Laajasalon raideyhteys

Tarkkaan ottaen mikään metro ei tarvitse kääntöraiteita. Pääteasemaksi riittää yksi raide ja laituri. Junahan vain tulee ja vaihtaa suuntaa. Näin myös toimitaan monessa paikassa maailmalla, eikä siihen tarvita mitään automaattia. Näin toimitaan myös monilla raitioteillä, kun käytetään kahteen suuntaan ajettavia vaunuja.
Joo, itseasiassa Hongkongissa on jo kaksi tuollaista "Sepon mallin" mukaista shuttlemetroa: kartta. Vaaleanpunaisella merkitty Disneyland Resort Line, jolla on kaksi asemaa, sekä violetilla merkitty Tsueng Kwan O Line, jolla on seitsemän asemaa. Ensimmäisellä linjalla on 4 minuutin(4 vaunu/juna) ja jälkimmäisellä 3 minuutin (8 vaunua/juna) vuoroväli. Jälkimmäisen loppupää on kokonaan yksilaiturillista ja pääteasema Po Lam (linkki) on tunnelissa, mutta sen lippuhalli on välittömästi samalla tasolla (Hongkongin maasto on erittäin kumpuilevaa) ja liityntäbussit heti siinä takana. Hongkongin MTR:llähän on miehitetty automaatioajo. Ainakin Tsueng Kwan O linjalle on tulossa laajennuksia lähivuosina.
 
Katsos tämä video (linkki) eräältä Hongkongin metroasemalta kuvattuna.
Mikäs siinä pätkässä mätti, kun ovet vedettiin auki sulkemisen jälkeen? Siinähän oli jo kansaa, joka kiltisti jäi odottamaan avoimien ovien eteen ennen sulkeutumista. Sitten kumminkin kun ovet avattiin uudelleen sieltä juoksi vielä joku sisään.

Ettei vain ollut niin, että kuljettaja näki jonkun olevan vielä tulossa, ja hän tiesi että junalla oli vielä aikaa ottaa tulijat kyytiin. Taisi muuten olla myös niin, että tuolta laiturilta kulki junia eri kohteisiin. Siksi kaikki eivät menneet ekaan junaan. Arvaanko oikein?

Antero
 
Mikäs siinä pätkässä mätti, kun ovet vedettiin auki sulkemisen jälkeen? Siinähän oli jo kansaa, joka kiltisti jäi odottamaan avoimien ovien eteen ennen sulkeutumista. Sitten kumminkin kun ovet avattiin uudelleen sieltä juoksi vielä joku sisään.

Ettei vain ollut niin, että kuljettaja näki jonkun olevan vielä tulossa, ja hän tiesi että junalla oli vielä aikaa ottaa tulijat kyytiin. Taisi muuten olla myös niin, että tuolta laiturilta kulki junia eri kohteisiin. Siksi kaikki eivät menneet ekaan junaan. Arvaanko oikein?

Tuollaista ovien uudelleen avautumista näkee ajoittain ja lieneekö johtuvan siitä, että joku on välissä vaiko hetkellinen "bugi". Tuolta kyseiselta asemalta (Jordan) kulkevat junat menevät kyllä samaan kohteeseen kaikki. Tuo, että matkustajat eivät mene herkästi sulkeutuvien ovien väliin (yksihän menee junaan edelleen) johtuu siitä, että joka asemalla on laiturivalvojat paikalla ja tahallinen häiriön tuottaminen maksaa kyllä tekijälleen runsaasti $HK. Lisäksi vuoroväli tuohon aikaan on 2-3 minuuttia, eikä maksa vaivaa odottaa seuraavaa junaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vielä hieman juttua Hongkongn metrosta eli MTR:stä. Kartta tueksi.

Kutakin aluetta palvelee yksi metrolinja ja näin ollen kultakin metroaseman laiturilta kulkee vain ko. linjan junia. Vaihdot linjoilta toiselle on järjestetty nerokkaasti. Esimerkiksi oheisella kartalla näkyvien punaisen (Tsuen Wan Line) ja vihreän (Kwun Tong Line) linjojen keskinäiset vaihdot on tehty niin, että asemat Yau Ma Tei, Mong Kok ja Prince Edward ovat kaikki kahdessa kerroksessa. Yau Ma Tein asemalla kummatkin linjat ovat eri kerroksissa, Mong Kokissa kummatkin linjat kulkevat samaan suuntaan samoissa kerroksissa ja Prince Edwardissa ne kulkevat eri suuntiin samoissa kerroksissa. Näin saadaan vaihtavat matkustajat jakaantumaan paremmin eri asemille, eikä heidän tarvitse kuin kävellä laiturin toiselle puolelle. Vaihto on vieläpä ajoitettu niin, että junat saapuvat ja lähtevät samanaikaisesti, odottaen toistensa vaihtavat matkustajat. Sama rakenne on myös sinisen (Island Line) ja violetin (Tseung Kwan O Line) linjojen asemilla North Point sekä Quarry Bay. Kuten myös muutamassa muuassakin vaihtopaikassa.

Helsingissä vastaava olisi sellainen, että nykyisen ja Laajasalo-Kamppi-Pasila- metrolinjojen vaihdot olisi järjestetty Kamppiin niin, että samaan Itäkeskuksesta länteen ja Laajasalosta pohjoiseen kulkevat junat olisivat samalla tasolla, kun taas toiseen suuntaan menevät olisivat samalla tasollaan. Kamppi vaan taitaa olla (jos metro valitaan) +-tyyppinen risteysasema, jossa kuljetaan eri tasoissa täysin eri suuntiin.

Tukholman tunnelbanassahan tällainen jarjestely on tuttua välillä Slussen-Gamla Stan-T-Centralen.
 
Tässä tällainen "cross-platform interchange"-systeemi havainnollistettuna: linkki. Onko tuollaisia käytössä missään järjestelmissä koko Suomessa? Mites Huopalahden asemalla Kirkkonummen ja Vantaankoskelle meneville lähijunille?

Helsingin metrossakaan ei taida laajennuksissakaan olla juurikaan mahdollisuutta tällaiseen, ellei sitten Kamppia on hieman suunnitella uudelleen. Nykyisen suunnitelmanhan mukaan sen raiteet sen kahdessa kerroksessa olisivat ristissä toisiinsa nähden (nykyisen metroaseman allahan on se valmiiksi luohittu tila).
 
Viimeksi muokattu:
Tässä tällainen "cross-platform interchange"-systeemi havainnollistettuna: linkki. Onko tuollaisia käytössä missään järjestelmissä koko Suomessa? Mites Huopalahden asemalla Kirkkonummen ja Vantaankoskelle meneville lähijunille?
Hpl:ssa voi vaihtaa vastakkaiseen suuntaan laiturin yli kävellen vain kaupunkiradalta kaupunkiradalle, ts. A- ja M-junien (hiljaisena aikana L- ja M-junien) välillä. Vantaankoskelta vaihto E-, S- ja U-juniin tapahtuu matkustajien kannalta vaivalloisella tavalla. Matkustajien kannalta on epämukavaa sekin, että Pasilan suuntaan mennään kahdelta eri laiturilta. Reaaliaikainen info tosin eliminoi osan haitoista, kun on tiedossa miltä raiteelta oikeasti seuraava juna menee. Reaaliaikaiset näytöt ovat kaikilla sisäänkäynneillä portaikkojen alapäässä.
 
Mietinpä tuota minimetroakin, miltä se sitten näyttäisi.

Yksilaiturilliset asemat (toki olisi koko asema luohittu jo valmiiksi, mutta vain toinen laitureista olisi käytossä ja ylipäätään näkyvissä) ja ohituspaikat tarpeen mukaan. Missäs nuo ohituspaikat olisivat? Hyvä paikka ainakin olisi Katajanokan valmiiksi louhittu asema. Jos radalla ajaisi ruuhka-aikaan 3 junaa, niin pitäisi olla myos ainakin toinen ohituspaikka jossain. Ja automaatti ohjaisi niin joustavsti, ettei liikenne hidastuisi. Nämä ohitusraiteet toimisivat sitten myos kaluston säilytyspaikkoina liikennetilanteiden mukaan; hiljaisena aikana vain yksi juna ajossa, jolloin muut kaksi junaa seisovat noilla ohitusraiteilla.

Kampin asema olisi luonnollisesti nykyisen aseman alla "kakkoskerroksessa", josta se sujuvasti tulevaisuudessa jatkuisi sitten mahdollisesti Töölöä, Meilahtea ja Pasilaa kohden. Esplanadin aseman (kuten kaikkien muidenkin asemien) tulisi olla niin lähellä kadunpintaa kuin mahdollista, mieluiten vain yhdet portaat ja siinä heti laiturialue. Tiedä sitten, miten sellainen olisi mahdollista, sillä olen ymmärtänyt Kauppatorin kohdalla olevan pahoja kallioruhjeita, jotka vaikeuttavat ratkaisevasti mm. Kauppatorin oman metroaseman toteuttamista. Erään suunnitelmavaihtoehdon mukaanhan asemat olisivat olleet Erottajalla ja juuri Kauppatorilla, mutta sittemmin kummatkin asemat on korvattu yhdellä Esplanadin asemalla.

Asemien tulisi olla korkeatasoisia ja juuri Espan asemalta voisi olla suora kulkutunneli Rautatientorin ja/tai Kaisaniemen metroasemalle, vaikkapa osittain sähkoisellä liukukäytävällä toteutettuna.

Asemilla tulisi jo alkuvaiheesta saakka olla laituriovet, jotka ovat mielestäni paitsi turvallisuutta lisäävä, toimiva niin myoskin esteettinen ratkaisu. Ja vaikka asemat olisivat minimetron säästokonseptin mukaisia yksilaiturillisia "kevytasemia" ei niiden korkeatasoisuudesta tai laadusta tulisi kuitenkaan tinkiä, vaan niiden tulisi olla paitsi toimivia ja myoskin korkeatasoisia arkkitehtuuriltaan.

Linjan kolme junaa olisivat kaikki uushankintoja joltain kansainvaliseltä valmistajalta ja rakenteeltaan 3-vaunuisia, noin 60-metrisiä, läpikuljettavia yksioitä (mutta asemat louhittuna valmiiksi nykyiseen junien maksimipituuteen eli 135 metriä, jotta kapasiteettiä voidaan laajentaa myohemmin). Tällaiset ovat kovasti yleistyneet maailmalla ja pisimmillään sellaiset voivat olla 8- tai jopa 12-vaunuisia yksikoitä. Läpikuljettavien yksikoiden etu on matkustajien vapaa liikkuvuus koko junan sisällä ja siten tasaisempi kuormitus junayksikossä. Näiden junien ollessa täydellisessä automaattiohjauksessa/-kontrollissa myoskään varsinaisia ohjaamoita ei tarvittaisi (manuaalinen ajokytkin jonkin lukittavan kannen alla poikkeustapauksia varten), vaan junien päädyissä olisi kookkaat, hyvin merkityt ja helppokäyttoiset hätäuloskäynnit. Virroitustapaa tulisi mielestäni harkita ja jopa ilmajohtovirroituksen mahdollisuutta tutkia. Laituriovet poistavat siitä mahdollisesti aiheutuvan turvallisuusriskin.

Luulenpa muuten että koko konseptin saisi yhdeltä valmistajalta valmiina ns. "turnkey"-pakettina liikkuvaa kalustoa myoten.

Vaikka olenkin edelleen toki ratikkayhteyden kannalla, niin se ei estä minua pohtimasta muitakin vaihtoehtoja.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä pidemmälle tuota minimetroa pohtii, niin sitä enemmän se tuntuu hieman omituiselta ja ennenkaikkea puutteelliselta suunnitelmalta. Asemien kohdalla säästettaessä, esimerkiksi jättämällä sisäänkayntejä pois niiden saavutettavuus heikkenee, mutta niiden lisääminen taas lisäisi kustannuksia.

Olisikos mahdollista toteuttaa nuo asemat kaksilaiturillisina sivulaituriasemina (Kalasataman tapaan), jolloin nuo ohitusraiteetkin saataisiin samalla? Vaaditaanko Helsingin metroon tunneli per raide (esimerkiksi turvallisuussyistä) vai voisivatko kummatkin raiteet olla samassa tunnelissa (kuten maailmalla paljolti on)? Ja säästäisiko tällainen merkittävästi louhimiskustannuksia?

Radan rakenne voisi siten olla sellainen, että kaikki asemat olisivat sivulaituriasemia, mutta Kampissa ja Kruunuvuorenrannassa olisi vain yksi raide käytossä. Tälloinhän laituri voisi olla kummallakin puolella (peittäen samalla toisen raiteen varauksen) ja junien kummankin puolen ovet voisivat olla käytossä. Esplanadin asemalla sekä Katajanokan asemavarauksen kohdalla olisi sitten täydelliset sivulaiturit (kuvalinkki Pariisin metrolinjalta 14, joka on automaattimetro laituriovilla) ja tämä mahdollistaisi siis myos junien ohitukset sekä niiden säilytyksen. Muilta osin rataosuus olisi sitten yksiraiteista, mutta tunnelissa olisi valmiina varaus myos kakkosraiteelle.


Alla ratalinjan rakenne pelkistetyllä grafiikalla ilmaistuna (katkoviiva kuvaa yhtä raideparia, numero asemaa):


1------------2=====------------3=====------------4


1. Kamppi
2. Esplanadi
3. Katajanokan asemavaraus
4. Kruunuvuorenranta
 
Viimeksi muokattu:
Alla ratalinjan rakenne pelkistetyllä grafiikalla ilmaistuna (katkoviiva kuvaa yhtä raideparia, numero asemaa):

1------------2=====------------3=====------------4

Tarkoittanet yhdellä viivalla yhtä raidetta ja kaksoisviivalla yhtä raideparia, eli tunnetummin sanottuna kaksoisraidetta?
 
Jatkanpa vielä ideaani minimetrosta.

Kaluston säilytykseen ja päivittäishuoltoon kehitin muutamia vaihtoehtoja.

Jos ruuhka-aikaan olisi liikenteessä kaksi junaa (vuoroväli 7,5 min) toinen junista voitaisiin parkkeerata hiljaisen liikenteen (vuoroväli 15 min) ajaksi Esplanadin aseman kakkosraiteelle. Ja kun asemalla olisi laituriovet olisi se turvallisesti "lukittujen ovien" takana, johon vain henkilokunnalla olisi oikeus päästä. Toinen juna voidaan sitten parkkeerata samalle asemalle, jolloin sama henkilökunta voi hoitaa senkin päivittäishuollon. Vaihtoehtoisesti Kamppi voitaisiin rakentaa heti kaksiraiteiseksi ja käyttää vapaana olevaa raidetta vastaavasti junien säilytykseen. Kampin etuna olisi myös se, että se olisi yhteydessä jo olemassa olevaan metroon, jolloin se olisi paremmin huolto- ym. henkilökunnan saavutettavissa. Jos ruuhka-aikaan liikennoitäisiin tiuhemmin, eli 5 min välein tarvittaisiin kolmas juna, jota voidaan liikenteen harventumisen jälkeen säilyttää myos em. keinoin. Jos laiturit olisivat jo valmiiksi maksimipituisia eli 135-metrisiä voitaisiin kaksi noin 60-metrista junayksikköä säilöä samalle raiteelle peräkkäin. Tälloin koko liikenne hoidettaisiin yhdellä yksiköllä kokonaan yhtä raidetta pitkin.

Yksi vaihtoehto on tietysti rakentaa yhteys Kampin nykyiselle kääntoraiteelle ja säilöä sekä huoltaa junat siellä, "minivarikolla". Junien ulkopesukin yms. voisivat hoitua paremmin siellä. Mutta tällaisen yhteyden rakentaminen lisäisi taas kustannuksia, mutta olisi varmasti toiminnallisesti paras vaihtoehto.

Lisäksi tällöin voitaisiin hieman tinkiä asemien kustannuksista. Ne olisi toki luohittu valmiiksi maksimipituuteen, mutta niiden infrastruktuuri yms. olisi mitoitettu noita 60-metrisiä junia varten. Liikenteen lisääntyessä ja metroradan jatkuessa Kampilta pohjoiseen otettaisiin loput tilat vähitellen käyttoon ja asemat rakennettaisiin täyteen mittaansa. Uloskäynti asemilla voisi olla aina siten (sivulaitureiden ollessa kyseessä), että varsinaiselta laiturilta noustaisiin raitteet ylittavälle välitasolle, joka sijaitsisi asemahallin puolivälissä ja sieltä olisi puolestaan yhteys maanpinnalle ja ulos. Vilkkaimmilla asemilla tällaisia tasoja voisi olla kaksi (1/4 ja 3/4 kohdalla aseman pituudesta).Tällaista asemarakennetta voitaisiin käyttää myos pinta-asemilla sekä viadukteille rakennetuille asemille.

Tuli vaan mieleeni, että pitäisikö Kampin 2. laituritasolta olla yhteys sekä ylemmälle tasolle, että myös suora yhteys ulos? Vai riittäisikö, että kaikki matkustajat kulkisivat aina ykköslaituritason kautta?
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös