Mielestäni mahdollisuus ajaa yöliikenteen busseja ei pikaraitiotielle tarvittaisi ollenkaan, vaan raitiovaunuilla ajettaisiin yölläkin. Pelastuskalustolle riittää että sillalla on yksi kaista, ja se voi esim olla kevyen liikenteen väylä jolla ajo on kielletty muilta moottoriajoneuvoilta.
t. Rainer
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 10.06.2008 kello 09:27. Syy: poistettu pitkä lainaus
Se ensimmäinen vaihe ei ole kuitenkaan pikaraitiotie, vaan nykyisen kaltaisen katuraitiotien jatko. Laajasalossakin liikutaan ihan katuverkossa nykyiseen malliin. Tulevaisuutta ajatellen Laajasalossa olisi kuitenkin pikaraitiotievaraus Santahaminan suuntaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista sanoo näin:
Teksti on niin "varmanoloista", että vaikuttaa aivan siltä, että asia olisi jo päätetty.Alunperin kirjoittanut Kaupunkisuunnittelulautakunta
19/12.06.2008
Joukkoliikenneharrastaja
Kiinnitin huomiota tähän asiaan. Ensinnä en 339-DF:n ja Rainerin tapaan ylipäätään ymmärrä, miksi Laajasaloon pitäisi ajaa yöliikennettä busseilla. Sandikseen voi ajaa liityntäliikennettä, joskin parempaa palvelua on tarjota lomilta palaaville itähelsinkiläisillekin varusmiehille yhteys kassulle kiertämättä keskustan kautta.
Metroa korvaava bussiyöliikenne johtuu siitä, että metroradan ja asemien auki pitäminen maksaa niin paljon, ettei sitä yöliikenteen matkamäärillä kannata tehdä. Siksi metrojen sulkeminen iltaisin on yleistä maailmalla.
Mutta raitiotiellä ei ole tällaista ongelmaa. Radan ja pysäkkien ylläpidosta ei tule lisäkustannuksia, vaikka ne ovat käytössä öisinkin. Yöliikenteen hoito raitiovaunuin on halvempaa kuin busseilla. Raitioliikenteellä ei ole metron haittoja.
Radan käyttö pelastusväylänä on minusta erikoinen hesalainen ilmiö. Miksi metrosiltaa ei Kulosaaren sillan vieressä ole varustettu asfaltilla? Eikö Laajasalon pelastustoimi perustukaan Itä-Helsingissä oleviin pelastusasemiin? Minulle tulee tästä mieleen muut tarkoitusperät kuin se, mitä kirjoitetaan näkyviin.
Jos yhteydestä tehdään ajoneuvokelpoinen, väylän esto henkilöautoille ja käyttö raskaille (=kookkaille) ajoneuvoille onnistuu ”raideleveyskuopalla”. Eli ajoratapinta on vain bussien ja kuorma-autojen pyörien leveydellä yhteyden alku- ja loppupäässä. Muualla pitää olla täyspinnoite, muuten pitäisi ajaa tavattoman varovasti, mikä ei ole hyväksyttävää. Mutta jos kaiken pelastustoimen pitää voida käyttää väylää, niin silloinhan pelastusjohtajan henkilöautonkin pitää päästä väylälle, eikä tallaista voi tehdä.
Toinen mekaaninen este ovat muualla maailmassa hyvin toimivat hydraulitolpat. Mutta Suomen erikoisolosuhteethan estävät sellaiset täällä. Ja Riston kokemuksen mukaan taitaa olla niin, että myös valvonta ja sakottaminen eivät ole Suomen erityisolosuhteissa mahdollista.
En tiedä, onko esim. Oberhausenin ratikka+bussi-väylällä (kuva yhdestä pysäkistä alla) paljon henkilöautoja. Itse en niitä paikalla käydessäni nähnyt ainoatakaan. Mikään ei estä henkilöautojen ajoa väylälle risteyksissä ja rampeissa tai väylän päissä. Mutta voihan tosiaan olla niin, että Saksan erityisolosuhteet ovat toisenlaiset kuin Suomen.
Antero
Nimenomaan ja onhan se ihan kohtuullista niiden käyttäjiä ajatellen; olisi aika outo lähteä kierrättämään heitä nykyistä reittiä Herttoniemen kautta, jos tällainen yhteys on kuitenkin olemassa. Yöbussien, varsinkin OxN-linjojen korvaamista raitioliikenteellä en pidä kovin realistisena, mahdollisena kylläkin. Olisiko se?
Jotenkin väylä silloilla voitaisiin tehdä niin, että siinä olisi raskaan liikenteen, kuten bussien ja palpautojen sekä raskaampien ambulanssien ajettavat ajourat, mutta ratikkakiskot siinä keskellä ja niiden keskellä vaikkapa ura, joka estäisi henkilöautolla ajon (onkohan tällaisesta esimerkkejä maailmalla?). Mutta se estäisi sitten myös poliisin henkilöautomallisen partioauton käytön ko. väylällä myös. Kinkkinen juttu hieman...
Joukkoliikenneharrastaja
Rata on kuitenkin aivan sama. Selvitysraportin kuvituksessa pikaraitiovaunu näyttää olevan piirretty 2650 leveäksi ja 1524 mm:n raideleveydellä. Mutta nämä ovat yksityiskohtia, jotka päätetään myöhemmin, eivätkä ne vaikuta nyt tehtyyn järjestelmätason suunnitelmaan. Maallikkojen kannalta on hyvä, että kuvat ovat erilaiset, jotta maallikko ymmärtää, mitä kuvissa kulloinkin esitetään.
Niinhän se on ollut vuosikymmenet kaikissa metrosuunnitelmissakin. Ja eikö sen pidäkin olla. Kyllä kai asiaa suunnitellaan vakavissaan, myös kaikkia esitettyjä vaihtoehtoja.
Antero
Ai mutta idän yöliikennehän kävi juuri melkoisen mullistuksen läpi ja nuo aiemman 0xN-yölinjat muutettiin kokonaan normaalien yölinjojen lisälähdöiksi. Siinä valossa Laajasalon sekä Kruunuvuorenrannan joukkoliikenne voisi yölläkin toimia raitiovaunuilla. Mutta miten kontroloida lippuja ratikassa? Myöskin yöbussien kuljettajana tiedän, että helsinkiläinen joukkoliikennematkustaja yritää varsinkin viikonloppuöinä, enemmän tai vähemmän hiprakassa, päästä maksutta pummilla, jos vain suinkin onnistuu.
Joukkoliikenneharrastaja
Minulle on vilkuteltu valoja närkästyneenä, kun olen ollut Jokeribussilla Huopalahden tunnelissa lastaamassa ja palvelemassa asiakkaitani. Sitten vihaisesti ja kansainvälisiä sormimerkkejä näytellen ohi tunnelista päästyämme. Varsinkin siellä ajaa päivittäin erilaisia jakelu- ja kuorma-autoja sekä yksityisautoja. Myös taksit, vaikkakin hehän saavat siellä ajaa, suhtautuvat hyvin usein kiukkuisesti matkustajiaan palvelevaan Jokeribussiin. Oulunkylän ja Viikin välisestä bussiväylästä olenkin kertonut aiemminkin, kuinka olen ko. väylän "yksiraiteisilla" osuuksilla joutunut odottelemaan punaisissa valoissa vastaantulevia henkilöautoja. Näille olisi mielestäni tehtävä joitain, ennenkuin ihmisille tulee kokonaan käsitys, että "ei niitä kukaan valvo tai välitä". Vaikkakin Saksassa toimii, niin Suomessa ei niin hyvin. Asennevamma näet vaivaa monia suomalaisautoilijoita, eivätkä he näe muuta kuin oman napansa.
Joukkoliikenneharrastaja
Junaliikenteessä on päivisin avorahastus, mutta yöliikenteessä on siirrytty portteihin. Vaan mitenkäs toimii nykyinen ratikan yöliikenne?
Joukkoliikenteessä on minusta parempi mennä yleiseen avorahastukseen, koska se säästää liikennöintikuluja ja parantaa palvelua. Pummilla matkustamiseen vaikutetaan sitten valvonnalla. Pitkässä yöliikenteen ratikassa valvontaisku voi olla esim. ”smurffipartio” siten, että joka ovella katsotaan sisääntulijat. Aikaa ei kulu sakkojen kirjoitteluun, sillä liputon jää laituirille.
Keinoja on, kun vaan on halua. Halusta on minusta osoitus Sörkän metroaseman portit. En ole koskaan nähnyt niitä käytössä, mutta olen kyllä kohdannut tarkastajia Sörkän liukuportaiden alapäässä.
Antero
Niin, itse en tiedä, kun en ole yötaksan aikaisilla ratikoilla kulkenut. Onhan sellaisia kai ollut?
Ongelma on nimenomaan tuo yötaksa ja sen normaalia korkeampi hinta sekä lisäksi se, että matkakortin kausiosuus, suoraveloitettua lukuunottamatta, eivät ole voimassa. Näin lähes kaikkien matkustajien pitää joko ostaa käteisellä yöliikenteen kertalippu tai ostaa matkakorttinsa arvo-osuudella yöliikenteen arvolippu. Yötaksa avorahastuksella olisi kaaos ja pummimatkustaminen olisi huipussaan, paitsi jos yöaikaan näissä yöratikoissa olisi liikkuvat rahastajat (vartijoilla tai poliiseilla höystettynä). Tukholman Tvärbanassahan on konduktööri paikalla (ainakin silloin kuin minä olen sillä kulkenut). Voisivatkohan lipuntarkastajat toimia sellaisina juuri yöaikaan vaikkapa juuri Laajasaloon suuntautuvilla yöliikenteen raitiolinjoilla?
Joukkoliikenneharrastaja
Yöliikenteessä on muutenkin hyvä olla henkilökuntaa valvomassa, rahastajat yöratikoihin?
Tässä valvonnassa on kai se perusongelma, että poliisejä resursoi ja ohjaa ihan eri taso kuin suunnittelee ja käyttää joukkoliikenneväyliä. Sikäli kun vaikka Kslk haluaa estää luvattoman käytön, niin työkalut on mekaanisia. Mitä vikaa sellaisessa ihan normaali puomissa on, vaikka suojatien yhteydessä? Ja noi läppäsillat kyllä tarjoavaat mielenkiintoisia mahdollisuuksia estää henkilöautoilu :-)
Mä sanoisin että se rahastus lienee pienin ongelmista jos toteutetaan Laajasalon joukkoliikenne yölläkin raitiovuoroilla.
Vastapainona on sitten luvaton henkilö-autolla ajo, jos kaistat toteutetaan busseille sopiviksi.
Tarvitaanko muuten paloautoille esim pääsyä sillalle? Onko itä-Helsingillä omia paloasemia, jonne pelastuskalusto pääsisi Laajasaloonkin suorempaa reittiä?
Mitä varuskunnan liikenteeseen tulee, niin se ei tule ainakaan huononemaan jos Santahaminan bussi lähtee Laajasalosta Herttoniemen metroaseman sijaan. Eivätkö varusmiesten kuulu muuten palata lomiltaan klo 2400
mennessä?
t. Rainer