Laajasalon raideyhteys

Millä laskukaavalla HSL nykyään mitoittaa ruuhkatuntien liikenteen kuormitetuimmilla ratikka- ja bussireiteillä? Meneekö tarvittavan kaluston määrä sitten suoraan tuon 3 seisovaa matkustajaa per neliö kapasiteetin mukaan vai käytetäänkö lisäksi vielä jotain korjauskertoimia? Löytyykö jostain esimerkkiä jostain ratikka- tai bussilinjasta? (bussipuolelta esimerkiksi jokeri tai 102 ja 103 yhdistelmä olisivat kiinnostavia ja taitavat olla kuormitetuimpia linjojakin.)
HSL:n laskukaava seisojille menee jotenkin niin, että käytävän leveyttä ei lasketa kokonaan ja jäljelle jäävälle pinta-alalle käytetään 3 hlö/m[SUP]2[/SUP]. Miten sitten mennään siitä eteenpäin linjatasolle, en osaa sanoa. Foorumilla on HSL:n henkilökuntaa, voivat varmaan kertoa miten laskevat.

Siitä betoniputkitunnelista, että sellaisen tekeminen meren alle selvitettiin aika lailla perusteellisesti 2008. Todettiin, että on sekä kallis että epävarma. Tunnelin tekeminen merenalaiseen kallioruhjeeseen todettiin käytännössä mahdottomaksi.

Todettakoon tässä, että monet metrotunnelit maailmalla ovat betoni- tai teräsputkia. Ja Kanaalin tunnelikin on betoniputki, vaikka onkin kalkkikiveen porattu reikä. Syynä putkirakenteeseen on, että yleensä maaperä ei ole kiinteätä ja lujaa kalliota kuten meillä Suomessa.

Antero
 
Millä laskukaavalla HSL nykyään mitoittaa ruuhkatuntien liikenteen kuormitetuimmilla ratikka- ja bussireiteillä? Meneekö tarvittavan kaluston määrä sitten suoraan tuon 3 seisovaa matkustajaa per neliö kapasiteetin mukaan vai käytetäänkö lisäksi vielä jotain korjauskertoimia?
3 seisojaa / neliö mukaan tietenkin lasketaan.

Käytännön sovellustapoja on kaksi erilaista:
1) olemassaolevassa liikenteessä vuoroväliä pitää lyhentää tai kalustokokoa kasvattaa sellaisissa kohdissa, missä maksimikuorma ylittää säännöllisesti mitoituskapasiteetin
2) kokonaan uutta liikennettä suunnitellessa kustannuksia arvioidaan mitoittamalla huipputunnin tarjonta mitoituskapasiteetin mukaan

Kolmea seisojaa neliöllä käytetään siis molemmissa tapauksissa niin, että yksittäiseen lähtöön kyytiin mahtuu enemmänkin, mutta hyvin eri tavoilla. Tavassa 2 lähtötietona oleva matkustajamääräarvio on yleensä peräisin lähteestä, joka jo aiheuttaa kohtuullisen virhemarginaalin, joten sillä tavalla ei yleensä saavuteta kovin eksakteja tuloksia.
 
On se Männistö aika veijari. Ja koska lisähintaa ei tule, voimme päätellä, että sillalle ei tulisi myöskään lisää kaistoja. Veikeä idea. Onkohan Männistö miettinyt, minne ne autot Sompasaaresta menisivät?

Männistö halusi autot myös Telakkakadun ratikkakaistoille. Ei saanut.
 
No, ei se nyt tässä selvitysten konkurssissa missään tunnu, jos tuokin selvitetään ja sitten lukee paperilla, että katastrofaalisen huono idea ja maksaisi 100 miljoonaa lisää. Olisi sitten vastaisuuden varallekin selvitetty, ettei kantakaupunkiin voi tuoda lisää autoja.
 
Keskustatunneliin tietysti.

Tosin tässä tapauksessa erittäin hyödyllinen Emme-mallinnus varmaan paljastaisi, että vain erittäin pieni osa niistä sinne menisi. Suurin osa varmasti tukkisi Teollisuuskatua ja Hakamäentietä. Mutta onhan niillekin toki parilla miljardilla tunnelisuunnitelmaa jo piirretty, että...
 
Keskustatunneliin tietysti.

Luultavasti Keskustatunneliin ja Sörnäistentunneliin tuota autoliikennettä on kokoomuksen sisällä ajateltu. Mutta entäs sitten jos rahaa ei olisikaan kuin puolet viimeisten vuosien tasosta rakentaa liikenneväyliä? Tai entä minkälainen kokoomuksen visio vuoden 2030 Helsingistä on? Ei se yrittäjänkään ihanne liene, että liikkeen edessä on seitsemän metrin välein autoja ajoradalla, mutta ihmiset kävelevät ohi hänen liikkestään?
 
Kansainvälisen suunnittelukilpailun ehdotuksia Kruunuvuoren siltaratkaisuista löytyy näköjään alla olevasta linkistä (ja ehdotusten vertailusta tekee hieman hauskempaa myös jonkintasoinen ”kielitaito” ns. EU-nykykreikasta/latinasta, joille toki käännöksetkin esittelyistä löytyvät :smile:).
http://laituri.hel.fi/fi/node/550/image_gallery
 
Viimeksi muokattu:
Aivan liian paljon vaihtoehtoja. Ehkä kuitenkin Unda Arctica, etenkin iltavalaistuksessa miellytti silmää.
 
Sillan perustavanlaatuinen ongelma on sen sijainti. Se ei ole yhteiskunnallisesti kannattava, koska sen etäisyys Kulosaaren sillasta on tyyliin 5 metriä. Siltaa ei koskaan tule tuohon sijaintiin.
 
Sillan perustavanlaatuinen ongelma on sen sijainti. Se ei ole yhteiskunnallisesti kannattava, koska sen etäisyys Kulosaaren sillasta on tyyliin 5 metriä. Siltaa ei koskaan tule tuohon sijaintiin.

Tuolla matematiikalla Lauttasaaren sillan ja Lapinlahden sillan välissä on sitten tilaa muutama kymmenen senttiä. Silti kukaan ei pidä outona, että tuohon suuntaan menee useampia kuin yksi silta.

Puolittain saaristossa olevassa kaupungissa tarvitaan yleensä paljon siltoja.
 
Maailman tosi on että ei tule! Silta rakennetaan vain etelämmäksi. Ja uskokaa kun sanon että KSV:ssa tiedetään tämä. Mutta tämä pohjoinen siltavaihtoehto on vain keino viivyttää metroa varten, mutta onhan se hyvä että tutkitaan ja suunnitellaan, ja katsotaan ;)

Laruun vertaaminen on hieman rampa.. Kruunuvuoren/Laajasalon asukasmäärä ei tule olemaan järin iso.

---------- Viestit yhdistetty klo 9:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 9:19 ----------

Olemassa olevan infran käyttö on parempi.



Herttoniemestä metro tulisi haaroittaa Laajasaloon. Näin Laajasalon keskustaan tulee metroasema, sekä Laajasalo saa usean pienemmän aseman keskusaseman lisäksi.

Myös Roihuvuoreen tulee asema. Merkittävä parannus!

Herttoniemi-Laajasalo haaralla myöskin vältetään Itäkeskuksesta tulevan metroliikenteen haaroittaminen Kampista Töölöön, jos Laajasalon linja haarautuu Kampista Töölöön.

Tietysti kevytmetropikaraitio, kolmas nopea ja esteetön raidejärjestelmä, tarkoittaisi ettei Laajasaloon tulee nykyistä metroa, ja se tarkoittaa myöskin ettei Töölön metroa rakenneta nykyisellä järjestelmällä yhteensopivaksi. Mutta se vaatii kevytmetroraition tunneloimista kantakaupungissa.

Valintanne voitte tehdä. Kortteliratikka ei ole vaihtoehto seudulliseksi linjastoksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös