Laajasalon raideyhteys

Toisaalta viiden lapsen isän toivon ymmärtävän, että viisi lasta aiheuttaa muutenkin haasteita kotitaloudelle. Asumisen hinta on yksi kulu muiden joukossa, jonka kanssa pitää tehdä valintoja ja ratkaisuja. Asuakko poikkeuksellisen ahtaasti keskustassa, nukkumalähiössä melko tiiviisti vai täysin vanhempien auton varassa maaseutuhuvilassa? En näe miksei viiden lapsen perhe voisi asua vaikka keskustayksiössä, jos vanhemmat näin päättävät ja kokevat sen mahdolliseksi. Ahtauden haasteet voivat vanhemmista riippuen olla helpommin hallinnassa kuin pitkien etäisyyksien haasteet.

Yksiöön mahtumattomien viiden lapsen perheiden olemassaolo ei ole syy olla rakentamatta keskustayksiöitä ja niitäkin vielä pienempiä sinkkuluukkuja, vaikka Helsingin voimassaoleva perheasuntopolitiikka näin nykyisin tekeekin. Sinkut ja lapsettomat pariskunnat menevät maksukyvyssä lapsiperheiden ohitse perheasuntojen hankkimisessa, kun pienempiä ja edullisempia kämppiä ei löydy. Jos sinkkuja ja lapsettomia pariskuntia saadaan suostumaan asumaan kohtuuhintaisessa kymmenen neliön vaatekaapissa, jää lapsellisille perheille enemmän tilavampia yksiöitä ja suurempia huoneistoja tarjolle keskustassakin.
 
Vs: Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

No, viiden lapsen isänä näen kyllä vielä yhden tilanteen, jossa kalliit neliöt ovat jonkinlainen ongelma... Mutta niinhän siellä kantakaupungissa kai asuukin enimmäkseen sinkkuja ja lapsettomia pareja.

Itse asiassa siellä kantakaupungissa lapsitiheys on suurempi kuin muualla. Eniten lapsia per neliökilometri löytyy eteläisestä suurpiiristä.

http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/24/lasten-paikka/
 
Nostetaanpa tällä kertaa esiin raitiotien linjausvaihtoehdot Sompasaaresta keskustaan. (Kuvassa)

Minusta tälläinenkin linjausvaihtoehto on olemassa. Laajasalon keskustaratikan päätepysäkki olisi tässä vaihtoehdossa Rautatientorilla, Teatterikujalle tulisi yksiraiteinen osuus Mikonkadun malliin. Toki muutokset puiston käyttöön ovat aina aika tulenarkoja, mutta tämä vaihtoehto ei paljon heikenne muun raitioliikenteen edellytyksiä, vaikka toki Pitkänsillan risteys olisi haastava.

Sompasaaren ratikkasiltavaihtoehdot -2.jpg
 
Vs: Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

kaupunkisuunnittelu ei todellakaan voi lähteä siitä, että rakennetaan pelkästään kalliita asuntoja hyvien veronmaksajien toivossa, kun kaupunki tarvitsee hyvien veronmaksajien lisäksi hyviä työntekijöitä.

Koska asunnon hyvyyden ratkaisee ensisijaisesti sijainti, sijainti ja sijainti, tarkoittaa kommenttisi siis, että asuntoja ei saisi tehdä pelkästään hyville paikoille, vaan niitä pitäisi tehdä myös huonoille paikoille, jotta tulisi myös halpoja asuntoja.

Hyvienkin asuntojen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tekemällä niitä lisää tarpeeksi niidenkin hinta laskee, mikä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin tahallaan huonon tekeminen. Toivonkin Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentumisen johtavan kantakaupungin ja muun pääkaupunkiseudun asuntojen hintaeron kaventumiseen. Kruunuvuorenrannan rakentaminen ratikkasillan kanssa olisi hyvää jatkumoa Kalasataman rakentamiselle.
 
Vaihtoehtoina on siis [...] sulkea Pitkäsilta ja Hakaniemenranta Hakaniementorin kohdalla henkilöautoilta.

Tuli muuten mieleen, että jostain kuulin, ettei Hakaniemi olisi sen vuoksi soveltuva vaihtoehto, että hiililaivoja varten tehtävä silta olisi vinossa laivaväylään nähden, eivätkä laivat kykenisi kääntymään sen vinon sillan mukaisesti. Nyt en muista tarkemmin, mutta pointti kuitenkin oli, että sellainen karttakuvan Ve3:n mukainen silta ei olisi mahdollinen.

Mistäköhän tuon saisi tarkistettua?

Ja lisää off-topiccia: kaupunkisuunnittelu ei todellakaan voi lähteä siitä, että rakennetaan pelkästään kalliita asuntoja hyvien veronmaksajien toivossa, kun kaupunki tarvitsee hyvien veronmaksajien lisäksi hyviä työntekijöitä. Ei voida lähteä siitä, että kaikki peruskoulun opettajat ja sairaanhoitajat joutuvat asumaan jossain Keravan takana, koska heillä ei ole varaa ostaa asuntoa työpaikkansa läheltä.

Itse asiassa voi kyllä. Eihän se kivaa ole, jos sairaanhoitaja-huoltomies-pariskunnalla ei ole varaa asua Hyvinkäätä lähempänä, mutta kyllä siinä väistämättä noin tulee käymään, jos kasvupainet jatkuvat suurina ja jos niihin ei vastata rakentamalla riittävästi. Ei Helsinki vielä ole sellainen suurkaupunki, että tuo olisi todellisuutta. Mutta lontoolainenkaan sairaanhoitaja ei asu Mayfairissa. Ei edes opettaja.

Yksi tapa vastata tähän on työsuhdeasunnot. Jos työnantaja ei saa työvoimaa muuten tai katsoo, että sen saatavuus tai laatu paranee oleellisesti, hänelle voi olla edullista hankkia työntekijöilleen työsuhdeasuntoja sellaisilta alueilta, jotka ovat työpaikkaa lähellä ja joihin työntekijällä ei muuten olisi varaa.

Vaikken itsekään ole mikään joukkoliikennesuunnittelija, minä ratkaisisin Laajasalon joukkoliikenteen vetämällä Herttoniemen metroasemalle bussilinjan. Sitä voisi sitten liikennöidä vaikkapa sähköbussilla taikka hybridillä.

Varmaan ratkaisisit, koska se on tuttu ja turvallinen vaihtoehto, jolla saa lisää samanlaista kontulaa kuin meillä jo on. Ei siinä mitään. Tällä kertaa joutunee kuitenkin toteamaan, että onneksi meillä on joukkoliikennesuunnittelijoita.

Olisi kaikin puolin parempi ratkaisu kuin puolityhjä raitiovaunu poskettoman kallista siltaratkaisua pitkin. Raitiolinjoja on järkevämpää laajentaa maata kuin merta pitkin. Jokainen ymmärtää aika nopeasti miksi.

En ymmärrä. Miksi?

Mitä kapasiteettiin tulee, niin Laajasalon kohdalla kapasiteettiongelma on vähän toisensuuntainen. Nykyiset pikkuratikat eivät oikein riitä. Laajasalon kohdalla yksi mahdollinen ja aika todennäköinen vaihtoehto on se, että alueen linjoja ei ajetakaan kantakaupungin verkkoon siten kuten tähän asti on kaavailtu, vaan ne päätetään ydinkeskustaan sellaisella tavalla, että linjoilla voidaan käyttää huomattavasti nykyistä suurempaa kalustoa, esim. kaksinajoa.

Minusta tuollainen verotuloväite on täysin huuhaata. Varsinkin jos silta varataan joukkoliikenteelle, jolloin omalla autolla sieltä pussinperästä pääsee edelleenkin ns. kiertoteitä pois.

Se on tietysti ihan totta. Mikä tämän vaikutus asuntojen arvoon on, jää nähtäväksi. Sellaista aluetta ei Suomessa ole, missä joukkoliikenteen ja oman auton matka-aikaero olisi näin suuri joukkoliikenteen hyväksi.

Sitäpaitsi kannattaa harrastaa hiukkasen jakolaskua: 200 miljoonan euron siltaa maksetaan aika pitkään niillä verotulon lisäyksillä.

200/9=22. Se on todella lyhyt aika. No, jakolasku ei ota huomioon korkoja suuntaan eikä toiseen, mutta tällaisissa hankkeissa kuoletusajaksi hyväksytään vähintään 30 vuotta, eikä jäännösarvo silloinkaan ole 0. Lisäksi siltaa ei tarvitse laskea maksettavaksi vain verotulojen lisäyksellä – maanarvo nousee myös. KSV on arvioinut aiemmin, että se kattaisi muistaakseni noin 100 miljoonaa sillan rakennuskuluista.

Pohjoisrantaa kulkeva raitiolinja on täysin hölmö jo tuon täyttämisen vuoksi. Toki ilman täyttöä kadulle vedettynä se on vielä typerämpi.

Ai täyttäminen on hölmöä? Kauppatori ja Aleksanterinkatu ovat hölmöjä? Jätkäsaari on hölmö? Katajanokkakin? Helsingin kaikkein keskeisimmät ja kalleimmat alueet ovat suurelta osin täyttömaata. Jos Pohjoisrantaa levennetään täyttämällä viitisen metriä, niin mikäs siinä muuttuu?
 
Toisaalta viiden lapsen isän toivon ymmärtävän, että viisi lasta aiheuttaa muutenkin haasteita kotitaloudelle. Asumisen hinta on yksi kulu muiden joukossa, jonka kanssa pitää tehdä valintoja ja ratkaisuja. Asuakko poikkeuksellisen ahtaasti keskustassa, nukkumalähiössä melko tiiviisti vai täysin vanhempien auton varassa maaseutuhuvilassa? En näe miksei viiden lapsen perhe voisi asua vaikka keskustayksiössä, jos vanhemmat näin päättävät ja kokevat sen mahdolliseksi. Ahtauden haasteet voivat vanhemmista riippuen olla helpommin hallinnassa kuin pitkien etäisyyksien haasteet.
Minulla onneksi on työpaikka Tikkurilassa, joten täällä vähän halvempien neliöiden alueella pystymme elelemään melko pitkälle kävelykyydin ja bussien/junien varassa. Neliöitä on 87, mikä antaa henkeä kohti vähän toista kymmentä eli selvästi alle suomalaisen asumisväljyyden keskiarvon. Enkä ihan oikeasti usko, että paljon vähempään edes pystyttäisiin muuten kuin viettämällä aika pääosin jossain muualla kuin kotona.
 
Vs: Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

Hyvienkin asuntojen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tekemällä niitä lisää tarpeeksi niidenkin hinta laskee, mikä on mielestäni parempi vaihtoehto kuin tahallaan huonon tekeminen. Toivonkin Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentumisen johtavan kantakaupungin ja muun pääkaupunkiseudun asuntojen hintaeron kaventumiseen. Kruunuvuorenrannan rakentaminen ratikkasillan kanssa olisi hyvää jatkumoa Kalasataman rakentamiselle.

Kalasataman asuntojen neliöhinnat pyörivät kuuden tonnin hujakoilla, parhaimmat ylikin. Mitenkähän tämä auttaa tuota "kantakaupungin ja muun pääkaupunkiseudun asuntojen hintaerojen kaventumista"? Vanhat teollisuusalueet, kuten satamat, ovat aina kalliita rakentaa, koska maaperää on putsattava niin paljon. Lisäksi meren loiskiminen ikkunan alla näyttää nostavan asunnon hintaa ja arvoa. Enkä usko, että tilanne tulee tästä muuttumaan edes silloin, kun sitä oikeaa Kalasatamaa eikä vain Sompasaarta päästään rakentamaan täydellä teholla. Eli aika turhaa haaveilla, että nuo hinnat tuosta ainakaan laskisivat.

Kruununvuorenranta tulee muodostumaan kalliiksi asuinpaikaksi tehtiin silta taikka ei. Vähän noissa siltaunelmissa paistaa se läpi, että se olisi ihkua, kun pääsisi sporalla suoraan keskustan Stockalle, vaikka luonnollisempi asioimispaikka olisi Itäkeskus.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:09 ----------

Itse asiassa voi kyllä. Eihän se kivaa ole, jos sairaanhoitaja-huoltomies-pariskunnalla ei ole varaa asua Hyvinkäätä lähempänä, mutta kyllä siinä väistämättä noin tulee käymään, jos kasvupainet jatkuvat suurina ja jos niihin ei vastata rakentamalla riittävästi. Ei Helsinki vielä ole sellainen suurkaupunki, että tuo olisi todellisuutta. Mutta lontoolainenkaan sairaanhoitaja ei asu Mayfairissa. Ei edes opettaja.

2-henkinen perheemme on tilastojen mukaan hyvätuloinen. Nykyisen asuntomme hankimme reilu 10 vuotta sitten. Jos pitäisi tänä päivänä lähteä asunto-ostoksille, meillä ei olisi varaa ostaa tätä nykyistä asuntoamme. Tai ehkä pankki antaisi lainaa riittävästi, mutta elintaso kärsisi raskaasti, koska kaikki liikenevä raha menisi asuntoon. Ei tämä nyt mitään ihan mielekästä ole. Olen vahvasti sitä mieltä, että meillä on posketon asuntojen hintakupla Helsingissä eikä se tällä tavoin parane.

Varmaan ratkaisisit, koska se on tuttu ja turvallinen vaihtoehto, jolla saa lisää samanlaista kontulaa kuin meillä jo on. Ei siinä mitään. Tällä kertaa joutunee kuitenkin toteamaan, että onneksi meillä on joukkoliikennesuunnittelijoita.

Mitä vikaa Kontulassa on? Jos "Kontula" tarkoittaa esimerkiksi 3000 euron neliöhintaa asunnoille, se olisi suorastaan toivottavaa kehitystä.



Ai täyttäminen on hölmöä? Kauppatori ja Aleksanterinkatu ovat hölmöjä? Jätkäsaari on hölmö? Katajanokkakin? Helsingin kaikkein keskeisimmät ja kalleimmat alueet ovat suurelta osin täyttömaata. Jos Pohjoisrantaa levennetään täyttämällä viitisen metriä, niin mikäs siinä muuttuu?


Siksi se on hölmöä, että siinä on täyttämisestä huolimatta se ruuhkainen ja tukkoinen Pohjoisranta. Miksi se raitiovaunu pitää siihen sumppuun ohjata? Ja mitä tulee siihen maalle rakentamiseen, maalle raitiotien rakentaminen on fiksumpaa kuin merelle sen(kin) takia että siellä on se maaperä valmiina, jonne sen vaunun voi laittaa. Käsittääkseni Saarinen jo aikoinaan visioi siitä, että raitiovaunut kulkisivat paljon laajemmalla alueella kuin ne nyt kulkevat. Itse asiassa tällainen voisi olla hyvinkin järkevää, eli raitiovaunu voisi sitten kulkea ikäänkuin pikaraitiotienä. Esimerkiksi ykkösen voisi jatkaa varmaan aika pitkälle nykyiseltä päättäriltään. Mutta eihän se käy, koska raitiotie halutaan pitää Helsinginniemen liikennevälineenä.
 
Laajasalosta Itäkeskukseen mennään ihan saman pullonkaulan läpi Herttoniemessä kuin keskustaankin mennessä. Jollain tapaa pullonkaula pitää ohittaa tai sitä pitää leventää, jos Laajasaloon halutaan missään mittakaavassa rakentaa enemmän niitä neliöitä.

Virkamiehistössä oli sillan ollessa vireillä tekeillä myös autotunneliratkaisu Herttoniemen liikenneympyrän alitse Itäväylältä keskustasta Laajasalon suuntaan. Hintalappu oli yhtä suuri kuin sillalla. Investointirahojen priorisointikierroksen jälkeen tunneli yliviivattiin ja Laajasalon pullonkaulan ratkaisuksi valittiin silta keskustaan.

Sinänsä Herttoniemen liikennepullonkaulan lievittämisellä olisi Kruunuvuorenranta saatu mahtumaan, mutta silta tarvittaisiin kapasiteettisyistä kuitenkin viimeistään Santahaminan, Vartiosaaren ja täydennysrakennuskierrosten edetessä. Kaupunki saa aluekehityksestä enemmän hyötyä, jos sujuvat ja kattavat liikenneyhteydet ovat jo valmiina ennen uusien asukkaiden muutttoa. Jos silta on jo Kruunuvuorenrannan sekä olemassaolevien laajasalolaisten ja etelä-herttoniemeläisten alueiden arvonnousulla maksettavissa, se kannattaa hyödyntää.
 
Vs: Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

2-henkinen perheemme on tilastojen mukaan hyvätuloinen. Nykyisen asuntomme hankimme reilu 10 vuotta sitten. Jos pitäisi tänä päivänä lähteä asunto-ostoksille, meillä ei olisi varaa ostaa tätä nykyistä asuntoamme. Tai ehkä pankki antaisi lainaa riittävästi, mutta elintaso kärsisi raskaasti, koska kaikki liikenevä raha menisi asuntoon. Ei tämä nyt mitään ihan mielekästä ole. Olen vahvasti sitä mieltä, että meillä on posketon asuntojen hintakupla Helsingissä eikä se tällä tavoin parane.

En ole kanssasi ollenkaan eri mieltä. Tilanne on kurja. Sitä ei kuitenkaan korjata kaavoittamalla maata "vääriin" paikkoihin, sillä rakennusliikkeet eivät rakenna. Sen vuoksi Meri-Rastilassakin kävi kuten kävi. Siellä on muuten tälläkin hetkellä valmiiksi kaavoitettuja tontteja, joille ei vaan löydy rakentajaa, koska hinta ei nousisi sellaiseksi, että se kelpaa rakennusliikkeille. Meillä on Helsingin seudulla poskettoman kalliit asunnot.

Mitä vikaa Kontulassa on? Jos "Kontula" tarkoittaa esimerkiksi 3000 euron neliöhintaa asunnoille, se olisi suorastaan toivottavaa kehitystä.

Kontulassa on se vika, että meillä on niitä liikaa. Yli 50 vuotta on rakennettu "kontulaa" ja siitä on ylitarjontaa. Sen vuoksi nyt on aika tehdä jotain muuta.

Siksi se on hölmöä, että siinä on täyttämisestä huolimatta se ruuhkainen ja tukkoinen Pohjoisranta. Miksi se raitiovaunu pitää siihen sumppuun ohjata?

Okei, ymmärrän pointtisi. Se perustuu onneksi väärinkäsitykseen. Täytetty Pohjoisranta merkitsisi sitä, että autot ovat siinä missä nytkin ja ratikka kulkisi rannempana. Tällöin autot ja ratikat kohtaavat Laajasalosta tullessaan ensimmäisen kerran vasta Meritullintorilla, missä ratikka ohjataan autovirran halki liikennevaloin. Paikka on sellainen, että ratikalle pystytään tekemään voimakkaat valoetuudet. (Ratikat ja autot kohtaavat myös Tervasaarenkannaksella, mutta siellä liikennemäärä on niin vähäinen, että ratikka voi ylittää autokaistat jokerivaloin viiveettä). Pohjoisranta on siis ratikalle sumputon. Siksikin se on paras vaihtoehto.

Liisankatu voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos Snellmaninkadun risteykseen saataisiin piirrettyä kelvolliset kiskoyhteydet ja jos kadulta saataisiin jokikinen parkkipaikka pois. En pidä sitä Helsingin oloissa taistelun arvoisena asiana, kun Pohjoisranta joka tapauksessa on toimivampi vaihtoehto.
 
Vs: Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

Eli aika turhaa haaveilla, että nuo hinnat tuosta ainakaan laskisivat.

Edelleenkin hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Jos koko Kalasatama, Jätkäsaari ja Kruunuvuorenranta pompsahtaisivat kerralla valmiiksi, myytäisiin asuntoja niistä varmasti halvemmalla kuin 6000 e/neliö, koska tuolla hinnalla kaikille asunnoille ei vaan löytyisi ostajia. Kun alueiden rakentuminen kestää kuitenkin pitkän aikaa, ei hintavaikutusta huomaa niin helposti, koska samalla yleinen hintatason nousu nostaa hintoja.
 
Vs: Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

Ja mitä tulee siihen maalle rakentamiseen, maalle raitiotien rakentaminen on fiksumpaa kuin merelle sen(kin) takia että siellä on se maaperä valmiina, jonne sen vaunun voi laittaa. Käsittääkseni Saarinen jo aikoinaan visioi siitä, että raitiovaunut kulkisivat paljon laajemmalla alueella kuin ne nyt kulkevat.

Niin visioi, ja siinä samassa visiossa oli täytetty koko Töölönlahti, jonka alueella oli uutta keskustaa ja sen halki ainakin yksi raitiotie entisen merenlahden paikalla.

iiko sanoi:
Eli aika turhaa haaveilla, että nuo hinnat tuosta ainakaan laskisivat.

Absoluuttiset euromääräiset hinnat varmaan eivät tule laskemaan ellei tule vielä selvästi pahempaa lamaa. Entisille satama-alueille ja Pasilan konepaja- ja ratapiha-alueille on tulossa (pieneltä osin jo tullut) käsittääkseni yhteensä ainakin 80 000 uutta asukasta. Eläkevakuutusyhtiöiden johtajia ei riitä kaikkien asuntojen ostajiksi, joten tavallisille palkansaajillekin lienee pakko yrittää saada osa myydyksi. Jos näitä asuntoja ei rakennettaisi ollenkaan, tai ne rakennettaisiin enemmän tai vähemmän kauas Kehä I:n ulkopuolelle, asuntojen hintakehitys kehän sisäpuolella olisi varmasti nyt toteutuvaakin pahempi.

Se lienee tähän mennessä tullut kaikille selväksi, että pääkaupunkiseudulla rakennusalalla eivät vallitse mitkään järin vapaat tai toimivat markkinat. Kaavoittaja istuu happiletkun päällä, pienten toimijoiden elämä on tehty vaikeaksi jolloin suuret pääsevät rajoittamaan tarjontaa, ja kaikenlaisia asuntojen hintoja nostavia normeja riittää.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

Absoluuttiset euromääräiset hinnat varmaan eivät tule laskemaan ellei tule vielä selvästi pahempaa lamaa. Entisille satama-alueille ja Pasilan konepaja- ja ratapiha-alueille on tulossa (pieneltä osin jo tullut) käsittääkseni yhteensä ainakin 80 000 uutta asukasta. Eläkevakuutusyhtiöiden johtajia ei riitä kaikkien asuntojen ostajiksi, joten tavallisille palkansaajillekin lienee pakko yrittää saada osa myydyksi. Jos näitä asuntoja ei rakennettaisi ollenkaan, tai ne rakennettaisiin enemmän tai vähemmän kauas Kehä I:n ulkopuolelle, asuntojen hintakehitys kehän sisäpuolella olisi varmasti nyt toteutuvaakin pahempi.

Se lienee tähän mennessä tullut kaikille selväksi, että pääkaupunkiseudulla rakennusalalla eivät vallitse mitkään järin vapaat tai toimivat markkinat. Kaavoittaja istuu happiletkun päällä, pienten toimijoiden elämä on tehty vaikeaksi jolloin suuret pääsevät rajoittamaan tarjontaa, ja kaikenlaisia asuntojen hintoja nostavia normeja riittää.

Kaavoittajan eli kaupungin olisi kuitenkin helppo saada maata kaavoitettavaksi todella halvalla, pakkolunastus kun kuuluu laillisiin työkaluihin. Joku täällä mättää, eikä se joku ole mikään yksiselitteinen asia, mistä tilanne johtuu.

Helsinki on muuttovoittoaluetta, joten täällä on liian vähän tarjontaa kysyntään verrattuna. Varsinkin vuokra-asuntotilanne on ihan järkyttävä. Tämän vuokrasopan voi kyllä kaataa muidenkin pääkaupunkiseudun kuntien niskaan, koska heitäkään ei kiinnosta pätkääkään lisätä vuokra-asuntotuotantoa. Vuokra-asuntojen tuotanto olisi myös tärkeää, koska niistäkin on hirvittävä pula ja vuokrat ovat myös korkeat. Näin ollen sopivassa tilanteessa varsinkin kun korot ovat alhaalla, on edullisempaa maksaa omaa asuntoa kuin vuokraa.

Puhumattakaan siitä, onko rakennusalalla oikeasti todellista kilpailua olemassakaan. Aika keskittynyttä se tuntuu olevan ja varsin hyvin kannattavaa. Joku markkinahäirikkö pitäisi saada markkinoille laskemaan hintoja, laatuhan on jo menetetty.
 
Vs: Helsingin raitioliikenteen laajuus 2019?

pakkolunastus kun kuuluu laillisiin työkaluihin.

Laillisiin, mutta ei kylläkään poliittisesti mahdollisiin. Helsinki ei ole tainnut käyttää pakkolunastusta merkittävässä määrin vuosikymmeniin. Pakkolunastus on vastoin suurimman puolueen Kokoomuksen pyhimpiä periaatteita.

Kaupungin omistamasta maasta ei tosin sinänsä ole pulaa muutenkaan, sen kaavoittaminen on vaan tehty vaikeaksi ja kaavat tehottomiksi eri tavoin. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt uuden yleiskaavan vision, jossa esitetään mm. sisääntuloväylien bulevardisointia Kehä I:n sisäpuolella ja niiden varsien rakentamista tiiviisti. Tästä on tietysti pitkä matka siihen, että jotain oikeasti rakennetaan, mutta visio meni läpi lautakunnassa yksimielisesti. Sen voisi luulla kertovan siitä, että kaupunkisuunnittelun suunnan muutokselle on poliittista tukea.
 
Vs: Kivenlahden metro

Lautta tarjoaisi joka tapauksessa vaihtoehdon Herttoniemen kautta kulkemiselle, siihen asti kunnes silta on valmis. Heikkous on pitkä vuoroväli mutta jos vaihdot osuvat napppiin ja koti on lähellä lauttarantaa niin nopeampi yhteys se on.
Totta, ja lautan sekä liityntäbussien vuorovälin voi yhtenäistää ruuhkassa 10-15 ja sen ulkopuolella 15-20 minuuttiin ja tehdä kirjaimellisesti vaihto laiturin yli Laajasaloon. Katajanokalla taas laiturin yli-vaihto raitiovaunuihin 1, 2, 3, 4 ja 5, joiden pääteterminaali Katajanokasta tulisi. Matka-aika veden yli on lyhyt ja vaihto tehdään ajastetusti - vaihtojen määrä ei kasvaisi verrattuna metrovaihtoehtoon. Laajasalon päässä tehtävä bussimatka on nopea ja ruuhkaton sekä joillekin se voi olla kävely- tai fillarimatka. Ja omat jalat ja fillarin saa myös lauttaan, jolloin matka taittuu sujuvasti ratikkakaupunkiin vaihdotta, joutumatta kävelemään/pyöräilemään tuulista ja kylmää siltaa pitkin pitkän matkan.

Lautta ei jää ruuhkiin ja kulkee luotettavammin kuin Helsingin bussit ja raitiovaunut. Väylä vain pitää pitää sulana ja lautalle jättää tasausaikaa riittävästi. Lautta saadaan reitille nopealla aikataululla ja sen voi myöhemmin päivittää sillaksi tai raitiovaunulautaksi, kun mitään lopullista ei ole pykätty vrt. metroon. En edes näe lauttaa ja siltaa kilpailevina hankkeina, vaikka ne on niin esittettykin. Lautta voi olla sillan esiaste joka saadaan nopealla aikataululla käyttöön. Lautta voisi myös myöhemmin muuntautua Jollas-Santahamina-Katajanokka-yhteydeksi, jolloin se täydentäisi yhteyksiä yhdessä sillan kanssa. Joka paikkaan menisi joko ratikka tai lautta ja saaresta tulisi tällöin bussiton (ratikoiden päättärinä Herttoniemi/IK).
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Kivenlahden metro

Lukaisin tältä vuodelta olevan YVA raportin http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/julk_2014-2.pdf ennnenkuin kirjoitin.

Ainakaan tässä yva-raportissa ei Laajasalon tunnelille ole löydetty esteitä. Vaikka eihän kaikkea yvassa selvitetä, raitioliikenteen osalta on raportissa esitetty vaan Laajasalon raitioliikenteen lisäämistä nykyverkkoon. Esimerkiksi Kaivokadun pysäkki kuitenkin toimii jo tällä hetkellä läpäisykyvyn ylärajoilla. Laajasalon raitiotiesuunnitelmissa pitäisikin ottaa kantaa myös linjarakenteeseen.

Minusta on hyvin selvästi nähtävissä, että Pisaran ja Länsimetron valmistuminen muuttaa Helsingin joukkoliikenteen yhden päähubipisteen kaupungista usean hubipisteen kaupungiksi. Pisaran valmistuttua vaihdot liikennevälineistä toisiin hajaantuvat myös Hakaniemeen ja Töölöön. Tuo vaatii erilaisia linjastomuutoksia ja vaikuttaa myös Laajasalon suunnitelmiin. Liisankadun linjausvaihtoehdosta tulee todennäköisesti paljon Hakaniemen kautta kulkevaa linjayhdistelmää heikompi.

Vaikka Laajasalon ratikka ei taida toteutua nykyisen ylipormestarin aikana, koska se pilaa muun muassa Jussi Pajusen sekä hänen lähinaapureidensa rauhaa ja näköaloja. Vähän kiistanalaista hanketta on sopivassa asemassa helppo viivyttää loputtomilla selvityksillä, varsinkin kun hankkeella on aika vähän vakaumuksellisia kannattajia.
 
Takaisin
Ylös