Laajasalon raideyhteys

Kun tässä ketjussa on puhuttu myös rautatieaseman edustan välityskyvyn parantamisesta, niin miten olisi jotain tämän sorttista?

Nopeuttaisiko tämä pysäkin toimintaa mitenkään, vai onko ongelma nimen omaan, että tarvitaan lisää laituritilaa?

steissi.png
 
En usko että nopeuttaisi, koska tilanne on harvoin se, että pysäkin ensimmäinen ratikka on jo lähtenyt mutta toinen vielä ottaa matkustajia. Todennäköisemmin ratikat tulevat siihen joko pareittain tai sitten seuraava tulee vasta kun ensimmäinen on jo lähtenyt. Näinhän bussitkin pääsääntöisesti tekevät, ja vain hyvin harvoin bussi ajaa pysäkillä odottavan bussin eteen pysäkille.

Lisäksi ongelma on, että tuo vaihde vaatisi niin paljon tilaa pituussuunnassa, että samaan tilaan tekisi saman tien kolmen ratikan pituisen pysäkin.
 
Laajasalon ratikan integrointi muuhun verkkoon vaikuttaa olevan varsin hankalaa. Pitkäsilta on jo nykyään valtavan ylikuormitettu, sille ei mahdu yhtään ratikkaa lisää. Toisaalta Aleksia pitkin vaihtoyhteydet ovat huonot ja ratikka pahentaa entisestään keskustan ratikkaruuhkaa.

Tässä on esitetty kaksi "out-of-the-box" linjausta. Tuossa on esitetty myös linjausmahdollisuuksia muihin suuntiin. Molemmat kulkevat Kaisaniemen puiston läpi ja molempiin liittyy uuden yhteyden rakentaminen Rautatientorilta Kaisaniemen puistoon purkamalla osaa VR:n virastosiivestä (muokattava alue esitetty mustalla), purku ei ole kovin suuri, koska sisäpiha on tuossa heti seinän takana.

Linjaus olisi osa Kaisaniemen puiston kehittämistä. Tällä hetkellä Kaisaniemen puisto pahamaineinen ja pimeään aikaan epäsuosittu. Kaisaniemen puistoa on yritetty kohentaa, vaihtelevalla menestyksellä. Ratikan ja Kallion kävelyliikenteen ohjaaminen puiston läpi on keino muuttaa voimakkaasti nykyistä tilannetta. Toki Kaisaniemen puiston saaminen todella viihdyttäväksi alueeksi vaatii myös Kasvitieteellisen puutarhan aitojen poistamista ja mahdollisesti myös lisärakentamista, joka mahdollistuu jos Pisaran myötä idästä voidaan poistaa kolme raidetta.

Laajasalo ja Kalasatama.JPG

rautatientori - kaisaniemen puisto.jpg
 

Liitetiedostot

  • Toinen raitioyhteys lännestä.jpg
    Toinen raitioyhteys lännestä.jpg
    61.1 KB · Lukukerrat: 1,185
Kuinka kallista/hankalaa olisi leventää Pitkäsiltaa ratikkakaistojen verran? Onko sata vuotias graniittisilta suojeltu, ettei siihen saa koskea? Laajennuksenhan voisi tehdä replikana.
 
Uutta materiaalia hankkeesta on julkaistu sivuille:
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunusillat/

Mieleeni herää kolme kysymystä
1) Kruunuvuorensillan joukkoliikenneyhteyshanke on erinomainen Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon kannalta, mutta huomio kiinnittyy matka-aika karttaan, sillä sen mukaan väli Rautatientori-Nihti kestää 8 min, olisiko millään reitillä (ainakin Liisankadun joka lyhin) mahdollista pudottaa 1-2 min tästä seuraavasta kartasta:
http://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/liitetiedostot/2015-09/kartta_matka-ajat.pdf

2) Voitaisiinko Pitkäsillalle (jota ollaan ilmeiseksi uusimassa) varata oma kaista raitiovaunuille tai tehdä jopa Hämeentiet ja varata suureltaosin joukkoliikenteelle?
3) Raitiovaunua ollaan jatkamassa Laajasalosta Vartiosaaren ja Rastilan kautta pääteasemalle (Rastila/Vuosaari?), onko matka-aika raitiovaunussa koko ajan istuen Rastilanniemestä Rautatientorille kilpailukykyinen metrolle liityntäliikenteen ja henkilöauton kanssa sillä taitaa olla yli 35 min vai pitäisikö raitiovaunu jättää Laajasaloon (jatkaa Santahaminan suuntaan), ja käyttää suunnittelu- ja rakentamisradat muihin hankkeisiin (linja 550 kiskoille, joukkoliikenteen hintojen korottamisen pienentäminen)?
 
3) Raitiovaunua ollaan jatkamassa Laajasalosta Vartiosaaren ja Rastilan kautta pääteasemalle (Rastila/Vuosaari?), onko matka-aika raitiovaunussa koko ajan istuen Rastilanniemestä Rautatientorille kilpailukykyinen metrolle liityntäliikenteen ja henkilöauton kanssa sillä taitaa olla yli 35 min vai pitäisikö raitiovaunu jättää Laajasaloon (jatkaa Santahaminan suuntaan), ja käyttää suunnittelu- ja rakentamisradat muihin hankkeisiin (linja 550 kiskoille, joukkoliikenteen hintojen korottamisen pienentäminen)?

Vartiosaaresta on käsittääkseni ainakin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös, että saarta ei rakenneta ilman raitiotietä. Luulisin, että tämä päätös on Vihreille kynnyskysymys, josta ei helposti lipsuta. Pitemmän kuvittelisin, että kun Helsingin pitää joka tapauksessa rakentaa lisää reilusti, niin se, kumpi etenee ensin, Jokeri vai Vartiosaari, riippuu vastustuksen määrästä. Tällä hetkellä Kruunusillat näyttää olevan priorisoitu Raide-Jokerin edelle.

Raitiotien ei kai ole tarkoituskaan olla metron kilpailija, vaan tarjota yhteys Laajasalosta ja Vartiosaaresta myös itään. Vuosaaren kai pitäisi jossain tulevaisuusvisiossa olla kaupunkia.
 
3) Raitiovaunua ollaan jatkamassa Laajasalosta Vartiosaaren ja Rastilan kautta pääteasemalle (Rastila/Vuosaari?)

Ei lähitulevaisuudessa kuitenkaan Vartiosaarta pidemmälle. Yleiskaavan varaus Vartiosaaresta itään on pitkän tähtäimen visiointia.
 
Kannattaisi ehkä opetella kaavoittamaan tai ainakin harjoitella sitä ensin näillä väljillä jo rakennetuilla alueilla ennen kuin lähtee "neitseellisille" seuduille, ratikalla tai ilman.
 
Kannattaisi ehkä opetella kaavoittamaan tai ainakin harjoitella sitä ensin näillä väljillä jo rakennetuilla alueilla ennen kuin lähtee "neitseellisille" seuduille, ratikalla tai ilman.

Väljillä jo rakennetuilla alueilla on lähes mahdotonta toteuttaa laajamittaista täydennystä, koska nykyiset asukkaat vastustavat raivoisasti ja heitä kuunnellaan.
 
Kyllä siihen vanhojen asukkaiden kumarteluunkin tulee muutos, kunhan muut vaihtoehdot on käytetty loppuun.

Helsingin kiinteistömarkkinat ovat muutenkin sellaiset, jossa saa aika paljon ottaa kysyntää kiinni eikä turhaan nirsoiluun ole varaa. Huonoja ratkaisuja voi sitäpaitsi aina muuttaa paremmaksi myöhemmin. Kyllä ne vanhat lähiötkin menevät uusiksi. Ja uudet myös.
 
Laitetaan nyt tähän vielä hyvä toteutus Laajasalon ja Sompasaaren ratikan keskustayhteydelle. Tämä matka on cut & cover tunnelissa, koska muuta ei vaan nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä voi saada poliittisesti läpi ja kadulle ratikat eivät mahdu. Matkalla kaksi tunneliasemaa. Hakaniemi, nykyisen metroaseman yläpuolella. (Kyllä se mahtuu, toistan vielä, se mahtuu kun laitetaan mahtumaan, metron katto 16 metriä katutason alapuolella, kysykää apua vaikka Lontoosta miten rakennetaan) ja keskusta nykyisen rautatien alikulkutunnelin vieressä. Töölönlahdelta linja jatkuu sitten Töölön suuntaan. Maksaahan tämä toki jotain..... (Vihje: Eläintarhanlahden alittavan kohdan pumppaaminen tyhjäksi ei ole järin vaativa tekninen suoritus, rakenna vaan pato ja pumppaa, syvälle ei tarvitse mennä.)

Laajasalon ratikka tunneli.jpg

PS. Jos jotain linjaa halutaan jatkaa Töölön sijasta Jätkäsaareen tai Lauttasaareen, Baanan alle voi rakentaa aika halvalla lisää tunnelia, kevyen liikenteen taso siinä vähän toki varmaan nousee vähän lähemmäs maan pintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mikko Särelä ehdottaa blogissaan, että Merihaan ja Toisen linjan kautta Helsinginkadun tulevalle rautatieasemalle.

Ihan hyvä ehdotus!

Sitten asiasta toiseen. Luin Hesarissa Laajasalon sillasta ja sain sellaisen käsityksen että jos silta rakennetaan niin Hanasaaren voimalaitos joudutaan sulkemaan koska hiililaivat eivät pääsisi sillan ali. Voiko se pitää paikkansa? Eikö sillasta voisi tehdä läppäsilta? Jos näin on että voimalaitos joudutaan sulkemaan niin en ihmettele miksi siltaa on vastustettu paitsi NIMBY-syistä myös "kabineteissa". Korjatkaa jos olen väärässä!

t. Rainer
 
Eikö sillasta voisi tehdä läppäsilta?

Tästä on täälläkin keskusteltu. Sillasta ymmärtääkseni voi tehdä läppäsillan, eikä hiililaivoja kulje mitenkään mahdottoman tiheään. Maailmalla on kyllä vastaavia siltoja, joilla kulkee raitioteitä. Kaupungin kannalta päätöksessä on vaan aika monta muuttujaa, ja kyse on kai enemmänkin siitä, millainen energiantuotanto tuleville vuosikymmenille halutaan. Hiilestä pitäisi luopua. Jos Hanasaareen aletaan kuljettaa biomassaa, niin kuljetuksia tulee paljon nykyistä enemmän, ja mahdollisesti maanteitse. Uutta, erilaisia polttoaineita käyttävää voimalaa on suunniteltu Vuosaareen. Samalla kai sähkön- ja lämmöntuotantoa on kaavailtu erotettaviksi toisistaan, missä menetettäisiin Helsingin pitkin maailmaa mainostettu tehokas yhteistuotanto. Oma lukunsa on sitten Hanasaaren tontin arvo, jos se rakennetaan kaupunkikortteleiksi. Tätä kaikkea on arvottu samaan aikaan, kun maailman energiamarkkinat ovat olleet muutoksessa ja Helsingin investoinnit kotimaiseen ydinvoimaan ovat menneet enemmän ja vähemmän pieleen (Olkiluoto 3 myöhässä, Olkiluoto 4 menetetty ja siinä ilmeisesti meni Helsinginkin rahoja).
 
Takaisin
Ylös