Bussien paikannuksen tarkkuutta voi parantaa tietysti kasaamalla uusia paikannustapoja vahvistamaan olemassaolevia.
Reittipisteitä, joiden sijainti tiedetään tarkasti, voidaan käyttää tärkeissä paikoissa tarkkuutta tuomaan, varsinkin jos reittipisteessä on pari kolme kiintopistettä joista kolmioida tarkka sijainti. Reittipisteet voivat olla radio- tai ir-lähettimiä talojen seinissä tai tolpissa. Toimintaperiaate vastaa GPS:ää. Tällä selviää bussin sijainti tiellä vaikka metrin tarkkuuteen kahdessa ulottuvuudessa kun GPS ei jostain syystä anna tarkkoja tietoja.
Yksinkertainen reittipiste antaisi bussille ylimääräisiä odometrin nollauspaikkoja. Reittipiste olisi teknisesti esimerkiksi kapeahkoon keilaan projektoiva radiolähetin, jonka signaalin bussi voisi varmentaa ja tunnistaa.
Miten olisi odometrin virheenkorjaus tilastollisesti? Tämä korjaisi järjestelmällistä virhettä huonosta kalibroinnista ja keskimäärin tarkentaisi vaihtuvan ajolinjan tuomaa luonnollista heittoa. Tämä pitäisi olla jo toteutettu. Käytännössä tilastoidaan kunkin odometrin arvoja aika- ja etappikohtaisesti ja verrataan kaanoniseen etappimatkaan. Tilastojen perusteella voidaan kalibroida odometrin lukemat etappi- ja aikakohtaisesti ja interpoloida tarkemmat lukemat. Aika kannattaa tilastoida, koska eri vuorokauden aikoina ajolinjat voivat olla keskimäärin erilaisia: tyhjä tie verrattuna ruuhka-aikaan.
Kiihtyvyysanturit voivat myös antaa korreloivia lisätietoja odometrin virheenkorjaukseen. Bussin etu- ja takaosassa olevat kiihtyvyysanturit voivat mitata käännöksiä, kiihdytystä ja jarrutusta. Näitä tietoja voi hyödyntää etappitilastoissa ajolinjojen profilointiin, jonka avulla etapin silloisen ajolinjan aiheuttamaa virhettä voi korjata.
Poikkeustilanteessa, jota tapahtuu riittävän harvoin tilastollista korjausta varten ja vieläpä GPS:n ja apureittipisteiden ulottumattomissa järjestelmä on yhä hukassa. Mutta esimerkiksi työmaan aiheuttama kiertotie kirjaantuu todenmukaiseksi ajolinjaksi kun siitä ajaa muutaman kerran, ja sen aiheuttama viivästys kalibroituu itsestään.
Osa tilastoista on järkevää jakaa liikennesuunnittelulle ja muulle kalustolle. Anturien ja kaluston yksilöerojen takia pelkät mittausarvot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, eikä niitä kannata jakaa ilman harkintaa.
Koko systeemin tarkkuutta on tärkeää mitata ja testata riittävän monessa tilanteessa riittävän pitkän aikaa. Vain näin ikävät virheet voidaan tunnistaa ja korjata ajoissa.