Laajasalon raideyhteys

Kslk käsittelee Haakoninlahti 2 -asemakaavaa eli Kruunuvuoren ratikan eteläisen kääntösilmukan alueen kaavaa ja liikennesuunnitelmaa ensi tiistaina. Linkki esityslistaan: http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ksv_2012-11-13_Kslk_31_El

Liikennesuunnitelmassa raitiotie ei eteläpäässä kulje omilla kaistoillaan ja sen rinnalle on sijoitettu pysäköintipaikkoja. Valmistelija puolustelee ratkaisuaan kovasti viittaamalla leveisiin kaistoihin ja leveisiin parkkiruutuihin. Arvatenkin hän tietää tehneensä huonon ratkaisun. Olisikohan voinut jättää puolustelematta ja tehdä kunnolla? No, kai se olisi liikaa vaadittu.

Omia kaistoja ratikka ei tässä kohtaa minusta vaadi. Ollaan kuitenkin niemenkärjessä, eikä siellä autoliikennettä niin paljon ole, että se häiritsisi raitiovaunuja. Mutta parkkipaikkoja en todella ymmärrä. Onhan se kiva, että ajorata on 7 m leveä, että parkkipaikkojen leveys on 2,5 m ja että ne varmaan sijoitetaan reunakiven taakse. Ja onhan se totta, että häiriöt varmaan ovat vähäisempiä kuin ahtaammalla mitoituksella. Mutta toisaalta valmistelijan olisi syytä muistaa, että yksikin väärinpysäköity auto halvaannuttaa koko Kruunuvuorenrannan ratikkaliikenteen, sillä varareittejä ei ole. Jää sitten koko haara ajamatta, kun taas tulee runsaslumisia talvia. Tuossa kohtaa on jalkakäytävän ja parkkipaikkojen lisäksi vielä fillarikaistat, jotka sijoittuvat jalkakäytävän ja parkkiruutujen väliin. Miksei fillarikaistoja voisi sijoittaa ajoradan reunaan, parkkipaikkojen ja ajoradan väliin, kuten mm. Runeberginkadulla? Silloin ratikan häiriömomentti poistuisi eikä muille tienkäyttäjille olisi asiasta mitään haittaa.

Toinen riskipaikka on ratikan silmukan eteläisimmän osan kohdalle sijoitettu bussin päätepysäkki. Liikennesuunnitelmassa se näyttää ahtaalta. Jos bussinkuljettaja ei aja aivan jalkakäytävän reunaan, jääkö bussi silloin liian lähelle ratikkakiskoja? Kun tilaa on, niin tuossa olisi voinut tehdä syvennyksestä vaikkapa metrin verran leveämmän, ja sekin riski poistuisi.
 
HBL:ssä on tänään peräti kolme sivua juttua Laajasalon sillasta.

Yksi sivu on omistettu Tukholman SL-lauttaliikenteelle. Kotiäidit tykkäävät kovasti virkistävästä merimatkasta, eikä Tukholman saariston sisävesillä ole tuuliongelmiakaan. Kuten olen aiemmin sanonut: liikuntaviraston heiniä.
 
Tänään jututtivat YLEn aikaisessa Kimmo Helistöä (kohta entinen vihreä valtuutettu) ja KSV:n liikennesuunnittelija Heikki Hälvää. Helistö on jonkinlainen köysirataidean isä ja näki siinä vain hyviä puolia. Hälvä ei pitänyt köysirataa vakavasti otettavana joukkoliikenneverkon osana.

Tänään oli myös HS:n mielipidesivulla tästä asiasta, varsinaisia menneisyyden tuulia. 1960-lukulaiseen hajarakentamisen ja lähiöihannoinnin henkeen eläkkeellä olevan kaavoittaja vakuutti, ettei Kruunuvuorenranta saa olla hyvällä yhteydellä kantakaupunkiin kytkettynä. Jos niin on, Laajasalo näivettyy. Minkähähän vuoksi hyvien keskustayhteyksien päässä olevat Munkkiniemi ja Lauttasaari ovat kovin pirteitä ”lähiöitä”?

Yleisesti ihmettelen, mistä johtuu se, että metro tai Pisara saavat maksaa mitä vain ja vaikka metro Laajasaloon olisi kalliimpi ja hitaampi kuin ratikka, niin se on hyvä ratkaisu. Kun ratikka maksaisi 20 M€, se on liikaa. 750 M€ tunneliin ei ole liikaa. Miksi toimittajat ja poliitikot eivät ideoi metrolle vaihtoehtoja ja päivittele sen hintaa, mutta kun jonnekin suunnitellaan ratikkaa, niin sille pitää aina keksiä mitä kummallisempia syitä, miksi sitä ei pidä tehdä. Ainakin se, että jo sadan vuoden kuluttua ratikan linjalle saatetaan tehdä metro. Ja näitä toinen toistaan hölmömpiä vaihtoehtoja sitten pidetään esillä jatkuvasti.

Argumentitkin ovat aivan hölmöjä, mutta kukaan ei sitä näytä tajuavan. Kuten se, että hinnaltaan moninkertaista metroa pidetään halvempana kuin vähemmän maksavaa raitiotietä. Tai tuuli kaataa raitiovaunut, minkä vuoksi lautta ja varsinkin korkeuksissa vaijerin varassa killuva köysiratagondoli on parempi ratkaisu.

Antero
 
Mitähän kruununhakalaiset ja varsinkin kulosaarelaiset noista köysiradan pyloneista pitäisivät, jos kerran silta hirvittää?
 
Helistö kirjoitti Hesariinkin jotain aivopieruja. Älkäämme unohtako, että sama mies pilasi myös ysin radan AKK:lla. Onneksi on pian entinen valtuutettu. Ehkä riittävän moni on huomannut, millaisesta joukkoliikenteen ystävästä on kyse.

Yhden mielenkiintoisen asian, josta en muista keskustellun, toi esille eräs tuntemani pitkän linjan raitiovaununkuljettaja: ajolanka huurtuu. Meren yllä se huurtuu ilmeisesti kostealla säällä aika nopeastikin. Miten huolehditaan siitä, että huurtuminen pysyy sillä tavoin aisoissa, ettei siellä tarvitse ajaa kerran tunnissa glykolisulatusvaunulla? Uusissa työvaunuissahan on glykolilla toimiva huurteenpoisto/deicing-järjestelmä, ja voinee kyllä olettaa, että sillan yli ajetaan aamulla ennen liikenteen alkua mennen tullen, mutta ilmeisesti sopivissa sääoloissa se huurtuminen voi tuollaisella paikalla olla todellinen ongelma.

Tai tuuli kaataa raitiovaunut, minkä vuoksi lautta ja varsinkin korkeuksissa vaijerin varassa killuva köysiratagondoli on parempi ratkaisu.

:lol:

Mitähän kruununhakalaiset ja varsinkin kulosaarelaiset noista köysiradan pyloneista pitäisivät, jos kerran silta hirvittää?

Mitähän Museovirasto pitää Helistön köysiradasta, joka ylittää Senaatintorin diagonaalisesti?
 
Tähän voisi auttaa tällainen viritelmä.

Tai tehdään ajolanka huonommin sähköä johtavasta materiaalista, niin siihen virtaa ajamalla se lämpenee ja sulattaa huurteen. :) Se tietysti johtaa energianhukkaan silloinkin, kun lämmitystä ei tarvita. Mutta olisi mielenkiintoista laskea tuollaisen hinta. Se lisää tuon pätkän liikennöintikustannuksia, mutta niin mikä tahansa muukin menetelmä, jolla huurteesta päästään eroon.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:53 ----------

Mutta jos tuo viritelmä on yksinkertainen toteuttaa, niin ehkä se on parempi. Lämmittävälle langalle voisi kyllä olla muitakin vaihtoehtoja toteuttaa, luulen.
 
Yleisesti ihmettelen, mistä johtuu se, että metro tai Pisara saavat maksaa mitä vain ja vaikka metro Laajasaloon olisi kalliimpi ja hitaampi kuin ratikka, niin se on hyvä ratkaisu. Kun ratikka maksaisi 20 M€, se on liikaa. 750 M€ tunneliin ei ole liikaa. Miksi toimittajat ja poliitikot eivät ideoi metrolle vaihtoehtoja ja päivittele sen hintaa, mutta kun jonnekin suunnitellaan ratikkaa, niin sille pitää aina keksiä mitä kummallisempia syitä, miksi sitä ei pidä tehdä. Ainakin se, että jo sadan vuoden kuluttua ratikan linjalle saatetaan tehdä metro. Ja näitä toinen toistaan hölmömpiä vaihtoehtoja sitten pidetään esillä jatkuvasti.

Koska Helsingin ratikka. Kaikki tietävät, että se liikkuu hitaasti, seisoo liikennevaloissa, kolisee ja tukkii risteykset. Sillan ylikin kuluisi lähemmäs 20 minuuttia, kun keskinopeudessa päästään hädin tuskin 15.

Metro sen sijaan liikkuu nopeasti ja luotettavasti, ei tuki risteyksiä eikä valoissa odottele. Köysiradatkin on koettu mahdollisilla Levin tai Ylläksen matkoilla toimiviksi, vähän täytyy jonottaa sisään, mutta sillä säästää pysähdytkset. Ja osasta löytyy jopa sauna, niin voidaan tarjota luksusta joukkoliikenteen käyttäjille :D
 
Koska Helsingin ratikka. Kaikki tietävät, että se liikkuu hitaasti, seisoo liikennevaloissa, kolisee ja tukkii risteykset.

Ja näin niiden on pakko tehdä myös ulkomaillakin. Eihän mikään voi olla niin hyvin tehtyä kuin korruptiovapaassa Suomessa, jossa kaikki hyvä on vain kotimaista ja ulkomaalaiset tuotteet hajoavat raiteille.
 
Miten huolehditaan siitä, että huurtuminen pysyy sillä tavoin aisoissa, ettei siellä tarvitse ajaa kerran tunnissa glykolisulatusvaunulla? Uusissa työvaunuissahan on glykolilla toimiva huurteenpoisto/deicing-järjestelmä, ja voinee kyllä olettaa, että sillan yli ajetaan aamulla ennen liikenteen alkua mennen tullen, mutta ilmeisesti sopivissa sääoloissa se huurtuminen voi tuollaisella paikalla olla todellinen ongelma.

Raitiossa 4/2010 mainittiin tuon huurteenpoistoaineen nimi väärin, mutta korjattiin pian lehdessä 1/2011. Se vaikuttava aine on glyserolia.
 
Yleisesti ihmettelen, mistä johtuu se, että metro tai Pisara saavat maksaa mitä vain ja vaikka metro Laajasaloon olisi kalliimpi ja hitaampi kuin ratikka, niin se on hyvä ratkaisu. Kun ratikka maksaisi 20 M€, se on liikaa. 750 M€ tunneliin ei ole liikaa. Miksi toimittajat ja poliitikot eivät ideoi metrolle vaihtoehtoja ja päivittele sen hintaa, mutta kun jonnekin suunnitellaan ratikkaa, niin sille pitää aina keksiä mitä kummallisempia syitä, miksi sitä ei pidä tehdä. Ainakin se, että jo sadan vuoden kuluttua ratikan linjalle saatetaan tehdä metro. Ja näitä toinen toistaan hölmömpiä vaihtoehtoja sitten pidetään esillä jatkuvasti.

Argumentitkin ovat aivan hölmöjä, mutta kukaan ei sitä näytä tajuavan. Kuten se, että hinnaltaan moninkertaista metroa pidetään halvempana kuin vähemmän maksavaa raitiotietä. Tai tuuli kaataa raitiovaunut, minkä vuoksi lautta ja varsinkin korkeuksissa vaijerin varassa killuva köysiratagondoli on parempi ratkaisu.

Antero

Itse olen sitä mieltä Pisarasta, että se on rahan kaatamista kankkulan kaivoon - varsinkin kun sitä rahaa kaatuu sinne paljon. Väitän että loppulasku ei jää alle miljardin missään tapauksessa. Ihan yhtä lailla olen sitä mieltä, että Laajasalon raitiotieyhteys Korkeasaaren ja Tervasaaren kautta Krunaan on ihan yhtä typerä hanke, vaikkei se niin paljoa maksakaan.

Ja miksikö? Siksi, että Laajasalosta pääsee Herttoniemeen aika kätevästi. Herttoniemestä kulkee metro, jolla pääsee keskustaan aika nopeasti. Lisäksi Kruununhaka on muutenkin aikamoinen sumppu, esimerkiksi Pohjoisrannan autoliikenteen vuoksi. Samalla tärvellään Tervasaaren virkistyskäyttö puhumattakaan Korkeasaaresta.

Paras suunta sillalle olisi Kulosaari, mutta sepäs ei tietyistä syistä taida onnistua.

Ai niin, itsekin maalailit mielipidekirjoituksessasi kuvaa 70 km/h kulkevasta raitiovaunusta uudella upealla sillalla. Aika epärealistinen näkemys sekin, jonka takia olen sitä mieltä, ettei sinun kannattaisi muiden näkemyksiä pitää kamalan vanhakantaisina ja antiikkisina. Ko henkilö oli vaan sinun kanssasi eri mieltä, minusta hänen näkemys oli aivan perusteltu.
 
Ai niin, itsekin maalailit mielipidekirjoituksessasi kuvaa 70 km/h kulkevasta raitiovaunusta uudella upealla sillalla. Aika epärealistinen näkemys sekin, jonka takia olen sitä mieltä, ettei sinun kannattaisi muiden näkemyksiä pitää kamalan vanhakantaisina ja antiikkisina.

Miksi raitiovaunu 70 km/h nopeudella omalla radallaan tyhjällä sillalla olisi epärealistinen? Kalustolla, jonka huippunopeus on jo valmiiksi 70 km/h (vai oliko peräti 80 km/h). Sehän on vähän kuin toteaisi Helsingin keskustan liikenteen perusteella, että bemari moottoritiellä 200 km/h on epärealistinen. Tai että Helsingin aseman perusteella sanoisi, että 220 km/h Pendolino Lahteen on epärealistinen. Ja ei kannata puhua siitäkään, että lähibussit voisivat realistisesti ajaa 80 km/h Länsiväylällä. Sehän olisi hullua.
 
Ja miksikö? Siksi, että Laajasalosta pääsee Herttoniemeen aika kätevästi. Herttoniemestä kulkee metro, jolla pääsee keskustaan aika nopeasti. Lisäksi Kruununhaka on muutenkin aikamoinen sumppu, esimerkiksi Pohjoisrannan autoliikenteen vuoksi. Samalla tärvellään Tervasaaren virkistyskäyttö puhumattakaan Korkeasaaresta.

Tervasaaren, Korkeasaaren, Mustikkamaan ja Laajasalon virkistysalueet ja -arvot tulevat päinvastoin suuren kantakaupungin yleisön saavutettaviin ihan eri tavalla kuin miten ties mistä Kulosaaresta ja Herttoniemestä kiertelevät liityntäbussit voivat ikinä päästä. Mielestäni sillat voisi perustella yksinomaan kantakaupungin asukkaiden sekä vierailijoiden virkistyskäytöllä. Uusien ja vanhojen laajasalolaisten merkittävästi paremmat yhteydet tulevat ikään kuin ilmaiseksi, kun ne ratikat pitää ajaa takaisinkin päin.
 
Takaisin
Ylös