Laajasalon raideyhteys

Vihreät haluaa erillisrahoituksen ratikalle, hyvä homma ja minusta toimivan oloinen malli muillekin alueille:
Osakeyhtiöstä en innostu, mutta erillinen tilinpito, johon liitetään liikenneratkaisut ja rakentamistalous sekä alueen kuntatalous on tervetullutta. Juuri se, että käsitellään erikseen joitain bussiliikennesopimuksia, maanmyyntiä tai -vuokrausta sekä katuverkon hankkeita johtaa siihen, ettei kukaan tajua, mitä ollaan tekemässä kaupungin taloudelle.

Täytyy kyllä todeta, että vaikka näitä kaikkia yritettäisiinkin pohtia yhdessä, ei se yhdessä pohtiminen pelkästään auta, jos asenteet ja luulot ovat sillä tasolla kuin muutama Soininvaaran blogin kommentti on. Siellähän heijastuu perusongelma siitä, että autoiluhankkeet ovat aina tarpeellisia ja välttämättömiä. Vain joukkoliikennettä pitää pohtia, eikä se koskaan kuitenkaan vaikuta autoiluhankkeiden välttämättömyyteen.

Tässä tapauksessa on tietenkin kyse Herttoniemen liikennejärjestelyistä, joita perustellaan sillä, että Kruunuvuori lisää Itäväylän liittymän liikennettä, eikä siihen vaikuta mitään se, onko suoraa ratikkayhteyttä vai ei. Muistaakseni Teme joskus totesi osuvasti, että eihän esim. oopperan risteyksen ruuhkia kukaan esitä ratkaistavaksi rakentamalla isompi Runskin ja Manskun risteys, vaan eletään sen kanssa, että risteyksen kapasiteetti on mikä on koska oopperaa ei pureta eritasoliittymän tieltä. Ihan sama pätee Herttoniemessä – kuin myös Itäkeskuksessa Kehä 1:n kanssa. Ei ole mitenkään välttämätöntä panna satoja miljoonia siihen, että autoilijan ei tarvitse odottaa pari liikennevalokiertoa.

Antero
 
Osakeyhtiöstä en innostu, mutta erillinen tilinpito, johon liitetään liikenneratkaisut ja rakentamistalous sekä alueen kuntatalous on tervetullutta. Juuri se, että käsitellään erikseen joitain bussiliikennesopimuksia, maanmyyntiä tai -vuokrausta sekä katuverkon hankkeita johtaa siihen, ettei kukaan tajua, mitä ollaan tekemässä kaupungin taloudelle.
Minusta ylipäänsä uusien alueiden rahoitukseen pitää keksiä jotain työkaluja, investoinnit tulee etukäteen niin liikenteeseen kuin vaikka päiväkoteihin, tulot taas jälkikäteen tontinvuokrina ja verotuloina. Kaupungin normaali budjetointi ei tähän oikein taivu kun siinä on velkoja erittelemättä mitkä niistä on sijoituksia ja minkälaisisa. Ideaalimaailmassa korjattaisiin budjettimallit, mutta sitä odotellessa pitää keksiä jotain muuta. Osakeyhtiö on vähän ongelmallinen, ja voi se olla joku rahastokin, mutta tuo on minusta kuitenkin selvästi pienempi ongelma kuin se että asukkaat muuttaa alueelle josta puuttuu julkinen liikenne ja palvelut.

Täytyy kyllä todeta, että vaikka näitä kaikkia yritettäisiinkin pohtia yhdessä, ei se yhdessä pohtiminen pelkästään auta, jos asenteet ja luulot ovat sillä tasolla kuin muutama Soininvaaran blogin kommentti on. Siellähän heijastuu perusongelma siitä, että autoiluhankkeet ovat aina tarpeellisia ja välttämättömiä. Vain joukkoliikennettä pitää pohtia, eikä se koskaan kuitenkaan vaikuta autoiluhankkeiden välttämättömyyteen.
Mieilipiteitä on netti väärällään. Autoiluhankkeiden kohdalla asiaa auttaa se että ne ovat järjestäen niin järjettömän hintaisia etteivät ne oikein etene. Ja näemmä itse kukin onnistuu sanomaaan jotain järkevääkin kun tarpeeksi suutaan soittaa. :)
 
Vs: Johdinautot

Mikähän tulee seuraavaksi yritykseksi? Vesibussit vai köysiradat? Näemmekö kohta uunituoreen konsulttiselvityksen, joka alkaa selityksellä siitä, miten vesibussit tai köysiradat ovat kaupunkiliikenteen uusi kuuma trendi, joka yleistyy kulovalkean lailla. Ja sitten luetellaan jostain maapallon toiselta puolelta ainakin kaksi kaupunkia, jotka ovat perustaneet uuden vesibussilinjan tai köysiradan.

Älä nyt sentään ihan hulluttele. Kun mainitset vesibussin ja köysiradan, niin tästä voisi rivien välistä lukea sinun tarkoittavan Laajasaloa. Ja vaikka olenkin samaa mieltä kanssasi johdinautoselvittelyn motiiveista, niin en sentään niin vainoharhaiseksi rupea, että uskoisin virallisen suunnittelun ryhtyvän ideoimaan Laajasalon ratikkaratkaisun korvaajaksi jotain kahden vaihdon köysiratoja. Ei kai Höselissä nyt ihan propellipäitä istu sentään?

Yritetään nyt pysyä järjen rajoissa, jooko?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Johdinautot

Älä nyt sentään ihan hulluttele. Kun mainitset vesibussin ja köysiradan, niin tästä voisi rivien välistä lukea sinun tarkoittavan Laajasaloa.
Muistaakseni köysirataa ehdotettiin viimeksi rautatieaseman ja Linnanmäen välille. Sillä reitillähän se varmaankin olisi ratkaisu Helsingin aseman ruuhkaisuuteen. Lähijunat voitaisiin päättää Pasilaan jossa niille on hyvää pysäköintitilaa ja junamatkustajat voisivat kätevästi vaihtaa köysirataan ja matkustaa Linnanmäen kautta keskustaan. Erityinen etu olisi, että olisi helppo poiketa työpäivän sijasta rentoutumaan Linnanmäelle aamuin illoin. Nythän joutuu vain haikeana ihailemaan maailmanpyörää ja lasten vuoristorataa kun junat seisovat Pasilan ja Helsingin välillä.

Ai anteeksi, aprillipäivä menikin jo. :(

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Johdinautot

Viime kuussa Soininvaara kirjoitti blogissaan Kruunuvuorenrannan köysiradasta, että se "voisi olla jopa realistinen". Useakin kommentaattori ampui sitten idea alas, mutta hulluttelua on kyllä harrastettu päättäjienkin tasolla.
Kyllä sitä nyt ihan vakavissaan on kai selvitetty. Hyvää noissa on se että käyttökustannukset on matalat, tosin jos niihin koreihin halutaan henkilökuntaa vaikkapa turvallisuussyistä niin sitten ei ole. Ongelma on kuitenkin tässäkin se että pitäisi olla verkosto niitä härveleitä, yksittäinen pätkä tuplavaihtoineen ei ole järkevä investointi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Johdinautot

Tämä menee heittämällä ohi aiheen, mutta .... Ongelma on kuitenkin tässäkin se että pitäisi olla verkosto niitä härveleitä, yksittäinen pätkä tuplavaihtoineen ei ole järkevä investointi.
Köysirata on tavallaan vain nurinpäin laitettu Cable Car. Siis vaijerivetoinen ratikka, jollaisia vielä toimii San Franciscossa. Kun köysirata tehdään toisin kuin Suomen yleisimmät köysiradat eli hiihtohissit, niin köysiradoista voidaan (ehkä, ei liene missään tehty) tehdä linjaverkosto, kuten Cable Carit aikanaan olivat. Eli jos köysiradallakin on erillinen kannatinvaijeri (Cable Carilla raide) ja vetovaijeri (Cable Carilla urassa liikkuva vetovaijeri), vaunut voivat pysähtyä ja sivuraitein jopa ohittaa toisiaan. Vaihteet tehdään jäykistä kiskoista mekanismeineen ja vaihteiden välissä ovat vaijerit.

Tällä tavoin siis syntyisi ratikoiden ja bussien kaltainen reitistö, jossa ainoa tapa vaihtaa suuntaa ei olisi hypätä vaunusta pois ja nousta toiseen.

Mutta en näe juurikaan etua siitä, että raiteina ovat ilmassa roikkuvat vaijerit. Ainoa etu on, että sillat eivät maksa erikseen, kun kerran koko raiteisto on siltoja. Mutta tälle edulle on aika vähän tarvetta tavallisessa kaupungissa. Jossain hyvin vuoristoisissa olosuhteissa hyötyä voisi olla, mutta sellaisiin olosuhteisiin ei rakenneta kaupunkeja ihan muista syistä.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Johdinvaunut köysirataperiaatteella sekä Laajasalon tapauksesta

Juu, aiheen ohi menee, mutta jos ei tartte (vielä) perustaa omaa ketjua.

Köysirata on tavallaan vain nurinpäin laitettu Cable Car. Siis vaijerivetoinen ratikka, jollaisia vielä toimii San Franciscossa. Kun köysirata tehdään toisin kuin Suomen yleisimmät köysiradat eli hiihtohissit, niin köysiradoista voidaan (ehkä, ei liene missään tehty) tehdä linjaverkosto, kuten Cable Carit aikanaan olivat. Eli jos köysiradallakin on erillinen kannatinvaijeri (Cable Carilla raide) ja vetovaijeri (Cable Carilla urassa liikkuva vetovaijeri), vaunut voivat pysähtyä ja sivuraitein jopa ohittaa toisiaan. Vaihteet tehdään jäykistä kiskoista mekanismeineen ja vaihteiden välissä ovat vaijerit.

Tällä tavoin siis syntyisi ratikoiden ja bussien kaltainen reitistö, jossa ainoa tapa vaihtaa suuntaa ei olisi hypätä vaunusta pois ja nousta toiseen.

Mutta en näe juurikaan etua siitä, että raiteina ovat ilmassa roikkuvat vaijerit. Ainoa etu on, että sillat eivät maksa erikseen, kun kerran koko raiteisto on siltoja. Mutta tälle edulle on aika vähän tarvetta tavallisessa kaupungissa. Jossain hyvin vuoristoisissa olosuhteissa hyötyä voisi olla, mutta sellaisiin olosuhteisiin ei rakenneta kaupunkeja ihan muista syistä.

Antero
Jonkinlainen kehälinja Pohjoisranta(Liisankatu) - Korkeasaari - Laajasalo - Santahamina - Suomenlinna - Kaivopuisto - Kauppatori - Pohjoisranta. Ei Helsingissä ainakaan verkostoa tarvittaisi, nuo + Vartiosaari taitavat olla ainoita joita tämä auttaisi. Yksi köysirata voisi mennä Kampista Leppävaaraan tikkusuoraa reittiä meren lahden yli. Kaikki nämä voitaisiin kyllä hoitaa lautoillakin, toki sellaisilla mihin pääsee bussit, pikaratikat ja kevyt liikenne kyytiin. Asiaahan pohdittiin, tuliko suurimmaksi ongelmaksi liikennöintikustannukset? Köysiradoillahan ei raitiovaunuja Laajasaloon lenneteltäisi, ellei raitiovaunu olisi itse köysivaunu joka muuntautuu maassa ratikaksi. Vaan onko silta edelleen edullisin vaihtoehto?

Laajasalon tapauksessa, miksei ole edes mietitty lähijunaa? Ydinkeskustasta kokonaan tunnelissa Laajasaloon yksiraiteisena 160 km/h maksiminopeudella ilman välipysäkkejä. Keskelle merta ei pysäkkejä tarvita, joten voidaan nostaa maksiminopeutta 60-80 km/h:sta reilusti ylöspäin. Suurin osa Korkeasaareen menevistä käy siellä kerran vuodessa, joten kyllä h11 riittänee. Asemalta olisi liityntäliikenne, niin että bussilaituritkin olisi sisällä. Kuin Kampissa vaihtaisi metrosta bussiin, paitsi että junat ja bussit olisivat samalla tasolla. Näin Laajasaloon pääsisi muutamassa minuutissa, ei paljoa enää haittaisi että joutuu edelleen liityntäliikenteeseen. Ratahanke maksaisi itseään takaisin sillä, että lähijunan perään liitettäisiin autovaunuja: varakkaat laajasalolaiset voisivat maksaa vaikka 6-8 euroa/auto/suunta yhdestä asemavälistä välttääkseen ruuhkat ja päästäkseen suoraan keskustan P-luoliin. Siis yksi juna ajaisi yhtä väliä non-stop ilman välipysäkkejä edestakaisin, siksi yksi raide riittäisi. Nykytekniikalla autojen lastaus tuskin vie paljoa aikaa - tähdättäisiin 12 minuutin vuoroväliin (asemien välimatka 3 min/suunta). Esim. juna lähtee :00 keskustasta , on :03 Laajasalossa (samaan aikaan liityntälinjat saapuvat Laajasalon terminaaliin), juna lähtee takaisin sekä bussit/ratikat lähtevät asuinalueille :06. Kluuvin asemalle pääsisi Kaisaniemen metroasemalta, Rautatieasemalta sekä mahd. Pisara-keskusasemalta maanalaista kävelykäytävää.
 
Vs: Johdinvaunut köysirataperiaatteella sekä Laajasalon tapauksesta

Laajasalon tapauksessa, miksei ole edes mietitty lähijunaa? Ydinkeskustasta kokonaan tunnelissa Laajasaloon yksiraiteisena 160 km/h maksiminopeudella ilman välipysäkkejä.
On mietitty. Tunnelia ei tehdä siksi, että tunnelin rakentaminen merenpohjan kallioruhjeeseen on käytännössä mahdotonta. Yksiraiteinen asematon ratkaisu oli esillä metron nimellä. Se, että siellä ajaisi edestakaisin punainen juna oranssinvärisen sijasta ei tee merenpohjan ruhjetta yhtään helpommaksi.

Teoreettisen yhteyden matka on niin lyhyt, ettei 160 km/h nopeudesta ole mitään hyötyä – jos siihen edes ehtii kiihdyttämään.

Antero
 
Vs: Johdinvaunut köysirataperiaatteella sekä Laajasalon tapauksesta

Ratahanke maksaisi itseään takaisin sillä, että lähijunan perään liitettäisiin autovaunuja: varakkaat laajasalolaiset voisivat maksaa vaikka 6-8 euroa/auto/suunta yhdestä asemavälistä välttääkseen ruuhkat ja päästäkseen suoraan keskustan P-luoliin.

Minulla on vielä parempi idea: laitetaan sinne perään matkustajavaunuja, joilla varakkaat laajasalolaiset pääsevät suoraan keskustaan. Yksi autovaunu vetää 12 autoa, eli siitä saisi 72-96 euroa per reissu täyellä kuormalla. Saman kokoinen matkustajavaunu vetää tuollaiset sata henkeä (lähiliikennekalustossa ei ole varsinaisia vaunoja, joten arvioin pituuden mukaan). Jos myymme noille matkustajille vaikkapa 2,20€ hintaisia kertalippuja, maksimitulot ovat 220€ per laaki, eli noin kolminkertaiset! Lisäksi säästyy vielä kalliiden autolastausinforjen rakentelu kummassakin päässä, missä puhuttaneen vähintään kymmenistä miljoonista.

Ja vielä parempi idea: entä jos pistäisimmekin ne liityntäratikat ajamaan liityntäpysähdyksen jälkeen suoraan keskustaan vaikka siltaa pitkin? Tunnelijunajärjestelmä + liityntäliikenne maksanee 600 - 800 miljoonaa euroa, tuohon päälle 100 miljoonaa sillasta ei ole iso kulu, joka voidaan kattaa myymällä varakkaille laajasalolaisille 2,20€ hintaisia kertalippuja, joilla he saavatkin vaihdottoman matkan suurimpaan osaan keskustaa kätevästi suoraan työpaikan tai muun kohteen oven lähellä olevalle pysäkille. Autojenlastailujunaan verrattuna kyyti on huomattavan nopeaakin.

Ja jos meinaa tuntua liian kalliilta, niin ainahan sen junan voikin jättää pois ja säästää 80% kustannuksista ilman että opalvelutaso heikkenee juurikaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tämän uutisen mukaan Laajasalon Raide-YVA odottaa siltakilpailua ja vesiliikenneselvityksen tuloksia. Ilmeisesti siis siltakilpailua jotenkin hyödynnetään YVAn teossa.

Siltakilpailun tuloksia nähdään helmikuussa 2012, ja kilpailu ratkeaa kesäkuussa 2012.

Siltakilpailullakin näkyy olevan omat webbisivunsa: http://www.kruunusillat.fi/
Sosiaalistakin mediaa näköjään kokeillaan:
http://www.facebook.com/pages/Kruunusillat-Design-Competition/145759365490706
http://twitter.com/#!/kruunusillat
 
Tämän uutisen mukaan Laajasalon Raide-YVA odottaa siltakilpailua ja vesiliikenneselvityksen tuloksia. Ilmeisesti siis siltakilpailua jotenkin hyödynnetään YVAn teossa.

Siltakilpailun tuloksia nähdään helmikuussa 2012, ja kilpailu ratkeaa kesäkuussa 2012.

Siltakilpailullakin näkyy olevan omat webbisivunsa: http://www.kruunusillat.fi/
Sosiaalistakin mediaa näköjään kokeillaan:
http://www.facebook.com/pages/Kruunusillat-Design-Competition/145759365490706
http://twitter.com/#!/kruunusillat
Tämä vetää jotenkin hiljaiseksi kun näyttää eri hyvältä nuo kilpailukriteerit. Sössikää nyt jotain nin saadaan jotain puhuttavaa! :)
 
Osmo Soininvaara ehdottaa blogissaan, että Helsinki voisi luopua Santahaminan varuskunnasta (yhtenä osana puolustusvoimille asetettuja säästötavoitteita). Jos näin tehdään, voisi saari vapautua hyvinkin nopeasti asuinrakentamiseen. Ennen kuin aletaan kaivamaan metropiirustuksia naftaliinista, kannattaisi ehkä harkita uudemman kerran raitiotien viemistä tunneliin. Siltavaihtoehtoja kalliimmaksi toki tulisi, mutta kuitenkin metroa halvemmaksi eikä läppäsiltojen läppien käyttö aiheuttaisi katkoja raideliikenteeseen.
 
Helsingissä on ollut haluja saada Santis asuntokäyttöön iät ja ajat, mutta joka tapauksessa se kestää kauan vaikka toteutuisikin. Eli jos ei nyt sotkettaisi tähän. Ja kyllä se hoituu ratikallakin.
 
Takaisin
Ylös