Viestiketju: Laajasalon raideyhteys

Bussien paikannuksen tarkkuutta voi parantaa tietysti kasaamalla uusia paikannustapoja vahvistamaan olemassaolevia.

Reittipisteitä, joiden sijainti tiedetään tarkasti, voidaan käyttää tärkeissä paikoissa tarkkuutta tuomaan, varsinkin jos reittipisteessä on pari kolme kiintopistettä joista kolmioida tarkka sijainti. Reittipisteet voivat olla radio- tai ir-lähettimiä talojen seinissä tai tolpissa. Toimintaperiaate vastaa GPS:ää. Tällä selviää bussin sijainti tiellä vaikka metrin tarkkuuteen kahdessa ulottuvuudessa kun GPS ei jostain syystä anna tarkkoja tietoja.

Yksinkertainen reittipiste antaisi bussille ylimääräisiä odometrin nollauspaikkoja. Reittipiste olisi teknisesti esimerkiksi kapeahkoon keilaan projektoiva radiolähetin, jonka signaalin bussi voisi varmentaa ja tunnistaa.

Miten olisi odometrin virheenkorjaus tilastollisesti? Tämä korjaisi järjestelmällistä virhettä huonosta kalibroinnista ja keskimäärin tarkentaisi vaihtuvan ajolinjan tuomaa luonnollista heittoa. Tämä pitäisi olla jo toteutettu. Käytännössä tilastoidaan kunkin odometrin arvoja aika- ja etappikohtaisesti ja verrataan kaanoniseen etappimatkaan. Tilastojen perusteella voidaan kalibroida odometrin lukemat etappi- ja aikakohtaisesti ja interpoloida tarkemmat lukemat. Aika kannattaa tilastoida, koska eri vuorokauden aikoina ajolinjat voivat olla keskimäärin erilaisia: tyhjä tie verrattuna ruuhka-aikaan.

Kiihtyvyysanturit voivat myös antaa korreloivia lisätietoja odometrin virheenkorjaukseen. Bussin etu- ja takaosassa olevat kiihtyvyysanturit voivat mitata käännöksiä, kiihdytystä ja jarrutusta. Näitä tietoja voi hyödyntää etappitilastoissa ajolinjojen profilointiin, jonka avulla etapin silloisen ajolinjan aiheuttamaa virhettä voi korjata.

Poikkeustilanteessa, jota tapahtuu riittävän harvoin tilastollista korjausta varten ja vieläpä GPS:n ja apureittipisteiden ulottumattomissa järjestelmä on yhä hukassa. Mutta esimerkiksi työmaan aiheuttama kiertotie kirjaantuu todenmukaiseksi ajolinjaksi kun siitä ajaa muutaman kerran, ja sen aiheuttama viivästys kalibroituu itsestään.

Osa tilastoista on järkevää jakaa liikennesuunnittelulle ja muulle kalustolle. Anturien ja kaluston yksilöerojen takia pelkät mittausarvot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, eikä niitä kannata jakaa ilman harkintaa.

Koko systeemin tarkkuutta on tärkeää mitata ja testata riittävän monessa tilanteessa riittävän pitkän aikaa. Vain näin ikävät virheet voidaan tunnistaa ja korjata ajoissa.

Hylje: Olen samaa mieltä siitä, että esittämäsi menetelmät ovat sinänsä ihan hyviä ja toteuttamiskelopoisia.

Minä en vain ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että se paikannuksen tarkkuus olisi se varsinainen ongelma. Luulen noiden joukkoliikenne-etuisuuksien toteutuksissa ilmenevien ongelmien syntyvät pääosin epäselvistä käytännöistä ja järjestelmien ylläpidon vastuukysymysten epäselvyydestä. Tässä kun kuitenkin on eri toimijoita, kuten YTV, HKL, Tiehallinto, kaupungit, yksityiset bussifirmat, laitetoimittajat, jne.

Mielestäni tekniset ongelmat olisi suhteellisen helposti ratkaistavissa, jos organisatoriset ongelmat ratkaistaan ensin.

Kari

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Pölkkyrataa ei ole pakko tehdä avoratana, vaan se voidaan kattaa ruoholla esim. käyttäen kiskon juureen asennettavia elementtejä.

Olen antanut kertoa itselleni, ettei näiden elementtien leveys riitä tukemiskoneelle eli katetta joudutaan siirtelemään tukemista varten. Ei ole aivan selvää onko ratkaisu silloin Suomessa kovin toimiva, kun ratikan nopea rata pitäisi oikeastaan oikoa vuosittain roudan takia. Oikein tehty kiintoraide voi olla elinkaarimielessä järkevämpi ratkaisu.

Kiintoraiteen haasteena on riittävän routimattoman rakenteen tekeminen. Nykyään ainakin Helsingissä katuja ja raitioteitä saa kaivella lähes kuka tahansa ja kuopat on tapana täyttää vähän millä sattuu. Routimaton rakenne ei pysy routimattomana, jos siihen tungetaan saavikaupalla vaikkapa multaa sekaan. Ei tietenkään mahdoton ongelma ratkaista, mutta vaatii tahtoa useammalta toimijalta.

Alunperin kirjoittanut Lauri Räty

Viikissä joukkoliikennekatua ei pitäisi saapua muita ajoneuvoja kuin linja-autoja, mutta silloin tällöin kadulle eksyy muitakin tienkäyttäjia, jotka ilmaisimen yli ajaessaan kytkevät jokeri-valot toimintaan.

Kelailmaisin on mahdollista toteuttaa pidempänä silmukkana, jolloin se tunnistaa vain raskaat ajoneuvot. Tällöin voidaan tehdä ns. köyhän miehen joukkoliikenne-etuus risteykseen, josta kulkee paljon Helmittömiä busseja. Tällaisia ratkaisuja löytynee vielä ainakin Vantaalta Kielotien ja Lummetien risteyksestä sekä Espoosta Lehtikaskentien ja Finnoontien risteyksestä.

Tarkoittanet jälkimmäisessä keilailmaisimella induktiosilmulkkaa? Se on totta, että niiden avulla voidaan kyllä havaita bussit suhteellisen luotettavasti ja niitä käsittääkseni provinsseissa käytetään vielä enemmässä määrin kuin Helsingissä. Provinsseiksi voitaneen tässä tapauksessa laskea myös Espoon ja Vantaan :-)

Kari

Alunperin kirjoittanut Kari

Tarkoittanet jälkimmäisessä keilailmaisimella induktiosilmulkkaa?

Toinen puhuu KEILAilmaisimesta ja toinen KELAilmaisimesta. Kummasta nyt on kyse?

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Toinen puhuu KEILAilmaisimesta ja toinen KELAilmaisimesta. Kummasta nyt on kyse?

My bad. Lukihäröni palailee vanhemmiten pätkittäin :-)

Kaikesta päätellen puhuimme lopultakin samasta asiasta, eli siis tien alle asennettavista ilmaisinsilmukoista, jotka havaitsevat metalliset ajoneuvot induktanssin muutoksen perusteella.

Kari

Hesari kertoi tänään, että Laajasaloon ollaan viemässä ensimmäisenä raitiolinja 10A Pikku-Huopalahti - Yliskylä

Linja on hyvä Numeroinnista kuitenkin kommentoisin, että se on taas tehty paremmin ratikkakuskin kuin matkustajan näkökulmasta ihan niin kuin 3B/3T -sähellyskin. Laajasalo olisi mielestäni ansainnut ihan oman numeron, mikä varmaan paikallisten asukkaiden silmissäkin olisi ollut jotenkin "arvokkaampaa" kuin jonkin muun linjan epämääräinen A-vuoro. Mannerheimintien varressa ja Pikku-Huopalahdessakin totuttaisiin varmaan aika pian siihen, että sinne kympin lisäksi pääsee esim. linjalla 2.

Hesarin kirjoituksesta voi saada myös käsityksen, että kymppi siirtyy vaiheittain kokonaan Laajasaloon. Silloin linjanumero ok, mutta tosiaan tuollaisia pitkiä haaroituksia ei kyllä pidä tehdä samalla linjanumerolla. Numeroita on vapaana kaupunkisarjasta 1-20.
Toisaalta kuljettajan työ on varmaan vaihtelevampaa (?) tuollaisilla linjoilla kuten 6/8, missä samalta päättäriltä voi lähteä kahdelle eri reitille.

Eiran/Hernesaaren linjat ovat melkovarmasti vielä harkinnassa, onhan Vitonenkin suunniteilla Eira-Talinranta reitille, tosin Fredan kautta. Joku (Laajasalon ?) linja varmasti tulee myös erottajan kautta lulkemaan.

Alunperin kirjoittanut ess

11 tuo tunnus ei voi olla, sillä se on varattu Korkeasaaren bussilinjalle. Raitiolinjojen käytössä ovat tunnukset 1-10.

Laajasalon ratalinjaus kulkee Korkeasaaren kautta, joten epäilen että erillinen bussilinja sinne lakkaa, kun sporayhteys avataan. Niinpä numero 11 voisi ihan hyvin sopia Korkeasaaren kautta Laajasaloon kulkevalle ratikalle.

Minustakin olisi kyllä selkeämpää nimetä se 10A suoraan linjaksi 11.