Pientä historiaa tämäkin asia edustaa. Tämä tullee olemaan ensimmäinen vanhaan verkkoon yhteydessä oleva infran osanen, joka on pelkästään yksisuuntavaunujen käytössä, vaikka sillan yli pääseekin vielä ajamaan kaikella kalustolla.
Lisäksi, milloin lie viimeksi rakennettu mitään lisä- tai tilausvuoroja vuoroja varten. Messukeskuksen sivuraide, vai oliko sekin jonkinlainen reliikki ajalta, kun vaunut kääntyivät Pasilan aseman edessä?
Onko se siis tehty oikeasti vain tilausajoliikennettä varten? Ja onko sinne ollut odotettavissa sellaista? Olin ajatellut sen vain mahdollistavan ratikoiden järjestyksen vaihtamisen tarvittaessa esimerkiksi, jos joku poikkeusreitti kiertäisi Jätkäsaaren ympäri yhteen suuntaan. Kun monella päättärillä näitä tuplaraiteita kuitenkin on.
Ja tässä on kaupunginvaltuuston esityslistalla oleva täystyrmäys tuohon ehdotukseen. Suurin osa ylläolevista huomiosta on mainittu.
Ja tänään Hesari teki artikkelin, joka on kuin tuon päättömän valtuustoehdotuksen tehneen kunnallispoliitikon tilauksesta.
Se on otsikolla "Helsingin kaupunki tilasi miljoonien arvoiset pikaratikat – Pian ilmeni, että uudet ratikat ovat liian pitkiä pysäkeille" aivan täyttä huuhaata Hesarilta. En viitsi edes linkata, ei ole sen arvoinen ja menee muutenkin parissa viikossa maksumuurin taakse.
Artikkeli on kehystetty tavalla, jossa annetaan ymmärtää, ettei suunnittelijat tienneen, että vaunut olisivat pitempiä kuin osa pysäkeistä tai että parannustarpeet tulivat yllätyksenä. Artikkeli kyllä mainitsee leipätekstissä, että asetelma on muuttunut johtuen kaupunginhallituksen päätöksestä olla tekemättä päätepysäkkiä Kaivokadulle. Se tosin ohittaa täysin sen seikan, että pääsyy oli ettei haluttu Kaivokadulta vähentää autokaistoja. Artikkelissa ei ole myöskään sanaakaan siitä, että haluttaisiin pikaraitiolinjoille myös täsmällisemmät liikennöintiolosuhteet, kuin mitä tähän mennessä Keskusta-Jätkäsaari väliltä on vaadittu, joka vaatii myös infraparannuksia. Kyse on ainoastaan vaunujen pituuksista, joka pelaa täysin tuohon vielä jollain portaalla käsittelyssä olevaan valtuustoehdotukseen vaunujen lyhentämisestä.
Oli artikkelin leipätekstissä mitä tahansa, otsikko on hoitanut hommansa ja kommentit ovat täynnä tuttuja nimiä, jotka näkee valittavan joka artikkelissa helsingin liikennepolitiikasta, huutamassa kuinka tämä on metrolaiturien lyhentämiseen vertautuva yllätyskustannus ja kuinka pitää leikata asioista, jotta löytyy korvaavaat rahat tai perua Kruunusillat kokonaan. Twitterin puolella on onneksi jäänyt keskustelu asiasta aika pieneksi.
Ajattelin käydä tutkimassa mitä kaikkia virheitä siinä oli, mutta olit oikeassa. Ei tuollaista edes viitsi ottaa tosissaan otsikon ja ingressin jälkeen.
Omalla tavalla huvittavinta tässä on se, että moni noista virheistä on täsmälleen samoja, kuin eräiden kokoomusvaltuutettujen valtuustoaloitteessa. JA tuon aloitteen asiavirheitä korjailtiin valtuuston maanantaina hyväksymässä vastineessa, johon laitoin linkin pari viikkoa sitten. Hesarin toimittajat eivät näköjään ole kaivelleet dokumentteja tarpeeksi.
Oivallista toimintaa kaupungilta: "Pikaratikoiden vaatimiin pysäkkien pidennyksiin on varauduttu"
Kesti näköjään vain päivän kirjoittaa vastine tuohon artikkeliin ja saada se julkaistua Hesarissa.
Vastaus tuli nopeasti, mutta voiko siinä olla edes tarpeeksi nopea. Taas tuntuu, että väärä tieto on kiertänyt maailmaa useita kertoja, ennen kuin totuus on ehtinyt saada kengät jalkaan.
Ongelma on myös, että kuinka moni, joka on nähnyt alkuperäisen uutisankan otsikon näkee tuon vastauksen. Alkuperäinen artikkeli oli julkaistu kaupunki -osaston pääuutisena sinä päivänä Hesarin nettisivulla sekä lehtiversiossakin, kun taas vastaus on mielipideosastolla, joita saan ainakin itse etsimällä etsiä normaalistikkin. Vastaus näyttää jääneen pimentoon, kun alkuperäisessä artikkelissa kommentteja on moninkertaisesti ja samoin kun niiden tykkäysten määriä. Lisäksi Tekniikka ja Talous lehti on näköjään julkaissut jonkin märehdityn version hesarin artikkelista, jonka sisältö twitter-öyhöjen saaman huomion perusteella on lähes identtinen verrattuna alkuperäiseen.
Vastauksessa olisi saatu painottaa enemmän, ettei parantamisessa ole kyse vain vaunujen ja pysäkkien pituuksista eikä lyhyemmillä vaunuilla olisi vältytty ratojen parantamisilta. Samoin olisi voitu vastata vertauksiin metroasemien lyhentämisestä ja kuinka kustannusten mittasuhteet eivät ole läheskään samaa luokkaa. Tosin ei Helsingin kaupungilla varmaan haluta ääneen sanoa kuinka paljon asemien lyhentämisistä koituu kuluja, vaikka ne päätökset tehneet ovatkin jo vanhainkodissa.