Viestiketju: Laajasalon raideyhteys

Onhan tuossa esityksessä paljon hyvääkin ja tärkein niistä on se, että suunnitelman jatkotyöksi ehdotetaan pohjoista raitiovaihtoehtoa (RP1), joka on merkittävästi eteläistä Katajanokalta kulkevaa (RE) vaihtoehtoa monipuolisempi ja luo raitioliikenteeseen perustuvia joukkoliikennevaihtoehtoja myös muualle Helsinkiin. Siltavaihtoehto (vinoköysisilta eteenkin) näyttää olevat esteettisesti melkein mahdottomuus Helsingin nykyiseen kaupunkikuvaan; ainakin vaikuttaa siltä, ettei sen ei haluta muuttuvan noin radikaalisti. Omasta mielestäni komea silta ei ole "maisemanpilaaja", vaan päinvastoin; Helsinki kaipaa tulevaisuudessakin uusia maamerkkejä ja sillat puolestaan korostavat pääkaupungin merellistä henkeä.

Omiin silmiini pistivät muutamat lauseet tuossa esityksessä:
"Siltojen mittakaava viittaa erheellisesti keskeiseen valtaväylään."
Sellainenhan se mielestäni onkin, vaikka onkin joukko -ja kevyeenliikenteeseen perustuva.

"Suunniteltu yhteys Korkeasaaresta Kruunuvuorenrantaan kulkee vaihtoehtoisesti matalatunnelissa tai sillalla. Molempien yhteyksien luonne kävely- tai pyöräreittinä on ongelmallinen mittakaavaltaan. Noin kilometrin mittainen tunneliyhteys ei tarjoa mahdollisuutta nauttia merellisestä maisemasta. Toisaalta samanpituinen silta linjattuna avoimen selkäveden yli on tuulinen ja suojaton. Virkistysreitteinä suojaisammat yhteydet tulevat olemaan suositumpia."
Erityisesti viimeinen lause särähti pahasti; miten tunneli olisi kevyenliikenteen väylänä virkistävä vaikutukseltaan? Minusta tuntuu, että tuulisella/myrskyisänä tai muuten huonolla säällä ei muutenkaan niin kauheasti harrasteta "virkistävää" ulkoilua. Silloin mentäisiin sillä ratikalla sillan yli (jos se olisi vaihtoehtona).

Mutta kuten sanoin jo aiemmin, niin tämä silta-/tunnelivaihtoehto ei ole minulle mikään kynnyskysmys, vaan tämän yhteyden toteutuminen raitioliikenteen muodossa on se avainsana. Pohjoinen raitiotievaihtoehto tunnelissa on matka-ajallisesti aivan yhtä nopea kun sillallakin, vain estetiikka puuttuu. Lisäksi silta on tunnelia halvempi, mutta jos ensinmainitun vaikutukset kaupunkikuvan, maiseman ja kulttuurihistorian kannalta ovat niinkin negatiiviset, kun Kaupunkisuunnittelulautakuntan esitys antaa ymmärtää, niin upotetaan ne kiskot sitten meren pohjalle vaan.

Nyt tuo "torso-metro" pitää vaan selvitellä pois, saada asiasta päätös ja päästä itse toteuttamisvaiheeseen. Tämä on mielestäni lähes länsimetron veroinen raideliikenneyhteys.

Alunperin kirjoittanut vristo

"Toisaalta samanpituinen silta linjattuna avoimen selkäveden yli on tuulinen ja suojaton. Virkistysreitteinä suojaisammat yhteydet tulevat olemaan suositumpia."
...
miten tunneli olisi kevyenliikenteen väylänä virkistävä vaikutukseltaan?

Esityksessä ei varmaankaan ole tarkoitettu tässä yhteydessä tunnelia suojaisampana vaihtoehtona, vaan jotain vaihtoehtoista maalla kulkevaa ulkoilureittiä.

Keskustaan kulkevien täytyisi kuitenkin kiertää melkoinen matka jos haluaisivat kulkea suojaisampaa reittiä kuin Kruunuvuorenselän silta. Kulosaaren siltakaan ei ole kovin suojaisa ja pohjoisempana tullaan Viikin pelloille, joilla niilläkin tuulee kovaa. Käytännössä on siis melkolailla tarpeetonta perustella sillan huonoutta sillä, että se ei huonolla säällä sovellu kevyen liikenteen yhteydeksi keskustaan.

Virkistäytymiskäytössähän tunneli on aina yhtä kehno ja huonolla säällä voi virkistäytyä muualla, kuten vristo sanoi ja esityksessä epäiltiin tapahtuvan. Tunnelivaihtoehdossa on minun mielestäni enemmän kärsijöitä kuin voittajia, koska tunnelia ei kyllä hyvinkään syin voi pitää varteenotettavana vaihtoehtona kevyen liikenteen väyläksi. Siltakaan ei estä merimaisemaa kuin Kulosaaren eteläkärjen asukkailta, joilla varmasti on vahva mielipide asiasta, mutta nykyisillä ja tulevilla laajasalolaisilla voi olla vahvempi mielipide.

Katselin vielä em. esityslistan liitteitä ja erityisesti tässä liitteessä oleva tietokoneella tehdyt havainnekuvat siltavaihtoehdoista Mustikkamaalta katsottuna ovat erittäin vakuuttavia. Eristyisesti tuo ihailemani vinoköysisilta näyttää juuri niin upealta, kuin se mielikuvissani on ollutkin. Mutta olen ymmärtänyt, että se, monumenttaallisine ja hallitsevine piirteineen, herättää suorastaa pelkoja tietyissä piireissä. Minusta se vaan on käsittämättömän kaunis, eikä turmele ympäristöään millään tavalla.

Ja onhan tuossa esityksessä mukana toki raitioliikenteen sujuvuutta parantavia asioita; sellaisia, joita tälläkin foorumilla on monesti haikailtu.

Jos sitten puhutaan itse linjoista, jotka tuon raitiotieyhteyden myötä toteutuisivat. Lähtökohtani on nimenomaan se, että pohjoinen vaihtoehto (RP) toteutuu. Esityksen mukaanhan Kruunuvuorenrannasta eli Stansvikistä tuleva linja ohjataan Liisankadulta Kaisaniemeen ja edelleen Rautatientorille. Muut linjat eli Yliskylästä ja Gunillantieltä tulevat linjat ohjattaisiin puolestaan Liisankadulta Snellmanninkadulle ja edelleen Aleksille.

Mihin jo olemassaoleviin linjoihin nuo olisi tarkoituksenmukaisinta yhdistää?
Tuo RP-vaihtoehtohan toisi mahdollisesti (siis toivottavasti) Sompasaaren sekä Kalasataman suunnalta vielä yhden raitiolinjan keskustan tuntumaan. Hyvin suunniteltu, suuria yksiköitä ja mahdollisimman paljon omia väyliään esteettömästi käyttävä raitioliikennehän on parhaimmillaan juuri heilurilinjoina. Mutta tärkeää on toteuttaa ne niin, etteivät linjat ole toistensa tukkoina. Tästä esimerkkinä vaikkapa Aleksi, jossa tuon myötä kulkisivat linjat h4, h3B/T, h7A/B sekä Laajasalon linjat R11 ja R12 (numerot projektinumeroita esityksestä). Rautatientorille päättyvällä linjalla R13 olisi kääntöpaikka Mikonkadulla, mutta mielestäni sekin pitäisi pyrkiä muodostamaan heilurilinjaksi yhdistämällä sen jonkin muun linjan kanssa. Mieleeni tulee jatkuvasti bussilinjan h18 korvaaminen raitiotiellä, johon tuo R13 olisi aivan omiaan.

Radikaalejakin muutoksia saattaa olla siis edessä raitiolinjastossa, eivätkä mielestäni "pyhät kiertolinjat" voi olla välttämättä turvassa.

Ihan hyvä visio.

Linja h10 jatkettaneen sitten tulevaisuudessa toisessa päässään aina Huopalahden asemalle, jossa olisi vaihtoyhteydet Jokeriin ja lähijuniin. Todellinen runkolinja silloin.

Tuon R13:n päätepiste Jätkäsaaressa kävi minunkin mielessäni toisena vaihtoehtona. Ihan hyvä sekin; sujuvasti Kaivokadulta Kamppiin ja sieltä Ruoholahden uudisradan kautta Jätkäsaareen. Tai jospa keskustatunnelia ei todella toteutettaisi, silloinhan voisi käyttää nykyistä satamaradan kuilua nopeana raitiotieväylänä.

Tuli vaan mieleeni, että tuollainen raitiolinja Laajasalosta (Yliskylästä/Reiherintieltä) Kruununhaan ja keskustan kautta Pikku-Huopalahteen ja edelleen Huopalahden asemalle olisi kuten Helsinkiin suunniteltu "toinen metrolinja", jos raitiovaunujen yksikkökoot olisivat suurempia ja niiden etuudet saataisiin sujuviksi. Tosin ajatusta vasten pitäisi siltä olla myös sujuva yhteys Pasilaan ja edelleen vaikkapa Viikkiin saakka.

Alunperin kirjoittanut vristo

Tuli vaan mieleeni, että tuollainen raitiolinja Laajasalosta (Yliskylästä/Reiherintieltä) Kruununhaan ja keskustan kautta Pikku-Huopalahteen ja edelleen Huopalahden asemalle olisi kuten Helsinkiin suunniteltu "toinen metrolinja", jos raitiovaunujen yksikkökoot olisivat suurempia ja niiden etuudet saataisiin sujuviksi. Tosin ajatusta vasten pitäisi siltä olla myös sujuva yhteys Pasilaan ja edelleen vaikkapa Viikkiin saakka.

Ainakin tällaiseen kehitykseen sopisi ennalta varautua tekemällä Laajasalon radoista ratageometrialtaan tasokkaampia. Näin olisi jo puolet "metrolinjasta" tehtynä. Sitten tarvittaisiin vain se rataosuus Keskustasta Pasilaan, millainen saataisiin remppaamalla Mannerheimintien rata ja edelleen osuus Pasilan asemalle. Siitä eteenpäin sitten olisikin uutta rataa Viikkiin ja sieltä edelleen jonnekin.

Sillä ei ole niin väliä, minkä tasoinen rata on ihan ydinkeskustassa Varsapuistosta Lasipalatsille. Väli ei ole kovin pitkä, sillä on paljon pysäkkejä, joissa nousee ja poistuu paljon matkustajia. Siis vastaava osuus vaikkapa tunneliratana ei olisi olennaisesti nopeampi, ehkä vain minuutin taikka pari.

Mutta pointtina siis: Laajasalossa kannattaisi jo valmiiksi varautua siihen, että ainakin yksi sen ratikkalinjoista, lähinnä se, mitä olisi helpointa jatkaa Santahaminaan, kannattaisi rakentaa niin, että sitä voisi tulevaisuudessa käyttää runkolinjana.

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Ainakin tällaiseen kehitykseen sopisi ennalta varautua tekemällä Laajasalon radoista ratageometrialtaan tasokkaampia.

Laajasalon radat voitaisiin toteuttaa Raide-Jokerin "suunnittelukirjan" mukaan.

Alunperin kirjoittanut "Ville O. Turunen

Sillä ei ole niin väliä, minkä tasoinen rata on ihan ydinkeskustassa Varsapuistosta Lasipalatsille.

Ideana oli, että tuo runkolinja ("h10") kulkisi reittiä Liisankatu-Snellmaninkatu-Aleksi-Mansku-jne. Kruunuvuorenrannasta tuleva linja kulkisi Liisankatu-Kaisaniemi-Rautatientori-jne.

Etelä-Helsingin Vihreät ry:n kannanotto Kruunuvuoren ja Laajasalon joukkoliikenneyhteyksiin: linkki.

Lainaus sieltä:

Alunperin kirjoittanut Etelä-Helsingin Vihreät ry

Koska kumpikaan esitellyistä raitiotievaihtoehdoista ei ole ongelmaton, eikä metron rakentaminen alueelle ole taloudellisesti järkevää, tulee vielä miettiä tehokkaan lauttaliikenteen mahdollisuuksia ja parannettua liityntäliikennettä Laajasalosta Herttoniemeen.

Joka tapauksessa Helsingin saariston julkista lautta- ja vesibussiliikennettä tulisi laajentaa voimakkaasti.

Mitäs tästä sanotte?

Melkoista poukkoilua mielestäni; samasta puolueestahan tuli se köysirata-aloite ja nyt tällainen melkeinpä yksityisautoilua tukeva kannanotto.

Alunperin kirjoittanut vristo

Melkoista poukkoilua mielestäni; samasta puolueestahan tuli se koysirata-aloite ja nyt tällainen melkeinpä yksityisautoilua tukeva kannanotto.

Tämä on taas yksi esimerkki siitä, miten vihreät muka edistävät joukkoliikennettä. Eivätkä oikeasti ymmärrä asiasta yhtään mitään. Todella sääli. Tosiasiassa tuolla kannanotolla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, kiinteällä yhteydellä on niin laaja tuki sekä poliittisessa että virkamiesjohdossa, että kyllä se sieltä tulee. Nyt vaan pitäisi keskittyä siihen, että ratikkaa saisi suunnitella rauhassa, jotta siitä tulee mahdollisimman hyvä ja toimiva.

Sen vuoksi ei kannattaisi enää uhrata resursseja ja aikaa erilaisten minimetrojen sun muiden miettimiseen. Vaihtoehdot on nyt tutkittu, ja niistä ratikka pohjoisessa näyttää saavan laajimman tuen. On aika käynnistää suunnittelu sellaisella tarkkuudella, että seuraavaksi voidaan tehdä jo perustamissuunnitelma tarkkoine budjetteineen ja viedä se syksyllä valtuustoon.