Mutta se 20% on tilastoharhaa. Tai ei se harhaa ole, se on ihan todellinen luku, mutta minuuteiksi muutettuna hidastumista tapahtuu 0,1 minuuttia eli kyse ei ole todellisesta ongelmasta.
Voin tätä asiaa valaista vielä sen verran, että oikeastaan kysymys on täysin väärien periaatteiden soveltamisesta joukkoliikenteeseen.
Joukkoliikenteessähän kuljetaan aikataulunmukaisesti. Toki aikataulujen teolle on joitain rajoituksia siitä, miten kauan eri tapahtumat liikenneverkossa kestävät. Lähinnä se tarkoittaa sitä, että aikataulua ei voi suunnitella siten, että ajoitetaan tapahtumaan samanaikaisesti sellaiset asiat, jotka eivät voi tapahtua samanaikaisesti. Yksinkertainen esimerkki tästä on risteys. Ei ole mahdollista ajoittaa toistensa reitit risteävät vuorot ajamaan risteyksestä samaan aikaan, sillä silloin ne törmäävät toisiinsa.
Törmäyksen välttäminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että ajoaika pitenee. Sillä törmäys vältetään sillä, että toinen vuoroista lähtee lähtöpisteestään liikkeelle joko myöhemmin tai aikaisemmin, jotta se ei osu risteykseen samalla hetkellä toisen vuoron kassa.
Jotta lähtöaikaa voidaan siirtää, verkossa on tietenkin oltava sitten mahdollisuus siihen muualla. Voihan olla niin, että matkalla on toinenkin risteys, ja lähdön siirto aiheuttaakin sen, että sitten törmätään toisessa risteyksessä. Silloin on puututtava näiden risteysten väliseen ajoaikaan. Hyvin suunitellussa verkossa ajoaikaa voidaan muttaa niin, että voidaan ajaa myös nopeammin ja vastaavasti toisaalla hitaammin ja näin vältetään törmäys ilman että kokonaisajoaika muuttuu.
Mutta tällaista säätämistä ei ole mahdollista tehdä, jos verkko on liian kuormitettu ja lisäksi tarvitaan pelivaraa satunnaisuuden vuoksi. Ja se satunnaisuus syö aina verkon kapasiteettia. Jos vuorot voivat ajaa vaikka minuutin välein, kapasiteetti on 60 vuoroa tunnissa. Mutta jos satunnaisuuden vuoksi on varattava yhdelle vuorolle minuutin vaihteluvara, yksi vuoro tarvitsee ensin vuorovälin minuutin ja sitten vaihteluvaran toisen minuutin ja lopputuloksena ei voidakaan ajaa enää kuin 30 vuoroa tunnissa.
Satunnaisuus raitioliikenteessä johtuu siitä, ettei ratikoilla ole liikenne-etuuksia, vaan autojen ruuhkautuminen viivästyttää myös raitiovaunuja. Meillä on kohtalaisen hyvin raitiovaunukaistoja, mutta satunnaisuutta aiheutuu liikennevaloista.
Satunnaisuus on se alussa mainitsemani väärä periaate. Satunnaisuuden kanssa voidaan arvioida ajoaikoja ja keskimääräisiä ajonopeuksia simuloimalla satunnaista liikennettä. Nämä mainitut viivästymiset on laskettu tällä tavalla ja ne aiheutuvat siis siitä, että vaunut joutuvat satunnaisuuden vuoksi odottamaan. Nämä odotusajat lisääntyvät kun vuoroja lisätään, sillä tässä joukkoliikenne alkaa toimia kuin autoliikenne, jossa autojen määrän lisääntymienen hidastaa liikennevirtaa.
Oikea tapa korjata tilanne on ottaa joukkoliikenne hallintaan eli asettaa se toimimaan ilman satunnaisuutta. Tämä edellyttää liikenne-etuuksia. Ja liikenne-etuudet puolestaan edellyttävät, ettei yritetä ajaa liian tiheätä vuoroväliä. Liikenne-etuudet siis vähentävät verkon kapasiteettia, mutta henkilökuljetuskapasiteettia ei ole tarpeen vähentää, koska voidaan kasvattaa yksikkökokoa.
Suomeksi sanottuna, meillä pitää siirtyä suurempiin vaunuihin. Silloin voidaan ajaa pidemmällä vuorovälillä mutta nopeammin ja luotettavasti. Tällä tavoin minimoidaan myös matka-aika, sillä ajoajassa voitetaan enemmän kuin hävitään teoreettisessa odotusajassa vuorovälin pidentymisestä.
Antero
