Laajasalon raideyhteys

Joukkoliikennematkojen kokonaismäärässä ero silta- ja lauttavaihtoehtojen välillä on hyvin marginaalinen.

Niin, se varmaan johtuu siitä, että näin oli päätetty laskelma tehdä. Sivulla 65 kun lukee: "Joukkoliikenteen kysynnän oletettiin pysyvän samana kuin raitiotievaihtoehdossa." Ratikkavaihtoehto ei voi tuottaa enempää joukkoliikennematkoja ennusteessa, jollei siirtymää muista kulkumuodoista ole päätetty edes yrittää ennustaa.
 
Sepä se juuri: jos joukkoliikennematkoja on yhtä paljon, mutta lauttavaihtoehdossa vain murto-osa matkustajista kulkee lautalla siltavaihtoehtoon verrattuna, niin silloin sillan tosiasiallinen vaihtoehto on liityntä Herttoniemessä ja lautta on käytännössä pelkkä koristus. Elikkä ylimääräinen lisäkustannus. "Lauttavaihtoehdon" varsinainen kustannus tulee liityntäliikenteen järjestämisestä Herttoniemeen. Ja metrojunien pituuttahan juuri nyt mukavasti ollaan lyhentämässä... Jos metrojärjestelmään tarvitsee tehdä jotain lisäkuorman takia, niin se se vasta tuleekin kalliiksi.

Hyviä huomioita. Laajempi tarkastelu Laajasalon kokonaisliikennepaketista eri vaihtoehtojen välillä olisi paikallaan ennen kuin aletaan päättämään Kruunuvuori-yhteydestä.

Tämä 100 vuotta on muuten laskelma, jota en lainkaan ymmärrä.

Ei siinä mitään järkeä olekaan, ja tämä käy mielestäni myös raportista ilmi. 40 vuoden jaksolla lautta kuitenkin osoittautuu tietystä näkökulmasta (kun konkreettiset dollarit lyödään pinoon) edullisemmaksi vaihtoehdoksi.

Tämä kaipaisi vähän lisää perusteluja. Teknisesti mahdollinen, okei. Mutta miksi lautta olisi sinusta oikeasti varteenotettava vaihtoehto? Se on poskettoman kallis ja äärettömän tehoton ylläpitää käyttäjämääriin nähden. En voi kuin toistaa Villen sanat:

Ja Kouvo, mitä ajattelit tehdä sillä Espaa seilaavalla bussiarmaadalla? Minne ne bussit menee ja miten ne pysyy aikataulussa niin, että ne tulee edes joten kuten oikeaan aikaan satamaan. Rajoitteena vielä se, että sinne satamaan pitää kerätä kaksi bussia ennen kuin lautta lähtee. Ei siis riitä, että yksi bussi on aikataulussa. Molempien pitää olla. Yhdet liikennevalot pieleen ja satamassa venaillaan 2 ylimääräistä minuuttia.

Posketon kalleus on aika suhteellinen käsite. Konkreettisten lukujen valossa lautta on kiistattomasti edullisempi kuin silta mielekkään tarkastelujakson sisällä. Sitten on tietysti näitä maanarvoja ja joukkoliikennehärpäkkeessä nököttämisen aikoja, joita on huomattavasti kyseenalaisempaa yrittää vääntää euromitallisiksi. Mun mielestä toi lautta on juurikin Kruunuvuoren ratkaisu ja periaatteessa ihan mahdollinen ratkaisu. Jos aletaan laajemmin ymppäämään Laajasaloa tähän lauttaan, niin vaihtoehto muuttuu huonommaksi. Tähän tarvittaisiin just se laajempi selvitys Laajasalosta, johon olis nidottu metrot, bussit ja ratikat yhteen pakettiin, eikä tarkastelu kohdistuisi ainoastaan mailin pätkälle meren päällä.

Mä en aio tehdä mitään bussiarmadalle. Toivottavasti joku oikeasti selvittää kuinka se käytännössä hoidetaan ennen kuin laitureita aletaan väsäämään. Kieltämättä vaikuttaa aika haasteelliselta hommalta saada tuo rullaamaan kunnolla.

Tai mitä siinä tapahtuu siinä vaiheessa kun noita busseja tulee kuusi jonossa joka kolmannelle lautalle?

Tämä voi kyllä olla käytännössä aikamoinen savotta, että bussit saadaan sujuvasti lautoille.

Noin yleisesti en nyt välttämättä pidä lauttaa parempapana kuin siltaa, ehkä jopa päinvastoin. Mutta raportti oli mielestäni sen verran laadukas (tai ainakin meikäläistä huijaamaan onnistunut;)) että en nyt enään pidä sitä ihan mahdottomana vaihtoehtona. Pitäjänkokousta varten siellä on ainakin yksi vahva argumentti: 30 000 000 < 200 000 000 , joka varmasti vetoaa moniin vähemmän asiaan perehtyneisiin kyläpäälliköihin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Laajempi tarkastelu Laajasalon kokonaisliikennepaketista eri vaihtoehtojen välillä olisi paikallaan ennen kuin aletaan päättämään Kruunuvuori-yhteydestä.

Mä ajattelin ensin vastata tähän, että johan sitä on selvitetty vuosikausia ja varmaan enemmän kuin mitään muuta liikenneyhteyttä Helsingissä koskaan – kaikki mahdottomat hassuttelutkin on saatu mukaan paitsi Temen ja mun sukellusvene.

Mutta kun mietin askeleen pidemmälle, niin kaupunki Kruunuvuoren ympärillä on muuttunut näiden vuosien aikana aika lailla – ainakin paperilla. On selvinnyt automaattimetron todellinen kapasiteetti. On sovittu, että Östikaan tulee kymmeniätuhansia asukkaita ja niille metro. Voi olla, että nämä seikat muuttavat mahdottomaksi aiemman nollavaihtoehdon bussi+metro ja käytännössä silloin myös lautta+bussi + bussi+metro muuttuu mahdottomaksi, kun molemmissa on Destian mukaan niitä metromatkustajia suunnilleen saman verran. Eli ehkä laajasalolaiset eivät enää mahdu metroon, tai ainakaan ne lisäasukkaat.

Seppo Vepsäläinen toki ehdotti ratkaisuksi tälle uutta metrolinjaa Itiksestä Viikin kautta Pasilaan. Mahtaisivatko laajasalolaiset pitää Itis–Pasila -metroa tarkoituksenmukaisena ja edullisena tapana ratkaista Laajasalon keskustayhteys?

Nyt on selvitetty ja unohdettu köysirata. On selvitetty ja unohdettu metro meren ali. On selvitetty ja unohdettu Herttoniemestä Laajasaloon haarautuva metro. Ja on selvitetty ja unohdettu trollikat. Näihin tuskin tarvitsee palata. Se, mitä vielä voisi selvittää, on, muuttaako automaattimetro käytännössä Laajasalon joukkoliikennesillan pakkoinvestoinniksi.

Pitäjänkokousta varten siellä on ainakin yksi vahva argumentti: 30 000 000 < 200 000 000 , joka varmasti vetoaa moniin vähemmän asiaan perehtyneisiin kyläpäälliköihin.

Jep, tämä kyllä pelottaa.

---------- Viesti lisätty kello 2:07 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 1:13 ----------

Pitäisi tietää, onko lauttarantainvestointi laskettu niin, että rannassa tosiaan on paikka yhdelle lautalle eikä kahdelle.

Löytyy liitteestä 2. Keskustassa paikka kahdelle lautalle, saarella yhdelle.

Miten mahtaa olla tehty se liitteen 3 arvio, että raitiovaunun ajonopeus sillalla on 35 km/h? Ajonopeus on varmaan harhaanjohtava, tässä tarkoitetaan keskinopeutta. Mutta kun sillalla ei kai sentään ole liikennevaloja eikä helsinkimäisiä nopeusrajoituksia, niin kyllä tuolla pitäisi voida ajaa huomattavasti reippaammin, vaikka Helsingissä ollaankin. Jos ajetaan 60 km/h, säästyy 2 min.
 
Viimeksi muokattu:
Noin yleisesti en nyt välttämättä pidä lauttaa parempapana kuin siltaa, ehkä jopa päinvastoin. Mutta raportti oli mielestäni sen verran laadukas (tai ainakin meikäläistä huijaamaan onnistunut;)) että en nyt enään pidä sitä ihan mahdottomana vaihtoehtona. Pitäjänkokousta varten siellä on ainakin yksi vahva argumentti: 30 000 000 < 200 000 000 , joka varmasti vetoaa moniin vähemmän asiaan perehtyneisiin kyläpäälliköihin.
Mä huomauttaisin kyläpäällikkölle että nolla on vielä pienempi luku; ei tää lautta vaikuta kannattavalta edes verrattuna siihen ettei tehdä yhtään mitään. Se on kuitenkin 30 megaeuroa investointina ja aivan absurdin hintainen liikennöidä suhteessa matkustajamääriin, ja siltikään se ei edes oikein pärjää metrovaihdolle. Kuten siellä esipuheessa todetaan niin hankkeen H/Kon negativiinen. :)

Ja poliittisesti muuten tiheä bussiliikenne Skattan läpi ja Aleksille olisi vähintään yhtä vaikea asia kuin silta, Katajanokalla ollaan barrikaadeilla jo rekkaliikenteen takia ja niitä lauttoja on sentään vaan pari päivässä.

---------- Viesti lisätty kello 9:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 7:37 ----------

Laajasalon bussilinjasto pitäisi muuten miettiä ihan uusiksi. Sillan ohella sinne kuitenkin jäisi ilmeisesti jopa viisi liityntälinjaa, joiden voi olettaa ajavan aika tyhjänä. Lisäksi vielä on HSL:n ajatus jatkaa 79 Laajasaloon. Olen sitä laskeskellut että jos jatkamalla ratikan Hertsikkaan voisi typistää noi bussilinjat ihan ratikan liityntälinjoiksi, niin se luultavasti kannattaisi hyvinkin, vaikka sillä ratikalla sinänsä ei välttämättä olisi niin paljon matkustajia. Mielenkiintoisemman kuvion tästä saa jos miettii että nollajokeri Herttoniemeen olisi myös ratikka, sen varsinkin kantakaupungissa pitäisi olla koska kolmen minuutin vuorovälillä ajettava bussi ei vaan oikein toimi. Jotenkin niin että nollajokeri yhdistyisi säteittäiseen ratikkalinjaan Laajasalossa ja 79 jatkaisi sinne haarautuen Jollakseen ja Santahaminaan. Ja ne 80-sarjan bussit voisi sitten lopettaa, samoin 58 ja 59 itäpäässä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nyt on selvitetty ja unohdettu köysirata. On selvitetty ja unohdettu metro meren ali. On selvitetty ja unohdettu Herttoniemestä Laajasaloon haarautuva metro. Ja on selvitetty ja unohdettu trollikat. Näihin tuskin tarvitsee palata. Se, mitä vielä voisi selvittää, on, muuttaako automaattimetro käytännössä Laajasalon joukkoliikennesillan pakkoinvestoinniksi.

Ajattelin lähinnä sitä, että toiseen käteen otettaisiin silta ja toiseen lautta. Ja tämän jälkeen näille kummallekin selvitettäisiin optimaalisen linjaston mukaan (joka luonnollisesti vaihtoehdoilla on erilainen) kustannuspaketit investointeineen ja operointeineen, johon kuuluvat kaikki (kohtuuden rajoissa toki, ei esim. Jokeria tai e18:sta) Laajasalon liikenteeseen vaikuttavat jl-härpäkkeet.

Toki ennen tuota pitää tsekata tuo automaattimetropelleilyn mahdollisesti aiheuttama pakkoinvestointi-kortti. Ei varmasti kovin kaukana sekään, etenkin jos Santiksen spekulatiivinen jatkokäyttö lasketaan vielä kuvioon mukaan.

Kuten siellä esipuheessa todetaan niin hankkeen H/Kon negativiinen. :)

H/K ei kai ihan kaikissa piireissä ole sitä kuuminta hottia jl-hankkeiden arvioinnissa, mutta valtuustoon se vielä uponnee kuin väärä raha ;)
 
H/K ei kai ihan kaikissa piireissä ole sitä kuuminta hottia jl-hankkeiden arvioinnissa, mutta valtuustoon se vielä uponnee kuin väärä raha ;)
Mulla on omat ongelmani niin liikenne-ennusteiden kuin kustannuslaskentamallien kanssa, mutta lähinnä niin päin että kun kartta, aikataulut ja järki sanoo jotain ihan muuta kuin ne mallit, eikä niin päin että kun kummatkin viisarit osoittaa samaan suuntaan. Jos tota lauttaa oikeasti selvitetään bussilinjastoineen siinä muuten todennäköisesti käy niin, että se muuttuu ihan jalankulkijalautaksi:

AHT on kuitenkin jotain 900, mikä käytännössä tarkoittaa jotain 15 - 20 bussia suuntaansa koska nekään eivät kuormitu tasaisesti. Sinänsä noi vielä mahtuu 10 lauttaan tunnissa (6 min vuoroväli). Paitsi että tällä kahden kuormauksen taktiikalla liikennöitsijä ei tosiasiasiassa voi lähteä siitä että noi tulee nätistä pareissa lautalle ilman älyttömiä viivästyksiä, mikä taas sitten heijastuisi bussikalustoon määrään. Eli kun tota räknätään ihan oikeasti auki, niin vastaus on luultavasti esim. 15 lauttavuoroa tunnissa suuntaansa, mikä sitten puolitoistakertaisi lauttakaluston määrän. Minkä jälkeen tullaankin sitten siihen tulokseen ettei maksa vaivaa, helpommalla pääsee kun matkustajat vaan kävelee lauttaan ja toisessa päässä on sitten ratikka. Ja tämä on vielä hitaampi vaihtoehto.

Siinä köysiradassa kaikkinen ongelmineen on sentään edes paperilla pienet liikennöintikulut, jotka vähän houkuttaa. Tässä lautassa minun on vaikea nähdä mitään houkuttelevaa.
 
mielestän isitä köysirattaa voisi kanssa harkita. Kaupunkien sisäisiä työmatkaliikenteeseen tarkoitettuja köysiratoja on käytössä eri puolila maailmaa paikoissa joissa ylitetään vesistöjä ja muita maastoesteitä.

Köysirataa voisi harkita tapauksessa jossa:
- Se tulisi raitiotietä ja siltoja halvemmaksi
- Ollaan varmoja että Santahaminaan ei aleta rakentaa asuntoja
- Asukasvastarinta saadaan sen puolelle. Toisaalta asukaat vastustavat raitiotietäkin maisemaa rumentavana.

Köysiradan hyvinä puolina voidaan mainita että sen pääteasema ja mahdolliset muut asemat saataisiin lähemmäs asutusta Laajasalossa joten bussiliityntää ei tarvita kuten lautan kohdalla, ja sen lähtöpaikka Helsingin keskustassa voisi olla Hakaniemi. Köysiradat ovat myös säänkestäviä, ne on rakennettu toimimaan lumimyrskyissä alppien ja muiden vuoristojen hiihtokeskuksissa.

t. Rainer
 
mielestän isitä köysirattaa voisi kanssa harkita. Kaupunkien sisäisiä työmatkaliikenteeseen tarkoitettuja köysiratoja on käytössä eri puolila maailmaa paikoissa joissa ylitetään vesistöjä ja muita maastoesteitä.

Köysirataa voisi harkita tapauksessa jossa:
- Se tulisi raitiotietä ja siltoja halvemmaksi
- Ollaan varmoja että Santahaminaan ei aleta rakentaa asuntoja
- Asukasvastarinta saadaan sen puolelle. Toisaalta asukaat vastustavat raitiotietäkin maisemaa rumentavana.

Köysiradan hyvinä puolina voidaan mainita että sen pääteasema ja mahdolliset muut asemat saataisiin lähemmäs asutusta Laajasalossa joten bussiliityntää ei tarvita kuten lautan kohdalla, ja sen lähtöpaikka Helsingin keskustassa voisi olla Hakaniemi. Köysiradat ovat myös säänkestäviä, ne on rakennettu toimimaan lumimyrskyissä alppien ja muiden vuoristojen hiihtokeskuksissa.

t. Rainer
Epäilen että se investointi ei oikeasti ole halvempi. Se nyt laskettu on mallia karvalakki, niissä koreissa ei esimerkiksi ole sähköjä, joka tarkoittaa sitten myös että niissä ei ole valoja, lämmitystä tai ilmastointia. Päiväsaikaan kulkevalla lyhellä hiihtohissillä toi on ehkä ihan OK, joukkoliikennevälineellä ei minusta ole. Ja köysiradatkin ovat säännönmukaisesti ylittäneet rakennusbudjettinsa kertoimella kaksi. Mutuna sanoisin että ihan saman hintainen se on kuin ratikkakin rakentaa.

Se ainoa asia mikä köysiradan puolesta puhuu on se että se periaatteessa menisi pienemmällä henkilötyömäärällä eli olisi halpa liikennöidä, mutta sitten taas toisaalta niissä kojuissa ei samasta syystä ole mitään henkilökuntaa. Evakuointi, järjestyshäiriöt, koettu turvallisuus? Jos niihin laitetaan kojuemännät, niin sitten paukkuu liikennöintikustannukset.
 
Epäilen että se investointi ei oikeasti ole halvempi. Se nyt laskettu on mallia karvalakki, niissä koreissa ei esimerkiksi ole sähköjä, joka tarkoittaa sitten myös että niissä ei ole valoja, lämmitystä tai ilmastointia. Päiväsaikaan kulkevalla lyhellä hiihtohissillä toi on ehkä ihan OK, joukkoliikennevälineellä ei minusta ole. Ja köysiradatkin ovat säännönmukaisesti ylittäneet rakennusbudjettinsa kertoimella kaksi. Mutuna sanoisin että ihan saman hintainen se on kuin ratikkakin rakentaa.

Se ainoa asia mikä köysiradan puolesta puhuu on se että se periaatteessa menisi pienemmällä henkilötyömäärällä eli olisi halpa liikennöidä, mutta sitten taas toisaalta niissä kojuissa ei samasta syystä ole mitään henkilökuntaa. Evakuointi, järjestyshäiriöt, koettu turvallisuus? Jos niihin laitetaan kojuemännät, niin sitten paukkuu liikennöintikustannukset.

En ole kuullut että missään hiihtokeskus tai kaupunkiköysiratavaunusta puuttuisivat valot ja lämmitys. Ei kai Laajasaloon ole tarkoitus rakentaa mitään "munahissiä"? Kuvittelisin että perusmukavuudet sisältyvät aina hintaan tämän kokoissa projekteissa.

Totta on että koska Helsingillä ei ole kokemusta köysiradoista niin mahdollisessa projektointivaiheessa voi tulla yllätyksiä ja hinta nousisi sen takia. Evakuointia ajatellen köysiratojen on oltava "idioottivarmoja, eli sähkökatkon tms sattuessa vaunu saadaan pois linjalta asemalle polttomoottorikoneiston avulla. .

Ilkivallan ja häiriköinnin varalta olisi kuitenkin otava tiukempi vartiointi kuin muussa joukkoliikenteessä, eli kyytiin nousijoita syynättäisiin tarkemmin, ja valitettavasti suomalaisen juhlimiskulttuurin tuntien pitäis liikenten loppua jo klo 21:00 paikeilla, joten siinä suhteessa investointi jäisi vajaaseen käyttöön.

t. Rainer
 
laajasalo.jpg
Käydään vielä kuvan kanssa toi bussilinjasto läpi. Eli ratikan lisäksi vielä 2008 selvitysvaiheessa oli neljä linjaa Herttoniemeen ja yksi Jokerille. Jos oletetaan niille neljälle linjalle esim. keskimäärin 15 ruuhkassa ja muuten 20 min vuoroväli, niin toi on tavallaan yksi Laajasalossa haarautuva 3,5/5 min bussilinja. Matkustajamäärään puolesta todennäköisesti riittäisi ja halvemmaksi tulisi ajaa 10 min vuorovälillä ratikkaa, väittäisin että ollaan edelleen plussan puolella vaikka noi Laajasalon sisäiset llityntälinjat ajaisi 10 min vuorovälillä tuohon tahdistettuna.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
En ole kuullut että missään hiihtokeskus tai kaupunkiköysiratavaunusta puuttuisivat valot ja lämmitys. Ei kai Laajasaloon ole tarkoitus rakentaa mitään "munahissiä"? Kuvittelisin että perusmukavuudet sisältyvät aina hintaan tämän kokoissa projekteissa.
No niin siellä rapparissa luki. Valot jollain ledeillä vielä saisi varmaan jollain aurinkikenno/akku kombolla kuten siellä visioitiin, mutta lämmitys ja ilmastointi vaatisi jo varmaankin jatkuvaa virransyöttä. Siinä taiwanilaisessa köysiradassa, joka nyt on ainoa minun löytämä vertailukohta ihan joukkoliikennejärjestelmänä, yksi iso ongelma on ollut nimenomaan ilmastoinnin puute. Suomessakin tommoinen lasikoppi on aika sauna kesällä. http://en.wikipedia.org/wiki/Maokong_Gondola#Reported_issues
 
Jos tota lauttaa oikeasti selvitetään bussilinjastoineen siinä muuten todennäköisesti käy niin, että se muuttuu ihan jalankulkijalautaksi:

En usko, kaksi lisävaihtoa on (ainakin psykologisesti) liikaa noin lyhyellä yhteysvälillä.

Eli kun tota räknätään ihan oikeasti auki, niin vastaus on luultavasti esim. 15 lauttavuoroa tunnissa suuntaansa, mikä sitten puolitoistakertaisi lauttakaluston määrän.

Tod.näk. näin + lisälaiturit vielä rantsuun. Mun mielestä noi olis kuitenkin hyvä räknätä auki + muutkin linjastokustannukset. Jos toi rapsa jää lopulliseksi totuudeksi niin tavisvaltuutetulle jää kyllä sellainen kuva, että lautta on ihan potentiaalinen vaihtoehto.

Köysiradan hyvinä puolina voidaan mainita että sen pääteasema ja mahdolliset muut asemat saataisiin lähemmäs asutusta Laajasalossa joten bussiliityntää ei tarvita kuten lautan kohdalla, ja sen lähtöpaikka Helsingin keskustassa voisi olla Hakaniemi.

Mähän ottaisin köysiradan koska vaan, edes ilman sen suurempia kustannus/tarkoituksenmukaisuusvertailuja, sen verran pähee vehje kuitenkin kyseessä. Epäilen vaan että se on vähän turhan ufo laite helsinkiin, jolla on niin paljon esteitä edessään että ei tule toteutumaan. Esimerkiksi nyt vaikka se, että on tod.näk. suhteellisen paljon ihmisiä, jotka ei kyseiseen hyrrään nousisi vaikka matkakorttia kapselin buscomin edessä heilauttaessa sinne latautuisi arvoa.

Mitä tulee tuohon bussiliitynnän korvaamiseen Laajasalon päässä, niin ei se mitään ilmaista lystiä olisi. Helposti useampi milli paukkuisi per tolpanväli.
 
En ole kuullut että missään hiihtokeskus tai kaupunkiköysiratavaunusta puuttuisivat valot ja lämmitys. Ei kai Laajasaloon ole tarkoitus rakentaa mitään "munahissiä"? Kuvittelisin että perusmukavuudet sisältyvät aina hintaan tämän kokoissa projekteissa.

Evakuointia ajatellen köysiratojen on oltava "idioottivarmoja, eli sähkökatkon tms sattuessa vaunu saadaan pois linjalta asemalle polttomoottorikoneiston avulla.

Olet nyt sekoittanut kaksi eri köysiratatyyppiä. Ainoa hissityyppi jolla voidaan pitkällä matkalla saavuttaa ratikan kapasiteetti on gondolihissi, eli juuri se "munahissi". Hiihtokeskukset ovat yleensä auki vain päiväsaikaan, joten valaistus on koreissa harvinainen ominaisuus, ilmastointi vielä harvinaisempi. Ylläkseltä kyllä löytyy hissikori jossa on sauna ;) Eikä koreissa tosiaankaan ole mitään omia moottoreita, vaan ne kytkeytyvät suoraan kiinni vaijeriin asemilla. Jos hissi jämähtää pitkäksi aikaa, tullaan matkustajia hakemaan pois tikkailla tai helikopterilla.

Gondolissa on mahdollisuus väliasemiin ja asemavälien itsenäiseen liikennöintiin, mutta aseman hinta on sitten metron tunneliaseman luokassa.
 
Se ei ole selvittänyt, eikä sen osaamisalueeseen kuulukaan selvittää, toimisiko tällainen bussi+lautta-systeemi ihan oikeasti Helsingin katuverkossa.

Taskessa fakta meni itse asiassa sen verran tunteiden edelle, että bussien ilmoitettiin kyllä kulkevan Helsingin katuverkossa jotenkin. Ei pidä olla negatiivinen.

Tämä ongelma liittyy Emmeen. Sitä saa kohdella aika väkivaltaisesti ennen kuin se alkaa siirtää porukkaa autoista joukkoliikenteeseen.

Kuten Elmo jo raportista siteerasi, tarkastelu on tehty sijoittamalla samat matkat (matkamatriisit) molemmissa vaihtoehdoissa. Tämä on neliportaisen liikenne-ennusteen viimeinen porras. Liikenne-ennustemallin muita vaiheita ei ole ajettu uudelleen.

Liike-ennustemallin nimeäminen Emmeksi on siitä erikoista, että ennustemalli on oikeastaan kasa yhtälöitä, joiden laskemiseen Emme tarjoaa sopivat työkalut. Emme ei kuitenkaan ole sama asia kuin malli sen enempää kuin taskulaskin on sama asia kuin sillä lasketut laskutoimitukset. Mallejakin on seudulla käytössä enemmän kuin yksi, vaikka ne kaikki onkin Emmellä toteutettu.
 
Taskessa fakta meni itse asiassa sen verran tunteiden edelle, että bussien ilmoitettiin kyllä kulkevan Helsingin katuverkossa jotenkin. Ei pidä olla negatiivinen.

Heh. Vai sillä tavalla se meni. No joo, Taskellahan ei ole asiassa asiantuntemusta eivätkä ne varmaan väitäkään, että olisi. Ja tottahan se on, että ne bussit kulkee "jotenkin". Mutta jos Taskessa ei nyt ymmärretä jättää lautta-asiaa sikseen, niin sitten se työllistää KSV:tä ja HSL:ää, kun pitää tehdä muistio, jossa todetaan, ettei se bussiliikenne oikeasti toimi ja miksi ei ja mihin se johtaa, jos väkisin pitäisi niillä busseilla ajella. Viivästyy sitten taas muut hankkeet. :(

---------- Viesti lisätty kello 18:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:48 ----------

Mähän ottaisin köysiradan koska vaan, edes ilman sen suurempia kustannus/tarkoituksenmukaisuusvertailuja, sen verran pähee vehje kuitenkin kyseessä.

Sen takia kaikki muutkin sen ottais. Siis ne jotka ottais. Vaikkeivät ehkä sitä myönnä. Ja unohtavat vallan, että siellä Kruunuvuorenrannassa kuitenkin asuu ihan oikeita ihmisiä, joille pitäisi järjestää ihan oikeaa joukkoliikennettä. Mustakin olisi päheetä, kun meillä olisi köysirata. Sen vois rakentaa vaikka Seurasaaren eteläkärjestä Ruohiksen metroasemalle: metroliityntäköysirata oransseine koreineen!

---------- Viesti lisätty kello 19:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:50 ----------

Ajattelin lähinnä sitä, että toiseen käteen otettaisiin silta ja toiseen lautta. Ja tämän jälkeen näille kummallekin selvitettäisiin optimaalisen linjaston mukaan (joka luonnollisesti vaihtoehdoilla on erilainen) kustannuspaketit investointeineen ja operointeineen, johon kuuluvat kaikki (kohtuuden rajoissa toki, ei esim. Jokeria tai e18:sta) Laajasalon liikenteeseen vaikuttavat jl-härpäkkeet.

Olen rajoitetusti samaa mieltä. Nimittäin ratikkasillan linjastoa ei ole vielä mietitty kunnolla – on vaan heitelty, että puolet vaikka Pikkikseen, kun Yliskylä tarvii ruuhkassa 5 min vuorovälin ja puolet Jätkään, kun Kruunuvuorenrannasta voidaan tulla 7 min vuorovälillä. Mutta pohtimatta on kokonaan se, että Laajasalon linjasto on profiililtaan ihan omanlaisensa.

Kantakaupunkilinjoilla on jonkunlaiset ruuhkasuunnat, mutta sittenkin niitä käytetään melko tasaisesti molempiin suuntiin ruuhkassa ja päivä-, ilta- ja viikonloppukäyttö on runsasta. Laajasalo taas on esikaupunkia, jossa on minimaalisesti työpaikkoja ja muita käyntikohteita. Koskee tässä mielessä myös Kruunuvuorenrantaa, vaikka siitä mieluusti kantakaupungin reuna-alueena puhunkin. Tarkoittaa sitä, että Laajasalon raitiolinjoilla on runsaasti matkustajia ruuhkassa ja selkeästi vähemmän päivällä, iltaisin ja viikonloppuisin.

Laajasalon ratikka vaatii minusta myös HSL:n suunnitteluohjeen päivittämistä. Nythän suunnitteluohje lähtee tietynlaisesta värikoodatusta palvelulupauksesta, eli jos härpäke on ratikka, niin vuoroväli on X. Nykyratikkaverkolla se on ihan OK, kun niiden toimintaympäristö on melko yhdenmukainen. Laajasalon linjoilla ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista ajaa hiljaisina aikoina kantakaupunkimaisesti, vaan esim. sunnuntaisin voi olla perusteltua liikennöidä 20 min välein.

Minusta Laajasalo tarvitsisi sellaisen linjastosuunnitelman, jossa tehdään kahdesta eri lähtökohdasta raitiolinjasto: joko niin, että pakkointegroidaan kantakaupunkilinjoihin mallia Pikkis-Yliskylä ja Jätkä-Kruunuvuorenranta tai niin, että Laajasalon vaunut kääntyvät Rautatientorilla tai korkeintaan Kirran tyyppisellä keskustan välittömässä läheisyydessä olevalla kääntöpaikalla ympäri. Eka tuottaa enemmän vaihdottomia matkoja mutta on liikennöintikustannuksiltaan kallis, jos Laajasalon puolella on ajelutettava hiljaisempina aikoina kalustoa turhan matalalla kuormituksella. Toka tuottaa selkeät esikaupunkilinjat, joiden kapasiteetti voidaan optimoida täysin Laajasalon tarpeiden mukaan mutta joilta on sitten vaihdettava muuhun raitiolinjastoon, jos RT ei ole riittävän lähellä loppukohdetta.

Jos linjastoselvityksessä on tehtävä myös Skattalta ytimeen johtava lautta-bussilinjasto, niin kai sen sitten voi tehdä, mutta on se vähän resurssien haaskausta. Toisaalta se voi olla hauskakin työ. Keksitään ensin tuttuun tapaan reunaehdot mallia "ei ytimeen päättyviä bussilinjoja, kun ei ole tilaa terminaaleissa" ja sitten pakkointegroidaan lautalta tulevat bussit nykyverkkoon. 15, Salmisaarenranta – Bulsa – Espa – Skatta – Yliskylä. 21, Vattuniemi – Bulsa – Espa – Skatta – Jollas (Länsimetron aloittamisen jälkeenhän sinne Laruun on luvattu yksi keskustabussilinja). 17, Viiskulma – Simonkatu – Kruununhaka – Skatta – Kruunuvuorenranta, täytyyhän yhteyksien Laajasalosta olla monipuolisia eli Krunaankin pitää päästä, ja rautatieasemalle! No, miettikäämme päissämme, kuinka säännöllisesti nämä bussilinjat saapuvat niemen päätepysäkeiltään sinne Skattan lauttaterminaaliin ja kuinka kuormittunut on vartin välein kulkeva 15 Salmisaaressa tai 17 Fredalla... :lol:
 
Takaisin
Ylös