Laajasalon raideyhteys

Tämä 100 vuotta on muuten laskelma, jota en lainkaan ymmärrä. Jos halutaan oikeasti tarkastella sadan vuoden ajanjaksoa, niin siinä ajassa on hankittu uudet lautat kahteen kertaan ja siltakin kunnostettu raskaasti ainakin pari kertaa. Onko tällaisia kustannuksia huomioitu? Jos on vaan laskettu alkuinvestointi sekä vakioitu käyttö- ja ylläpitohinta ja katsottu, missä vaiheessa viivat kohtaavat, niin tuo on täysin arvoton tieto siinä vaiheessa, kun se viivojen kohtaus menee yli jommankumman hankkeen lisäinvestointeja vaatimattoman eliniän. Eri juttu toki olisi, jos ne viivat kohtaisivat viiden tai 15 vuoden kuluttua, silloin tuo tieto kertoisi jo jotain.
Oikeasti viivat kohtaavatkin 15 tai 40 vuoden kohdalla. Esitetty laskelma on nimittäin verrattavissa siihen, että rahtari pohtii, ostaako pakettiauton vai täysperävaunuyhdistelmän. Ja päättelee, että varmaan paku on parempi, kun on vähän rahaa.

Kokonaiskustannukset eivät ole vertailukelpoiset keskenään, koska kyse on eri asioista. Jos lasketaan ennustetun käytön mukaan, ratikan ja lautan kokonaiskustannukset ovat käytännössä samat. 40 vuoden kuluttua lautan kustannukset jatkavat kasvuaan ja ratikan kustannusten kasvu lähdes pysähtyy – siis niillä kustannuslaskentaperusteilla, joita raportissa on käytetty. Jos lasketaan järjestelmien tarjoamaa kapasiteettia kohden, lautta ylittää ratikan kokonaiskustannukset runsaan 15 vuoden kuluttua.

Hieman ihmettelenkin kokonaiskustannusvertailua, sillä kuten joku tässä ketjussa kirjoitti, ei mitään eli metroliityntä Herttoniemeen on tietenkin tällä metodilla paras ratkaisu. Ei ole Kruunuvuorenselän ylittämisestä kustannuksia lainkaan, kun ei ole ylittäjiäkään.

Lisäksi laskelmasta tosiaankin puuttuu laivojen uusintainvestointi tai peruskorjaus/modernisointi. Ainakaan en löydä mainintaa laivojen käyttöajasta. Helsingissä on hiljan korvattu Suomenlinnan lautta ja raportissa olleissa esimerkkikaupungeissakin lauttoja on uusittu. Tukholman saariston perinnelaivat ovat vanhoja kuten ovat Suomen sisävesilaivatkin. Mutta käyttötarkoitus on toinen, niillä myydään perinnelaivaelämyksiä.

Näin mäkin reagoin. Ja luulen, että se johtuu paristakin asiasta. Ensinnäkin tekijä on tällä kertaa joku muu kuin vakioituneet korruptoituneiksi pelätyt konsulttitoimistot eli tekijä on saattanut pitää kiinni yhdestä sun toisesta tosiasiasta maineensa vuoksi. Ja toiseksi tilaajakaan ei ole mikään sellainen toimija, jonka mielipiteet ovat tulleet ennakolta tutuiksi. Eli Taske tilasi ja Destia teki. Okei, Taskellakin on kuulemma mielipiteensä, mutta ilmeisesti se on kuitenkin sellainen virasto, jossa fakta ajaa tunteiden ohi.
Minunkin mielestäni raportti oli mielenkiintoista ja erilaista luettavaa. Siitä puuttui ”se jokin”, joka on kaikissa tunneliselvityksissä. Ehkä juuri siksi, että sekä tilaaja että tekijä olivat muut kuin ne, jotka tavallisesti tekevät seudun selvityksiä.

Muuten olen raportissa esitetystä ratkaisusta sitä mieltä, että bussien rahtaaminen lautalla on omituinen ja turha ratkaisu. Sitä perusteltiin sillä, että siten siirtyminen lauttaan tapahtuu nopeasti. Mutta kun toisaalla sitten myönnettiin, että busseilla on kuitenkin odotusaika laiturissa, mitä hyötyä on nopeasta siirtymisestä? Odotusaika sekä bussien seisominen lautalla lisäävät kalusto- ja kuljettajatarvetta. Odotusaika pidentää matka-aikaa ja tarve synkata bussien ja laivojen aikatauluja johtaa käytännössä paljon suurempaan matka-ajan pidennykseen kuin raitiovaunu- tai metrojunamainen matkustajien lastaus usean oven kautta.

Kruunuvuoressa on oltava jotain liikennetarjontaa, mutta Helsingin päässä tehottoman bussiliikenteen tuominen tilanpuutteesta kärsivään katuverkkoon on epäonnistunut ajatus. Lautta tuo niin vähän matkustajia Katajanokalle, ettei niiden kuljettamiseen keskutassa tarvita omia bussilinjoja. Ja kuinka moni on ollut Katajanokalla siihen aikaan, kun ruotsinlaivat purkavat kuormaansa? Silloin on sellainen puolen tunnin jakso, jolloin Nokan liikenne on tukossa. Bussit voi tietenkin panna ajamaan ratikan kiskoilla ja ruuhkautumaan samoihin turisteihin, jotka nyt sekoittavat nelosen kulun. Mutta pääsy Nokalta mantereelle on silloinkin jonottamista laivalta tulevien henkilöautojen kanssa.

Ylipäätään on huvittavaa, miten vaihtamista ja liityntäliikennettä ylistävässä kulttuurissamme esitetään, että lauttaliikenne ei saa perustua vaihtoihin. Ja sen vuoksi lautan kantavuus mitoitetaan kuljettamaan kaksi bussia. Ratkaisu, jota ei ole missään kaupunkiliikenteessä. Eikö samalla logiikalla pitäisi puuhata nyt automaattista bussimetroa? Eli vaihtojen vahingollisen vaikutuksen vähentämiseksi tilataankin metrojunia, joissa on bussien kuljettamiseen sopivia lavettivaunuja. Nämä ajaisivat 1,5 minuutin vuorovälillä, koska bussin ajaminen lavetille käy niin näppärän nopeasti, ettei ihmisten kanssa välttämätön ikävä pitkä pysäkkiaika estä 1,5 minuutin vuoroväliä. :cool:

Minusta tämä raportti ei tuonut mitään varsinaista uutta kaikkiin jo aiemmin tehtyihin raportteihin verrattuna. Totta kain on mahdollista järjestää lauttaliikenne Kruunuvuoresta Helsinginniemelle. Sellaisesta on jo vuosikymmenten kokemus Suomenlinnan liikenteestä. Kun matkamäärät ovat vähän suuremmat, kysymys on vain Suomenlinnan liikenteen monistamisesta: yhden lautan sijaan useampi ja tarvittaessa useamman kuin yhden laituripaikan terminaalit. Destia lienee hyvä selvityksen tekijä sikäli, että kun se on pyörittänyt lauttaliikennettä ympäri Suomen, sillä on kattavin käytännön tieto lauttojen ylläpidosta ja kustannuksista.

Joka kerran kun lauttaa on tutkittu, on todettu, että sillä on vähän matkustajia ja kustannukset ovat korkeat. Lautan matkustajaennusteen tekemisessä on ongelmansa. Kun ennusteiden tekeminen perustuu olemassa olevan liikenteen tilastointiin, menetelmä soveltuu huonosti ennustamaan sellaista, josta ei ole tilastoja. Lautan alhaistet matkustajamäärät ovat kuitenkin uskottavia suuruusluokaltaan, kun lauttayhteys on hidas ja vaivalloinen. Ei nimittäin ole kovin laadukasta joukkoliikennettä sekään, että istutaan bussissa odottamassa lauttaa. Voihan tällaista käydä kokeilemassa nytkin saariston bussireiteillä, jotka ajavat losseilla ja lautoilla.

Minusta poliitikoille voidaan kertoa niin kuin asia on: Lautta voidaan tehdä, mutta se on kallis ratkaisu ja se muuttaa Kruunuvourenrannan olemuksen ja arvon. Ratikan kanssa Kruunuvuoresta tule kantakaupungin laajennus, jota voi verrata Munkkiniemeen tai Arabianrantaan. Kun kaupunki omistaa maat, myynti ja vuokraus kattavat ratikan kustannukset. Lautan kanssa Kruunuvoresta tulee yksi itähelsinkiläinen lähiö, joka on ajallisesti ja olemukseltaan yhtä kaukana kuin Vuosaari tai Mellunmäki. Poliitikkojen tehtävä on tehdä arvovalintoja. Kruunuvuoren kohdalla se valinta tosin on jo tehty valtuustossa asti ja valinta on kantakaupungin jatke, jonne pääsee ratikalla.

Antero
 
Päivän HBL:ssä on lautasta kokosivun juttu. Soininvaara vastustaa lauttaa ja kannattaa siltaa. Pajunen vastustaa siltaa. Risto Huttunen on perustanut jonkun yhdistyksen, joka vastustaa kai suurin piirtein kaikkea mutta ainakin siltaa.

Valitettavasti HBL:n toimittaja ei ole ymmärtänyt sitä, etteivät bussit kulje niemen puolella luotettavasti, mikä tekee koko touhun käytännössä mahdottomaksi.
 
Laajasalon linjoilla ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista ajaa hiljaisina aikoina kantakaupunkimaisesti, vaan esim. sunnuntaisin voi olla perusteltua liikennöidä 20 min välein.

Olen samaa mieltä siitä, ettei liikennöinnin pitäisi olla sidottua liikennevälineeseen, vaan tarpeeseen. Toisaalta on syytä miettiä säilyykö ratikan imagohyöty täysimääräisenä, jos sitä liikennöidään heikommin kuin nykyistiä raitiolinjastoa. Nykyisten ratikoiden yksi vahvuus on hyvä vuorotarjonta läpi päivän ja lauantaisin. Sunnuntain 12 minuuttia on sekin kovasti parempi kuin monella muulla linjalla.

No, miettikäämme päissämme, kuinka säännöllisesti nämä bussilinjat saapuvat niemen päätepysäkeiltään sinne Skattan lauttaterminaaliin ja kuinka kuormittunut on vartin välein kulkeva 15 Salmisaaressa tai 17 Fredalla

Olettaen tietenkin, että tarkastelu tehtäisiin luotettavuuden huomioivalla tasolla. Käytännössä siis liikennemallitarkastelua tarkennettaisiin todellisilla tiedoilla ajoajoista keskustassa. Näin on tehty esimerkiksi Jokerin hankearvioinnissa, vaan ei kovin monessa muussa tarkastelussa.
 
Päivän HBL:ssä on lautasta kokosivun juttu.
Jutun teksti löytyy myös netistä: http://hbl.fi/lokalt/2012-07-04/farjan-genast-i-motvind

Artikkelin jälkeen on jonkin verran keskustelua. Se on tyyliin muut ja nimimerkin Ip vastaukset heille. En tiedä kuka on Ip (enkä se ole minä salanimellä ;) ), mutta hän ainakin ymmärtää asiat.

Hieman huvittaa se, että tästä asiasta jututetaan pääasiassa Soininvaaraa. Toki se on luontevaa siksi, että Ode on kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja. Mutta miksi ei jututeta Lasse Männistöä, joka on puheenjohtaja? Onhan Odekin vastannut puhelimeensa Puolassa. No, saakoon Vihreät hyvää julkisuutta, kun vastaava apulaiskaupunginjohtajakin edustaa vihreitä. Männistö–Pajunen -linjalla julkisuus olisi mennyt kokoomuslaisille. Asiantuntemuksen näkökulman onkin sitten hoitanut nimimerkki Ip. Valitettavasti se ei näy painetussa lehdessä.

Valitettavaa tässä kokonaisuudessa on se, että metrosekoiluista kärsii nyt hyvä ratkaisu. Mutta mistä johtuu se, että metro itse ei kärsi? Kansalaisaktivisti Risto Huttusta ei huoleta ollenkaan, että täysin turhaan automaattimetroon tuhlataan yli 200 miljoonaa (hyvä yhteenveto automaattimetron hykyhinnasta täällä: 70 miljoonan automaatti maksaa nyt jo 214 M€).

Antero
 
Miten mahtaa olla tehty se liitteen 3 arvio, että raitiovaunun ajonopeus sillalla on 35 km/h? Ajonopeus on varmaan harhaanjohtava, tässä tarkoitetaan keskinopeutta. Mutta kun sillalla ei kai sentään ole liikennevaloja eikä helsinkimäisiä nopeusrajoituksia, niin kyllä tuolla pitäisi voida ajaa huomattavasti reippaammin, vaikka Helsingissä ollaankin. Jos ajetaan 60 km/h, säästyy 2 min.

Mutta tuossa "siltayhteys"-matkalla on myös pysäkit Sompasaaressa ja Korkeasaaressa. Se on koko matka Liisankadun päästä Kruunuvuorenrantaan. Sitä ei voi pysähtymättä posottaa 60 km/h.

---------- Viesti lisätty kello 13:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:46 ----------

Kuten Elmo jo raportista siteerasi, tarkastelu on tehty sijoittamalla samat matkat (matkamatriisit) molemmissa vaihtoehdoissa. Tämä on neliportaisen liikenne-ennusteen viimeinen porras. Liikenne-ennustemallin muita vaiheita ei ole ajettu uudelleen.

Tähän vielä kuitenkin jatkona, että liitteessä 3 mainitaan "muuttuneen kysynnän hyödyn muutos" ja siinä mainitaan "uusia matkustajia muista kulkumuodoista". Onko tämä kuitenkin tehty tuon liikennemallin ulkopuolella?
 
Voiskohan tästä Laajasalon tilanteesta tehdä nyt seuraavanlaisen yhteenvedon:

Vaihtoehtoja Kruunuvuorenrannan uusien asukkaiden joukkoliikenteen hoitamiseksi on kaksi.

Ve0 on se, ettei tehdä mitään. Eli muokataan Laajasalossa kulkevia bussireittejä tarvittavissa määrin, että uudet asukkaat saadaan metroliitynnän piiriin. Kuskataan ne Herttoniemeen, missä vaihto. Investointi on käytännössä nolla, liikennöinti edullista. Voi kaatua siihen, ettei kapasiteetiltaan kutistuvassa metrossa ole tilaa ainakaan, jos Kaukoidän uudet asukkaat alkavat matkustaa metrolla.

Ve1 on se, että tehdään ratikkasilta ja perustetaan raitiolinjat Yliskylästä keskustaan sekä Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Mahdollisesti linjat jatkavat keskustasta eteenpäin. Tarkistetaan Laajasalon liityntäbussilinjastoa vastaamaan uutta kysyntää. Vaatii huomattavan alkuinvestoinnin, joka KSV:n selvitysten mukaan saadaan suurelta osin maksettua maanarvon nousuna.

Sitten on olemassa Ve0+, joka on kuten Ve0 mutta johon lisäksi kuuluu tiheä bussilauttaliikenne, jossa osa Laajasalon bussireiteistä jatkuu Katajanokan kautta ydinkeskustaan. Vaatii kohtuullisen alkuinvestoinnin ja on arvioituun matkustajamäärään nähden erittäin kallis liikennöidä sekä luotettavuudeltaan erittäin heikko.
 
Ve0 on se, ettei tehdä mitään. Eli muokataan Laajasalossa kulkevia bussireittejä tarvittavissa määrin, että uudet asukkaat saadaan metroliitynnän piiriin. Kuskataan ne Herttoniemeen, missä vaihto. Investointi on käytännössä nolla, liikennöinti edullista.
Tämän vaihtoehdon investointi ei ole nolla, vaan samaa luokkaa kuin ratikkasilta. Sillä tämä edellyttää mittavat autoilun järjestelyt Herttoniemeen, kun sen kautta kulkeva katuliikenteen määrä nousee Laajasalon asukasmäärän noustessa.

Tiedän kyllä, että KSV:ssä on vallalla näkemys, että Herttoniemen järjestelyt on tehtävä joka tapauksessa, on ratikkasilta tai ei. Mutta olen tästä eri mieltä. Vertaan tilannetta Itäkeskukseen eli Itäväylän ja Kehä 1:n risteykseen. Sinnekin on esitetty 150 M€ luokassa olevaa eritasoliittymää ”välttämättömänä”, mutta toistaiseksi tämä ruuhka-ajan minuutin luokan aikasäästön hankinta ei olekaan saanut siunausta. Eli ei se olekaan välttämätön.

Herttoniemen kohdalla on sama ellei peräti parempi tilanne. Ratikkasillan kanssa voidaan yksinkertaisesti päättää, mikä on autoilun määrä, koska autoilulle on hyvä vaihtoehto. Herttoniemen järjestelyihin on turha ryhtyä etupainotteisesti, vaan ensin voidaan seurata autoliikenteen kehittymistä, ja harkita ehkä myöhemmin Herttoniemen järjestelyitä. Eikä lähteä tähän asti noudatetusta käytännöstä, että jos vain mahdollista, autoilun kapasiteetti varataan kaikille ja joukkoliikenne on sitten välttämätön paha täyden autoilun liikennejärjestelmän päälle.

Edellä sanottu käytäntö tarkoittaa sitä, ettei harrasteta lainkaan liikkumisen hallintaa. Liikkumisen hallinta tarkoittaa, että suunnitellaan, minkälaisella kulkumuotojakaumalla ihmiset liikkuvat. Päätetään, mikä on autoilun määrä, ja sille tehdään tilaa päätetyn määrän mukaan.

Muistaakseni Teme on joskus todennut tästä noudatetusta käytännöstä osuvasti vertaamalla keskustan vilkkaisiin risteyksiin. Ei sielläkään kukaan esitä esim. Oopperan tai Kaivokadun risteykseen parin sadan miljoonan eritasoliittymää sillä perusteella, että autot jonoutuvat liikennevaloihin. Ja peräti läpi päivän, ei vain ruuhka-aikoina. Ruuhkautuminen on autoiluun liittyvä ominaisuus, ja voidaan todeta, ettei tilaa tai varoja käytetä autoille enempää ja sillä siisti.

Antereo
 
Nykyisten ratikoiden yksi vahvuus on hyvä vuorotarjonta läpi päivän ja lauantaisin. Sunnuntain 12 minuuttia on sekin kovasti parempi kuin monella muulla linjalla.

On kyllä ollut. Vaan onkohan kuinka kauan? Viimeisen 40 vuoden ajan raitiolinjojen vuoroväliä on systemaattisesti pidennetty. Sillä tavoin on kätevästi saatu lyhytmatkalaisista osa kävelijöiksi ja pyöräilijöiksi. Nyt ollaan jossain 10–11 minuutissa. Kun kehityssuunta pysyy ja matkustajamäärät edelleen alenevat, ei ole pitkä matka 12 min "tasavuoroväliin", sitä siis odotellessa. Jos Laajasaloon mennään vaikkapa vartin välein, eipä siinä juuri eroa ole.

Silti Laajasalon linjat ovat sen verran pitkiä, että harvempi vuoroväli tuo suuria säästöjä.
 
Meillä on kohta kuntavaalit, mutta puolueet vaikenevat kuin muuri Laajasalon joukkoliikenneratkaisusta. Käsittääkseni ainoa puolue, joka on sanonut kantansa julkisuudessa nimenomaan puolueena, on vihreät. Vihreät kannattavat ratikkasiltaa.

Rivien välistä lukien kokoomuksen kanta on ratikkasiltaa vastaan, mutta tämä on lähinnä tullut esille Pajusen ja Tirkkosen kauttarantain-kiertelystä. Suoraa kantaa ja puolueen kantaa ei tietääkseni ole.

Demareilta tiedustelin asiaa pari vuotta sitten ja sain Jorma Bergholmilta tyypillisen poliitikon vastauksen, joka ei tarkoittanut mitään. En ole pannut merkille, että asia olisi muuttunut.

Perussuomalaisten kannasta en ole kuullut mitään.

Onko kellään foorumin lukijoista tietoa puolueiden kannoista?

Valitusaika on 30 päivää, joten kohtapuoliin pitäisi selvitä, saako kilpailu jatkua.

Ja miten kävi tämän kanssa? Arvaan, että saisi jatkua, mutta kun ketään ei kiinnosta, niin käytännössä homma seisoo.
 
Ja miten kävi tämän kanssa? Arvaan, että saisi jatkua, mutta kun ketään ei kiinnosta, niin käytännössä homma seisoo.
Vartti -lehti tiesi kertoa 30.8.2012, kun valitus oli mennyt nurin, että kilpa ratkeaa ensi vuonna.
 
Soininvaara kirjoittaa valtuustossa pitämästään puheesta:

Osmo Soininvaara sanoi:
Pidin eilen valtuustossa lyhyen puheen Kruunuvuorenrannan kaavasta ja kehuin, kuinka hienoa aluetta sinne ollaan tekemässä. Puheeni lopussa sanoin, että kaikki tämä hienous voi toteutua vain, jos suunniteltu ratikkasilta toteutuu. Kantakaupunkimaisesti rakennettu lähiö Korson etäisyydellä keskustasta ei toimi mitenkään. Niin kauas keskustasta ei kannata rakentaa kuin pientaloja. Tällöin kokoomuksen etupenkistä protestoitiin voimakkailla välihuudoilla. Tämä antoi syytä vakavaan huoleen.
 
DF kiteytti kommentissaan aika hyvin:
339-DF Osmon blogissa sanoi:
Kokoomuksen kanta on paitsi väärä myös äärettömän typerä. Eikö juuri kokoomus ole se puolue, josta luulisi löytyvän bisnesvainua? Onko kokoomuksen mielestä hyvä suunnitella Kruunuvuori sellaiseksi, että siellä asuu mahdollisimman vähän kokoomuksen kannattajia? Onko kokoomuksen mielestä hyvä suunnitella Kruunuvuori sellaiseksi, että menetetään joka vuosi kunnallisveroa 9 miljoonaa euroa? En voi kuin ihmetellä.
Minulla ei ole tuohon mitään lisättävää.
 
Kokoomus on alkanut näköjään riisua hieman jo vihertänyttä valepukuaan pois ja on paljastamassa todellisia kasvojaan, monella saralla. Olin jo aikeissa äänestää erästä mielestäni lupaavaa ja edistyksellistä ehdokasta. Mutta, viimeaikaset kannanotot ovat saaneet minut puolustuskannalle ja todella epäröin äänestää ajatuksiani vastaan.
 
Kokoomus on alkanut näköjään riisua hieman jo vihertänyttä valepukuaan pois ja on paljastamassa todellisia kasvojaan, monella saralla. Olin jo aikeissa äänestää erästä mielestäni lupaavaa ja edistyksellistä ehdokasta. Mutta, viimeaikaset kannanotot ovat saaneet minut puolustuskannalle ja todella epäröin äänestää ajatuksiani vastaan.

Äänestäjien tulisi myös ymmärtää, että suhteellisen vaalitavan ja ryhmäkurin vuoksi kunnallis- ja eduskuntavaaleissa ääni menee lähes yksinomaan puolueelle. Ja jos sen ajattelee menevän ehdokkaalle, niin se auttaa käytännössä eniten valitun puolueen viimeisenä valittua ehdokasta.
 
Takaisin
Ylös