäytävän ja auton väliin, kasvaa. Seurauksena auto on sitten ajoradalla. Esimerkiksi Kruununhaassa autoille on varattu 1,8 m tilaa. Siinä ei monta kymmentä senttiä tarvita, kun ollaan jo ratikan edessä.
) Muutenkin toivon, että jos Helsinkiin tehtäisiin pohjois-etelä -suuntaisia metroja, niin niitä voisi käyttää samalla myös pikaraitiotietunneleina.