Laajasalon raideyhteys

Mä en ole ihan samaa mieltä tuosta, mun mielestä ydin on se, että lautan kanssa heitetään miljoonia roskiin joka vuosi, kun sen käyttö on niin kallista.

Alkuinvestointi on tietysti iso potti maksaa, jos tehdään silta. Mutta ne rahat tulevat maanarvon nousun myötä ja – näin uskon vakaasti, mutta tätä ei kai ole kehdattu tutkia* – takaisin kaupungille.

Totta kai mäkin olen samaa mieltä. Mutta kun menet selittämään sitä henkilölle, jonka argumentti on "eikö kukaan ajattele vanhuksia ja lapsia", on paljon vaikeampaa perustella, että miksi käyttää 120 miljoonaa siltaan (+ 80 miljoonaa ratikoihin) kuin vain 30 miljoonaa lauttaan.
 
Joo, se on kyllä ihan totta. Joka tosissaan vetoaa tuohon lapset ja vanhukset -argumenttiin ei todennäköisesti ymmärrä sitä sillan kannattavuutta.
 
Kaikki mahdolliset vaihtoehdot on nyt tutkittu, paitsi Hakaniemen tori. Hyvin tehty, neutraali selvitys.
Alkuinvestointi on tietysti iso potti maksaa, jos tehdään silta. Mutta ne rahat tulevat maanarvon nousun myötä ja – näin uskon vakaasti, mutta tätä ei kai ole kehdattu tutkia* – takaisin kaupungille. Jos tehdään lautta, ei tarvitse investoida niin paljon, mutta ei niitä rahoja saada koskaan takaisinkaan.
Väitätkö, ettei 13 minuutin lauttayhteys Skattalle nosta maan arvoa? Kyllähän se on, kuten Suomenlinnankin tapauksessa, raikas elämys ja laivalla voi jaloitella, joka on omasta mielestäni mukavempaa kuin istuminen varsin reilusti pienemmässä välineessä. Suomessa ei ole montaa asuntoa, josta voisi tälläisen työmatkan tehdä. Raitiotieverkolla on tärkeämpiä ja edullisempia täydennyskohteita vaikka kuinka: Ykkösen jatko, Raide-Jokeri, Munkkivuori(-Pitäjänmäki), koko Lauttasaari (siltakin olisi jo valmiina), Haaga, Ilmala, Vallilanlaakso, miksei vaikkapa linjojen h15, h16+h17, h55, h62 552 (Raide-Jokeria hyödyntäen) muuttaminen raitiolinjoiksi. Myös h51 ja h69 kulkevat pitkät matkat raitiovaunujen seassa. Varmasti löytyy samalla rahalla vieläkin parempi laajennuspaketti, kuin mitä silta+Laajasalon raitiotieverkosto maksaa.

Toki silta on pitkällä tähtäimellä varmempi vaihtoehto, kuten selvityksessäkin sanottiin, yli 100 vuoden päästä se tuottaa itsensä takaisin, mutta nykyhetkellä kaupungilla on muitakin rahahuolia.
 
Toki silta on pitkällä tähtäimellä varmempi vaihtoehto, kuten selvityksessäkin sanottiin, yli 100 vuoden päästä se tuottaa itsensä takaisin, mutta nykyhetkellä kaupungilla on muitakin rahahuolia.

Siinä ei kyllä missään sanottu noin. Selvityksessä luki, että sadan vuoden päästä lauttayhteyden kokonaiskustannukset koko tuolta sadalta vuodelta ylittävät sillan kokonaiskustannukset (eli investointi, ylläpito ja käyttö). Vain siis lautan ja sillan, ei niihin liittyvien ratikoiden ja bussien. Missään ei sanottu sitä, milloin silta tuottaa kustannuksensa takaisin. Tuossa otettiin kantaa vain kuluihin, ei tuottoihin. Mutta kun sen sillan H/K-suhde oli noin 1,7 jos oikein muistan, se merkitsee karkeasti jotain 15 vuoden takaisinmaksuaikaa (en nyt jaksa laskea diskontaten).
 
Olipas kerrankin hyvä rapsa, jossa virkamiehet eivät tuputa typeriä mielipiteitään. Omissa kirjoissani tämän luettuani lauttayhteys kääntyi täydellisestä hassutteluvaihtoehdosta ihan varteenotettavaksi ratkaisuksi.

* Erilaisia tulotasotilastoja meillä kyllä on, mutta mahtaako olla kunnallisverotuottotilastoja? Ajatukseni tässä on, että yksinkertaistettuna bussilähiö-Kruunuvuori vastaa sosioekonomisesti itälähiötä kun taas ratikka-Kruunuvuori vastaa kantakaupungin arvostettuja reuna-alueita kuten Munkkiniemi, Etelä-Haaga, Arabianranta. Kaupungille jälkimmäinen on tuottoisampi ja sen mahdollistaa raitiotie.

Menee vähän ohi aiheen, mutta menköön. Joskus vaan vaikuttaa siltä, että tämä tonnisten kiskojen sateentekijän rooli menee foorumilla vähän överiksi. Olisiko Jakomäki arvostettu kantakaupungin reuna-alue jos variotram nilkuttaisi sinne saakka?
 
Otetaan nyt se olennainen luku, 8 000 matkustajaa päivässä lautalla kontra 22 000 sillalla. Ei toi ole mikään vaihtoehto, koska ei sillä ole matkustajia.

Mitä tulee sillan investoinnin kalleuteen, niin oikea vertailukohta on muut vastaavan suuruiset investoinnit. Länsimetro Helsingin puolella maksaa (eikö se ollut 40% Helsinkgin osuus?) noin 300 miljoonaa euroa. Raide-Jokeri on jotain 200 miljoonaa. Kummassakaan ei ole kalustoa mukana. Sörnäisten tunnelin virallinen arvaus on 120, noussee. Pienehköt raidejatkot lienevät kannattavampia ja ne kannattaa tehdä joka tapauksessa, mutta en minä nyt oikein ymmärrä mikä noista isoista liikenneinvestoinneista on muka siltaa kannattavampi. Kyseessä on kuitenkin ihan omaa luokkaansa mm. nopeutuksena oleva parannus kasvavan kaupunginosan liikenteeseen.
 
Otetaan nyt se olennainen luku, 8 000 matkustajaa päivässä lautalla kontra 22 000 sillalla. Ei toi ole mikään vaihtoehto, koska ei sillä ole matkustajia.

Noin kontekstista irti repäistynä näyttää tietysti pahalta, mutta tuo ero johtuu siitä että eri vaihtoehdoissa joukkoliikennematkat kohdistuvat erilailla. Joukkoliikennematkojen kokonaismäärässä ero silta- ja lauttavaihtoehtojen välillä on hyvin marginaalinen. Jälkimmäisessä korostuu Hertsikan rooli, mikä muutenkin on varsin luontainen suunta monille muualle kuin keskustaan suuntautuville jl-reissuille.
 
Menee vähän ohi aiheen, mutta menköön. Joskus vaan vaikuttaa siltä, että tämä tonnisten kiskojen sateentekijän rooli menee foorumilla vähän överiksi. Olisiko Jakomäki arvostettu kantakaupungin reuna-alue jos variotram nilkuttaisi sinne saakka?

Daniel käytti muotoa "ratikka-Kruunuvuori". Oletan, että hän tarkoitti ratikkasilta-Kruunuvuorea versus Hertsikkabussi-Kruunuvuori. Jakomäki luultavasti olisi arvostetumpi alue, jos Variotram menisi sinne Kalasatamasta pikarataa suunnilleen pysähtymättä välillä.
 
Noin kontekstista irti repäistynä näyttää tietysti pahalta, mutta tuo ero johtuu siitä että eri vaihtoehdoissa joukkoliikennematkat kohdistuvat erilailla. Joukkoliikennematkojen kokonaismäärässä ero silta- ja lauttavaihtoehtojen välillä on hyvin marginaalinen.

Sepä se juuri: jos joukkoliikennematkoja on yhtä paljon, mutta lauttavaihtoehdossa vain murto-osa matkustajista kulkee lautalla siltavaihtoehtoon verrattuna, niin silloin sillan tosiasiallinen vaihtoehto on liityntä Herttoniemessä ja lautta on käytännössä pelkkä koristus. Elikkä ylimääräinen lisäkustannus. "Lauttavaihtoehdon" varsinainen kustannus tulee liityntäliikenteen järjestämisestä Herttoniemeen. Ja metrojunien pituuttahan juuri nyt mukavasti ollaan lyhentämässä... Jos metrojärjestelmään tarvitsee tehdä jotain lisäkuorman takia, niin se se vasta tuleekin kalliiksi.
 
Väitätkö, ettei 13 minuutin lauttayhteys Skattalle nosta maan arvoa? Kyllähän se on, kuten Suomenlinnankin tapauksessa, raikas elämys ja laivalla voi jaloitella, joka on omasta mielestäni mukavempaa kuin istuminen varsin reilusti pienemmässä välineessä. Suomessa ei ole montaa asuntoa, josta voisi tälläisen työmatkan tehdä.

Väitän. Näin väittää myös Emme-jumala. Lauttayhteys Kauppatorille, joka sentään on kivan kävelymatkan päässä Manskulta toisin kuin Skattan kärki, kerää selvityksen mukaan 60 matkustajaa päivässä. Voi miettiä, nostaako tällainen elämysyhteys maan arvoa.

Toi lauttajuttu on ihan kiva ja miksei sitä kesällä tekisi retken sillä lautalla. Mutta virkistyskäyttö on vähän eri juttu kuin säännöllinen työ-, koulu- tai asiointimatkayhteys.

Toki silta on pitkällä tähtäimellä varmempi vaihtoehto, kuten selvityksessäkin sanottiin, yli 100 vuoden päästä se tuottaa itsensä takaisin, mutta nykyhetkellä kaupungilla on muitakin rahahuolia.

Tämä 100 vuotta on muuten laskelma, jota en lainkaan ymmärrä. Jos halutaan oikeasti tarkastella sadan vuoden ajanjaksoa, niin siinä ajassa on hankittu uudet lautat kahteen kertaan ja siltakin kunnostettu raskaasti ainakin pari kertaa. Onko tällaisia kustannuksia huomioitu? Jos on vaan laskettu alkuinvestointi sekä vakioitu käyttö- ja ylläpitohinta ja katsottu, missä vaiheessa viivat kohtaavat, niin tuo on täysin arvoton tieto siinä vaiheessa, kun se viivojen kohtaus menee yli jommankumman hankkeen lisäinvestointeja vaatimattoman eliniän. Eri juttu toki olisi, jos ne viivat kohtaisivat viiden tai 15 vuoden kuluttua, silloin tuo tieto kertoisi jo jotain.

Olipas kerrankin hyvä rapsa, jossa virkamiehet eivät tuputa typeriä mielipiteitään.

Näin mäkin reagoin. Ja luulen, että se johtuu paristakin asiasta. Ensinnäkin tekijä on tällä kertaa joku muu kuin vakioituneet korruptoituneiksi pelätyt konsulttitoimistot eli tekijä on saattanut pitää kiinni yhdestä sun toisesta tosiasiasta maineensa vuoksi. Ja toiseksi tilaajakaan ei ole mikään sellainen toimija, jonka mielipiteet ovat tulleet ennakolta tutuiksi. Eli Taske tilasi ja Destia teki. Okei, Taskellakin on kuulemma mielipiteensä, mutta ilmeisesti se on kuitenkin sellainen virasto, jossa fakta ajaa tunteiden ohi.

Omissa kirjoissani tämän luettuani lauttayhteys kääntyi täydellisestä hassutteluvaihtoehdosta ihan varteenotettavaksi ratkaisuksi.

Tämä kaipaisi vähän lisää perusteluja. Teknisesti mahdollinen, okei. Mutta miksi lautta olisi sinusta oikeasti varteenotettava vaihtoehto? Se on poskettoman kallis ja äärettömän tehoton ylläpitää käyttäjämääriin nähden. En voi kuin toistaa Villen sanat:

Sepä se juuri: jos joukkoliikennematkoja on yhtä paljon, mutta lauttavaihtoehdossa vain murto-osa matkustajista kulkee lautalla siltavaihtoehtoon verrattuna, niin silloin sillan tosiasiallinen vaihtoehto on liityntä Herttoniemessä ja lautta on käytännössä pelkkä koristus. Elikkä ylimääräinen lisäkustannus.

Ja Kouvo, mitä ajattelit tehdä sillä Espaa seilaavalla bussiarmaadalla? Minne ne bussit menee ja miten ne pysyy aikataulussa niin, että ne tulee edes joten kuten oikeaan aikaan satamaan. Rajoitteena vielä se, että sinne satamaan pitää kerätä kaksi bussia ennen kuin lautta lähtee. Ei siis riitä, että yksi bussi on aikataulussa. Molempien pitää olla. Yhdet liikennevalot pieleen ja satamassa venaillaan 2 ylimääräistä minuuttia.
 
Noin kontekstista irti repäistynä näyttää tietysti pahalta, mutta tuo ero johtuu siitä että eri vaihtoehdoissa joukkoliikennematkat kohdistuvat erilailla. Joukkoliikennematkojen kokonaismäärässä ero silta- ja lauttavaihtoehtojen välillä on hyvin marginaalinen. Jälkimmäisessä korostuu Hertsikan rooli, mikä muutenkin on varsin luontainen suunta monille muualle kuin keskustaan suuntautuville jl-reissuille.
No kun ei ole. Hertsikasta ei ole mitenkään houkuttelevia yhteyksiä minnekään muualle kuin keskustaan ja Itiksen suuntaan, mikä taas on aika marginaalinen matkakohde. Ei siellä ole esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkoja isompia määriä. Ja jos ihan oikeasti vaihtobussimatka Laajasalosta Hertsikkaan houkuttelee suurinta osaa matkustajista, niin kuinka surkea sen vaihtoehdon täytyy olla?

Kokonaismatkustajamääristä veikkaisin ettö malli ei siirtäisi niitä autoista joukkoliikenteeseen vaikka Kruunuvuori olisi Maglev-verkoston keskipiste, koska oikein mitään muuta tapaa ei ole selittää sitä että kokonaismatkustajamäärät ei reagoi matka-aikoihin mitenkään kun ne kuitenkin saman lärpäkkeen mukaan ovat huomattavasti pidemmät. Olin ymmärtäväni teksistä että pohjalla on 2007 vuoden suunnitelmien liikenneverkko joka sisältänee yhden jos toisenkin autotunnelin ja ties mitä rataa, tiedä sitten mihin suuntaan toi vaikuttaa.

Yksi asia mitä en muuten tajua on että miten ihmeessä kuuden minuutin vuorovälillä kulkevat lautat ja vartin välein kulkevat bussilinjat tahdistuu toisiinsa, todennäköisesti tuota bussilinjastoa ei ole kai vakavissaan selvitetty. Oudoin osio tuossa on nimenomaan ne Katajanokka - Aleksi - Bulevardi bussit, joidenka ilmeisesti pitäisi jotenkin pysyä aikataulussaan. Tai mitä siinä tapahtuu siinä vaiheessa kun noita busseja tulee kuusi jonossa joka kolmannelle lautalle?
 
Nyt kun luen selvitystä, niin kiinnitti huomiota, että joukkoliikenteen matkustajamäärät yksinkertaisesti oletetaan samaksi, kuin siltavaihtoehdossa. Eli matka-ajan pidentymisen kymmenellä minuutilla ei oleteta vaikuttavan kulkutavan valintaan joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välillä. Ei siinä sikäli mitään: kyseessähän on alustava selvitys, missä voi olla paikallaankin laskea varman päälle, eli ei ainakaan aliarvioida matkustajamääriä vertailuvaihtoehtoon nähden. Mutta tämä selittää, miksi lauttavaihtoehdon ja siltavaihtoehdon joukkoliikenteen matkustajamäärissä ei näytä olevan eroa.
 
Yksi asia mitä en muuten tajua on että miten ihmeessä kuuden minuutin vuorovälillä kulkevat lautat ja vartin välein kulkevat bussilinjat tahdistuu toisiinsa, todennäköisesti tuota bussilinjastoa ei ole kai vakavissaan selvitetty. Oudoin osio tuossa on nimenomaan ne Katajanokka - Aleksi - Bulevardi bussit, joidenka ilmeisesti pitäisi jotenkin pysyä aikataulussaan. Tai mitä siinä tapahtuu siinä vaiheessa kun noita busseja tulee kuusi jonossa joka kolmannelle lautalle?

Tämä on yksi suuri lauttavaihtoehtoon kohdistuva epäkohta. Destia on – toimeksiannon ja osaamisensa mukaisesti – selvittänyt, että lautta on teknisesti mahdollinen. Se ei ole selvittänyt, eikä sen osaamisalueeseen kuulukaan selvittää, toimisiko tällainen bussi+lautta-systeemi ihan oikeasti Helsingin katuverkossa. Jos Taske jostain syystä haluaisi viedä lauttavaihtoehtoa eteenpäin, tulisi tällainen selvitys luonnollisesti ajankohtaiseksi.

HSL on juuri – pienen porun saattelemana – siivonnut bussit pois Espalta, koska ne nyt vaan ei pysy aikataulussa siellä ja koska kaupungilla ei ole haluja parantaa niiden toimintaedellytyksiä. Ja kuitenkin 16 oli linja, jolla oli hyvin vaatimattomat käyttäjämäärät eikä "mitään" seurauksia siitä, että se kulki miten sattui. Tuskinpa se haluaa sinne uudelleen valtavaa määrää busseja, ja vieläpä sellaisia busseja, joiden on oikeasti kuljettava aikataulussa.

Kuvitelkaahan tilanne, jossa Skattalla pitäisi klo 16:50 kahden bussin ajaa lautalle. Niille on tehty parhaiden suunnitteluperiaatteiden mukaiset aikataulut siten, että Skattan välipisteaika on 16:50. Koska liikenneympäristö on arvaamaton, aikatauluihin on jouduttu suunnitteluperiaatteiden mukaisesti lisäämään luotettavuusvaraa. Siksi eka bussi saapuu lauttarantaan jo 16:46, kun kävi hyvä tuuri. Toinen bussi on kuitenkin missanut parit liikennevalot ja Bulsa on taas ollut tukossa. Vaikka se posottaa melkomoista ylinopeutta Katajanokanrannassa, ehtii se silti lauttarantaan vasta 16:54. Ekan bussin matkustajat ovat odotelleet jo 8 minuuttia. Lautta pääsee lähtemään neljä minuuttia myöhässä, mikä puolestaan alkaa sotkea seuraavan, saapuvan lautan aikataulua.

Selvityksen mukaan lautan ajoaika on 6 min ja laituriaika 6 min. Reitillä on neljä lauttaa eli kierrosaika on 24 min. Pitäisi tietää, onko lauttarantainvestointi laskettu niin, että rannassa tosiaan on paikka yhdelle lautalle eikä kahdelle. Jos näin on, liikkumavaraa on todella vähän. Bussien pitäisi kulkea kuin sveitsiläinen kello. Siihen en meidän ydinkeskustassa ihan jaksa uskoa.

Nyt kun luen selvitystä, niin kiinnitti huomiota, että joukkoliikenteen matkustajamäärät yksinkertaisesti oletetaan samaksi, kuin siltavaihtoehdossa. Eli matka-ajan pidentymisen kymmenellä minuutilla ei oleteta vaikuttavan kulkutavan valintaan joukkoliikenteen ja yksityisautoilun välillä.

Tämä ongelma liittyy Emmeen. Sitä saa kohdella aika väkivaltaisesti ennen kuin se alkaa siirtää porukkaa autoista joukkoliikenteeseen. Minusta tuo siirtymänihkeys on liioiteltua, ja vastaavaan ongelmaan on törmätty myös Munkkivuoren ratikan yhteydessä. Se saa kyllä Emmessä vähän matkustajia autoista, jalankulkijoista ja polkupyöräilijöistä, mutta luku on epäuskottavan pieni. Ehkä Emme on koodattu noin siksi, että menneisyydessä on todettu ihmisten käyttäytyvän tietyllä tavalla. Se ei kuitenkaan kelpaa selitykseksi silloin, kun ollaan tekemässä jotain sellaista uutta, jonka pitäisi olla ratkaisevasti parempi kuin vanha.

Kruunuvuoren tapauksessa Emmen pää taitaa mennä erityisen sekaisin siitä, että joukkoliikenteen matka-ajat heittävät eri vaihtoehdoissa niin paljon ja ne voivat olla täysin totutusta poiketen autoliikenteen matka-aikoihin verrattuna huomattavasti lyhyempiä. Kun ei Emme ole tällaista ennen nähnyt, sillä menee pää niin pyörälle ettei se tiedä, mitä sen pitäisi ennustaa. Minusta myös se Kauppatori–Kruunuvuori -lautan matkustajamääräennuste on herkullinen, mutta ei sekään ihan uskottava ole. Jos tuollainen lautta oikeasti tehtäisiin, ja saatetaan hyvin vielä tehdäkin ratikan ohelle, jos sille löytyy maksaja, niin kyllä siellä nyt enemmän on porukkaa kuin 63 päivässä.
 
Tämä 100 vuotta on muuten laskelma, jota en lainkaan ymmärrä. Jos halutaan oikeasti tarkastella sadan vuoden ajanjaksoa, niin siinä ajassa on hankittu uudet lautat kahteen kertaan ja siltakin kunnostettu raskaasti ainakin pari kertaa. Onko tällaisia kustannuksia huomioitu? Jos on vaan laskettu alkuinvestointi sekä vakioitu käyttö- ja ylläpitohinta ja katsottu, missä vaiheessa viivat kohtaavat, niin tuo on täysin arvoton tieto siinä vaiheessa, kun se viivojen kohtaus menee yli jommankumman hankkeen lisäinvestointeja vaatimattoman eliniän. Eri juttu toki olisi, jos ne viivat kohtaisivat viiden tai 15 vuoden kuluttua, silloin tuo tieto kertoisi jo jotain.

Paitsi että tuo "100 vuotta" kertoo juurikin, että ne viivat eivät kohtaa 5 tai 15 vuoden päästä. Siinä on vain sanottu, että se on laskennallisesti hyvin kaukana, mutta samalla sanottu, mitä on käytetty mittarina. Mutta sinänsä tuo tieto on hyvin vähäpätöinen, koska se kertoo vain kustannuksista, ei hyödyistä.
 
Väitän. Näin väittää myös Emme-jumala. Lauttayhteys Kauppatorille, joka sentään on kivan kävelymatkan päässä Manskulta toisin kuin Skattan kärki, kerää selvityksen mukaan 60 matkustajaa päivässä. Voi miettiä, nostaako tällainen elämysyhteys maan arvoa.
25 minuuttia on käytännössä kaksinkertainen matka-aika - ja harvan matkan päätepiste on siinä Kauppatorin nurkilla saatika harva työmatkalainen siitä Manskulle kävelisi. Kyllä se Skattan kärki kannattaa, varsinkin, jos bussi tai spåra joka tapauksessa on jo kyydissä lautassa ja jatkaa maalta välittömästi matkaa. Ja vaikka ei olisikaan, aikataulut voidaan tasata aika tarkkaankin - onhan lautta kuitenkin suht säntillinen aikataulussa pysymisessä.
Toi lauttajuttu on ihan kiva ja miksei sitä kesällä tekisi retken sillä lautalla. Mutta virkistyskäyttö on vähän eri juttu kuin säännöllinen työ-, koulu- tai asiointimatkayhteys.
Ei ole. Tässä selvityksessä nimenomaan tutkitaan lautan käyttöä päivittäin, enkä näe siinä mitään ongelmaakaan.

Tämä 100 vuotta on muuten laskelma, jota en lainkaan ymmärrä. Jos halutaan oikeasti tarkastella sadan vuoden ajanjaksoa, niin siinä ajassa on hankittu uudet lautat kahteen kertaan ja siltakin kunnostettu raskaasti ainakin pari kertaa. Onko tällaisia kustannuksia huomioitu? Jos on vaan laskettu alkuinvestointi sekä vakioitu käyttö- ja ylläpitohinta ja katsottu, missä vaiheessa viivat kohtaavat, niin tuo on täysin arvoton tieto siinä vaiheessa, kun se viivojen kohtaus menee yli jommankumman hankkeen lisäinvestointeja vaatimattoman eliniän. Eri juttu toki olisi, jos ne viivat kohtaisivat viiden tai 15 vuoden kuluttua, silloin tuo tieto kertoisi jo jotain.
Kai se on sitten uskottava, että vaihtoehtojen hinnasto menee suht tasoihin, ainakin niin tarkasti kuin voidaan arvioida ilman noppia ja selvännäkijöitä, pitkällä tähtäimellä.
Ja Kouvo, mitä ajattelit tehdä sillä Espaa seilaavalla bussiarmaadalla? Minne ne bussit menee ja miten ne pysyy aikataulussa niin, että ne tulee edes joten kuten oikeaan aikaan satamaan. Rajoitteena vielä se, että sinne satamaan pitää kerätä kaksi bussia ennen kuin lautta lähtee. Ei siis riitä, että yksi bussi on aikataulussa. Molempien pitää olla. Yhdet liikennevalot pieleen ja satamassa venaillaan 2 ylimääräistä minuuttia.
Itse ajattelin, että Espa bussikaduksi. Siinä olisi siten aika vähän pysähtymisiä, kun risteävää moottoriliikennettä ei olisi. Tosin yhtä hyvin Espalle sopisi pikaraitiotie, jotta kaikkien vaunujen ei tarvitsisi tungeksia Aleksanterinkadulla - jolla huristelu on jo nyt keskinopeudeltaan 10 km/h luokkaa.
 
Takaisin
Ylös