Viestiketju: Laajasalon raideyhteys

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Minun puolesta se kävisi kyllä, kaikki hankkeet pitäisi mennä ylikunnallisen organisaation kautta joka valitsee ja rahoittaa hankkeet joita toteutetaan ja kunnat maksavat sille.

HSL:n laissa asetettu tehtävä on seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Ja HSL rahoittaa toimintansa sillä, että jäsenkunnat maksavat kaiken. Eli asian pitäisi jo nyt mennä, kuten kirjoitat. Mutta käytännössä näin ei tapahdu. HSL ei tee liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jota jäsenkunnat noudattaisivat, vaan jäsenkunnat tekevät omia päätöksiään liikennehankkeista, ja HSL tekee ja muuttaa liikennejärjestelmäsuunnitelman näiden kunnallisten halujen mukaisesti.

Esimerkiksi Kivenlahden metro ja Pisara eivät kuuluneet LJS:ään ennen kuin Espoo lobbasi nämä Stubbin ja Rinteen hallitukselle. LJS muokattiin pikavauhtia uusiksi valtion rahoituspäätösten perusteella ennen kuin näitä päätöksiä oli olemassa. Ja nyt ollaan sitten aivan hullussa tilanteessa, kun LJS:ssä on Pisara jota ei kuitenkaan tule ja HSL:n talous on sekaisin, kun sinne otettiin hankkeita, joihin ei ole rahaa.

Espoon metrolaskelmissa on lähdetty siitä, että Espoon ei tarvitse itse kaikkea maksaa. Tämä piiri siis pyörii väärinpäin. Yksittäiset kunnat pitävät HSL:ää talutusnuorassa ja panevat naapurinsa maksamaan. Näin vain tapahtuu, vaikka muodollisesti ei tapahdu. Ja sen seurauksena ei tehdä oikeita asioita.

Vallan ja vastuun tulee olla samassa paikassa. Nyt ei ole.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Esimerkiksi Kivenlahden metro ja Pisara eivät kuuluneet LJS:ään ennen kuin Espoo lobbasi nämä Stubbin ja Rinteen hallitukselle. LJS muokattiin pikavauhtia uusiksi valtion rahoituspäätösten perusteella ennen kuin näitä päätöksiä oli olemassa. Ja nyt ollaan sitten aivan hullussa tilanteessa, kun LJS:ssä on Pisara jota ei kuitenkaan tule ja HSL:n talous on sekaisin, kun sinne otettiin hankkeita, joihin ei ole rahaa.

Miten niin Espoo lobbasi Pisaran? Eikö Helsinki ja Vantaa halunneet sitä yhtä lailla?

Kivenlahden metron sijaan Pisara olisi ollut oikeudemukaisempi priorisoida ensin koska Pisara olisi ollut kaikkien kaupunkien yhteinen vaikka se on Helsingin rajojen sisällä, mutta olisi palvellut lähijunaliikennettä kaikista kaupungeista Helsingin tukkoiseen kantakaupunkiin.

Raide-Jokeri joka tuli Pisaran tilalle nykyisen hallituksen ohjelmaan, on sitä kanssa koska se yhdistää seudun työpaikka-alueita vaikka se ei Vantaan kautta kulje. Vantaahan sai toki oman Kehäratansa joka palvelee valtakunnallista lentokenttää.

Laajasalon raideyhteys taas palvelee vain Helsinkiä, kuten Kivenlahden metro vain Espoota. Kivenlahden ja Matinkylän välillä kun ei mitään merkittäviä työpaikkoja kuten ole eikä Laajasalossakaan. Ymmärtääkseni Helsinki saa valtiolta kanssa jotain Laajasalon raitiotien toteuttamiseksi. Helsinki on epäonnekseen ollut hitaampi täyttämään anomuksia kuin Espoo.

Se on ehkä se ongelma, että kun kaikki haluaa, niin jonkun pitäisi olla yläpuolella ja määrätä marssijärjestys ettei joku vedä välistä ja käyttää kontaktejaan maan hallitukseen.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Loogista sinänsä olisi, että rakentaminen käynnistettäisiin helpoista ja nopeista kohteista, kuten Koirasaarentiestä, joka on osittain valmiina jo ja kiskoille on tilakin varattu.

Tuskin Koirasaarentielle kannattaa laskea kiskoja vuosiksi ruostumaan siltaa odotellessa. Työt alkanevat pisimpään kestävästä osasta eli yhteydestä Nihti-Korkeasaari-Laajasalo. Joka tapauksessa Kruunusiltojen rakentaminen on suunniteltu pidemmälle kuin Raide-Jokerin.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Esimerkiksi koko pitkä siltaosuus, jonka pitäisi olla verkon nopein kohta, aiotaan tehtä asvalttipintaisena urakiskokaturatana, mikä on minusta todella suuri vahinko ja jonkinasteinen turvallisuusriskikin.

Tietääkseni ei ole tarkoitus tehdä urakiskona, mutta joudutaan tekemään ajettavalla pinnalla, koska pelastuslaitos vaatii.

Länsimetroa on muuten kärkevästi arvosteltu siitä, ettei jokaista pelastuslaitoksen toivetta ole toteutettu pilkulleen. Onkohan oikea lähestymistapa tehdä kaikki vai arvioida kokonaisuutena järkevä ratkaisu?

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Kun asiaa tarkemmin ajattelee, niin kyse voi oikeastaan olla aivan samasta, eli miten pelastuslaitos toimii tilanteessa, jossa sillalla tapahtuu vaikka raitiovaunujen yhteentörmäys. Silloin paloautojen, ambulanssien ja myöhemmin raivauskaluston pitää päästä onnettomuuspaikalle. [...]

Kokeillaanpa toisilla sanoilla:
Miten pelastuslaitos toimii tilanteessa, jossa tunnelissa tapahtuu metro-onnettomuus? → ei ole metrokiskojen alla asvalttia.
Miten pelastuslaitos toimii tilanteessa, jossa Linnunlaulun ratakuilussa tapahtuu junaonnettumuus? → ei ole junaradankaan alla asvalttia.
Mutta ratikkareitillä on päästävä ajamaan. Otsasuonta tykyttää.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Kun asiaa tarkemmin ajattelee, niin kyse voi oikeastaan olla aivan samasta, eli miten pelastuslaitos toimii tilanteessa, jossa sillalla tapahtuu vaikka raitiovaunujen yhteentörmäys. Silloin paloautojen, ambulanssien ja myöhemmin raivauskaluston pitää päästä onnettomuuspaikalle. Mahdollisesti viereinen kävelytie riittää, mutta ehkäpä asiaa helpottaa, jos itse sillallakin pääsee ajamaan. Tasainen pinta helpottaa myös matkustajien evakuointia. Jos kyse on tästä, niin mitään varsinaista autobaanaa ei tarvita, mutta toimiva ratkaisu voisi olla esimerkiksi asfaltin vetäminen lopuksi niin, että kiskon harja jää viitisen senttiä asfalttipinnan yläpuolelle. Varmasti myös ratkaistu, jossa ajettavaan pintaan jätetään reilut railot kiskojen kohdalle, ajaa asiansa. Tällöin voidaan rakentaa pölkkyrata ja sitten vain lopuksi asentaa ajokelpoinen pinta penkan tai vastaavan päälle. Tuli nyt vain mieleen.

Mä luulen että skenaariossa ei ole niin paljon kahden raitiovaunun yhtentörmäys vaan esim sellainen tilanne että raitiovaunu jää sillalle esim sähkökatkon takia, ja matkustajat pitää saada takseilla, pikkubusseilla tai vastaavilla mantereelle. Terve nuori ihminen jaksaa tietenkin kävellä mutta mummot ja vaarit eivät.

t. Rainer

Eikö tuollaisessa skenaariossa voi myös odottaa sähköjen palautumista?

Sillalla on joka tapauksessa myös jalkakäytävä johon mahtuu pakulla ajamaan. Epätodennäköisiin ja kiireettömiin tapauksiin ei tarvitse varautua kaikin mahdollisin tavoin.

Alunperin kirjoittanut hylje

Eikö tuollaisessa skenaariossa voi myös odottaa sähköjen palautumista?

Sillalla on joka tapauksessa myös jalkakäytävä johon mahtuu pakulla ajamaan. Epätodennäköisiin ja kiireettömiin tapauksiin ei tarvitse varautua kaikin mahdollisin tavoin.

"Sähkökatkolla " tarkoitan myös sellaista tilannetta että raitiovaunun oma tekniikka pettää ja jää linjalle. Jos pakulla tai pikkubussilla mahtuu ajamaan niin asia on ok. HKL:llä lienee kanssa hinauskalustoa joka kulkee kiskoilla.

---------- Viestit yhdistetty klo 09:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 09:42 ----------

Alunperin kirjoittanut Wallu

Kokeillaanpa toisilla sanoilla:
Miten pelastuslaitos toimii tilanteessa, jossa tunnelissa tapahtuu metro-onnettomuus? → ei ole metrokiskojen alla asvalttia.
Miten pelastuslaitos toimii tilanteessa, jossa Linnunlaulun ratakuilussa tapahtuu junaonnettumuus? → ei ole junaradankaan alla asvalttia.
Mutta ratikkareitillä on päästävä ajamaan. Otsasuonta tykyttää.

Pelastuskaitos ja poliisi ajaa ratikkakiskoja pitkin enimmäkseen muissa pelastustilanteissa kuin että raitiovaunulle sattuu onnettomuus. Tietysti näiden viranomaisten pitää osallistua kustanuksiin kanssa ja viime tilassa yksityishenkilöiden vakuutukset maksavat.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

HKL:llä lienee kanssa hinauskalustoa joka kulkee kiskoilla.

Tai lähinnä työntökalustoa. Nimittäin seuraava raitiovaunu.

HS uutisoi "Kulosaarelaiset ry:n" teettämästä mielipidekyselystä. Veikkaan että yhdistys uskoi saavansa erilaisia tuloksia, mutta nämä ovat hiukan johdattelevasta kysymyksenasettelusta huolimatta aika selvä signaali poliitikoille myönteisen päätöksen puolesta.

Puolet helsinkiläisistä puoltaa Laajasalon ja Hakaniemen yhdistävien siltojen rakentamista
Helsinkiläiset eivät kuitenkaan hyväksyisi Kruunusiltojen kustannusten nousua.
Kaupunki 7.8.2016, Lari Malmberg, Helsingin Sanomat

Noin puolet helsinkiläisistä kannattaa Laajasalon ja Hakaniemen yhdistävien Kruunusiltojen rakentamista. Asia käy ilmi Kulosaarelaiset ry -kaupunginosayhdistyksen TNS Gallupilla teettämästä mielipidekyselystä.

Hankkeen vastustajien leiriin kuuluu 30 prosenttia kaupunkilaisista. 24 prosentilla ei ole asiasta mielipidettä. TNS Gallupin mukaan aineisto edustaa 15–74-vuotiaita helsinkiläisiä.

Helsingin kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää Kruunusiltojen rakentamisesta tänä syksynä. Kulosaarelaiset ry on valittanut Kruunusiltojen liikennesuunnitelmasta Helsingin hallinto-oikeuteen.

Kruunusiltojen kustannusarvio on 259 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi hanke vaatii noin sadan miljoonan euron investointeja raitiovaunuihin ja raitiovaunuvarikkoon. Kyselyssä hankkeen kustannuksiksi kerrottiin ”vähintään 400 miljoonaa”.

Kyselyn mukaan hankkeen kannatus laskisi 22 prosenttiin, jos sen kustannukset nousisivat 50 prosentilla. Helsingin suurten rakennushankkeiden budjeteilla on ollut tapana venyä. Esimerkiksi Länsimetron Helsingin alueella sijaitsevan rataosuuden hinta nousi viidenneksellä alkuperäisestä.

Kyselyn mukaan 61 prosenttia helsinkiläisistä kannattaisi vaihtoehtoista toteutustapaa, jos liikenneyhteydet ”Laajasalosta Helsinkiin” voitaisiin toteuttaa edullisemmalla, mutta yhtä tehokkaalla tavalla. Sitä, mikä tällainen tapa voisi olla, kyselyssä ei nimetä.

Helsinki on selvittänyt eri vaihtoehtoja Laajasalon ja kantakaupungin yhdistämiseksi. Tämänhetkisessä suunnitelmassa siltojen päälle tehtäisiin pikaraitiotie sekä pyörä- ja kävelytiet. Autokaistoja ei tehtäisi.