Viestiketju: Laajasalon raideyhteys

Alunperin kirjoittanut Kaupunkisuunnittelulautakunta

Laajasalon raideyhteyden 1. vaiheen suunnittelu jatkuu Helsingissä yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaisesti raitioyhteyden pohjalta metroon varautuen. Raitioyhteyden alustava kustannusarvio on valmistuneen konsulttityön perusteella noin 110 milj. €, mikä sisältää kaksi raitiolinjaa Laajasaloon.

Yhteyden perusinvestointi on hyödynnettävissä lähes kokonaan siinä vaiheessa, jos metrolinja Helsingin keskustasta Laajasaloon toteutuu. Tällöin Laajasalon raideyhteys olisi osa Helsingin toista metrolinjaa, jolla on myös tärkeä seudullinen merkitys koko raideverkkoa ja seudun pääkeskuksen kehittämistä ajatellen. Siksi valtion tulisi osallistua jo 1. vaiheen rahoitukseen samalla osuudella kuin muihinkin seudullisiin raidehankkeisiin, kuten Raide- Jokeri. Metroyhteytenä osuus Kamppi - Laajasalo maksaisi noin 500 milj. €.

Lainaus koskee kslk:n lausuntoa PLJ2007:sta. Valtiota halutaan siis maksumieheksi - mielenkiintoista. Kansainvälisesti ajateltuna tämä ei ole ollenkaan tavaton ajatus, päinvastoin.

Alunperin kirjoittanut PLJ 2007

Yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaan ”Kruunuvuorenrannan ja Helsingin Niemen välille avataan maankäytön kehittämisen edellyttämässä aikataulussa 2010-luvun alussa metroon varautuva kiinteä yhteys, joka toimii bussilinjojen tai raitiolinjojen reittinä keskustaan”.

Yleiskaava sisältää täten vision siitä, että maankäyttöä kehitettäessä Laajasalon suunnalla, alueelle luodaan heti hyvä joukkoliikenneyhteys. Kruunuvuorenranta on ensimmäinen kohde. Välivaiheen ratkaisuksi on valittu raitioyhteys, joka tarjoaa keskeisestä osasta Laajasaloa vaihdottoman yhteyden Helsingin keskustaan ja muualta vaihtomahdollisuuden raitiolinjoille.

Tämä lainaus on vuorostaan PLJ 2007:n luonnoksesta, joka on lausuntokierroksella. Laajasalon ratikkaa pidetään tässä koko lailla itsestäänselvyytenä. Toteuttamisakseli on 2008-2015. KSV:n tietojen mukaanhan linjan tulisi olla käytössä 2013.

KSV aikoo vuoden 2007 alkupuolella laatia yleissuunnitelmat Kanavakadun ja Laajasalon katuverkon raitioteille. Mielenkiintoista on nähdä erityisesti, miten raitiotie saadaan istumaan Kanavakadulle ja tutkitaanko erilaisia Katajanokanrannan ja Kanavakadun vaihtoehtoja, kuten yksisuuntaistamisia.

Ilmeisesti on niin, että Kruunuvuoren ratikka ei ole kohdannut vastustusta oikeastaan missään. Sitä tuntuvat kannattavan niin ksv:n virkamiehet kuin poliitikotkin. HKL lausuu asiasta ensimmäistä kertaa Jlk:n esityslistassa 30.11.:

Alunperin kirjoittanut Jlk

Laajasalon ja Katajanokan välisen joukkoliikenneyhteyden suunnittelu jatkuu Helsingissä. Toiminnallistaloudellisessa analyysissä, joka valmistuu vuonna 2007, vertaillaan bussiyhteyttä, raitiovaunuyhteyttä ja metroyhteyttä. Raitioyhteyden alustava kustannusarvion on arvioitu olevan noin 110 milj. euroa, mikä sisältää kaksi raitiolinjaa Laajasaloon. Mahdollisen ensimmäisen vaiheen raitiotieyhteyden perusinvestointi on hyödynnettävissä lähes kokonaan siinä vaiheessa, jos metrolinja Helsingin keskustasta Laajasaloon toteutuu. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa Laajasalon raitiotieyhteyttä varten tehtävät silta- ja tunnelijärjestelyt olisivat osa Helsingin toista metrolinjaa, jolla on myös tärkeä seudullinen merkitys koko raskaan raideliikenteen verkkoa ajatellen. Siksi valtion tulisi osallistua jo mahdollisen ensimmäisen vaiheen rahoitukseen samalla osuudella kuin muihinkin seudullisiin raidehankkeisiin

Itse hankkeeseen siis tunnutaan suhtautuvan myönteisesti. Saas nähdä johtaako tuo rahan kinuminen valtiolta siihen, että koko hanke kaatuu. Suhtaudun ainakin itse hyvin epäilevästi siihen, tukisiko valtio tällaista selkeästi Helsingin sisäistä hanketta.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Suhtaudun ainakin itse hyvin epäilevästi siihen, tukisiko valtio tällaista selkeästi Helsingin sisäistä hanketta.

Vuosaaren metroahan valtio tuki. Kuten muualla täällä foorumissa olen muistuttanut, kerran tiedotusvälineissä LVM:n Tervalaa haastateltaessa tämä lupasi valtion tukevan tarvittaessa mm. Töölön metroa todeten, että se on metro metrojen joukossa eikä sen kummempi asia. Hän viittasi asiassa tietenkin siihen, että Vuosaarikin oli saanut valtiolta tukea. Laajasalossa on tietenkin tilanne siitä erilainen, että raideyhteys olisi ensimmäisessä vaiheessa muuta kuin metro. Toisaalta liikenneministeri Susanna Huovisen lausunnot ihan viime päiviltä noin periaatetasolla voisivat ehkä antaa lisää uudenlaista toivoa siitä, että valtiovalta olisi laajemminkin kiinnostunut tukemaan pääkaupungin ja seudun liikennehankkeita. Tietenkin lähestyvien eduskuntavaalien alla on varmaan hyvä puhua kaikenlaista kaunista...

Niin. Helsinki onkin tässä ovela. Valtiohan ilmoitti, että länsiraidetta tuetaan vain, jos se on metro. Siis pikaratikka ei kelvannut valtiolle. Saman periaatteen mukaan voisi olettaa, että Laajasalon linjaa tuettaisiin metrona muttei ratikkana.

Siksi Helsinki esittääkin viekkaasti, että valtion pitäisi tukea Laajasaloa, koska se on oikeastaan metro, vaikka sitä ensin ajetaankin raitiovaunuilla. Fiksusti ajateltu mutta menneekö läpi... Toivon, että menisi.

Huomenna, tiistaina 12.12. 2006, keskustellaan Helsingin joukkoliikennelautakunnan kokouksessa mm. Laajasaalon joukkoliikenneratkaisusta (esityslista).

Alunperin kirjoittanut Bussiterminaali

Ja varsinkin jotain M100:sta Laajasalon sillalla...

Se vaan ei taida onnistua... Ainakin tällä hetkellä suunnitelma on sellainen, että jos/kun ratikka muutetaan aikanaan metroksi niin siltaosuus korvataan samanlaisella elementtitunnelilla kuin Hylkysaaren ja Laajasalon välinen osuus eli se olisi sitten kokonaan tunnelimetroa. Mutta toisaalta, sitähän ei tiedä millainen se suunnitelma on sitten ehkä 30 vuoden päästä, jos sinne vaikka oikeasti jäisikin metrosilta.

Onko se nyt sitten jo kiveen hakattu, ettei sitä siltaa tule? En henkilökohtaisesti kykene sulattamaan ajatusta tuosta betonitunnelista. Ajatteli sitten miten hyvänsä, niin ideassa ei vaan ole päätä eikä häntää. Joka tapauksessahan metro - jos ikinä edes tulee - kulkisi paljon syvemmällä, kovemmassa maaperässä.

Kun täällä on Länsimetroprojektin yhteyttä kivimurskan ja louhintateollisuuden tarpeisiin jo arvailtukin, niin uskallan pohtia ääneen josko tuon tunneliprojektinkin taustalla onkin ihan muut motiivit, kuin miellyttävän joukko- ja kevyen liikenteen järjestäminen kaupunkilaisille. Mitäpä jos esimerkiksi tunnelin elementeistä onkin tullut niin houkutteleva tarjous, että kaupunkilaisetkin saa tunkea meren syvyyksiin? Siltahan on laskettu jopa tunnelia halvemmaksi.

Kaikista hämärintä on se, kuinka tämä päätys tunnuttiin tehtävän kaikessa hiljaisuudessa. Kovin monen mielipidettä ei kysytty, eikä siltaväelle ole kai hirveästi annettu mahdollisuuksia väittää vastaan. "Maiseman suojelu" on kaikessa subjektiivisuudessaan erittäin hatara perustelu. Ei ole syytä rankaista kaupunkilaisia siitä, että joltain puuttuu mielikuvitus ja kyky ajatella että sellainenkin, jota ei vielä ole olemassa, ja jota hän näin ollen ei itse voi silmillään nähdä, voi olla kaunista.

Alunperin kirjoittanut jpe

Kaikista hämärintä on se, kuinka tämä päätys tunnuttiin tehtävän kaikessa hiljaisuudessa. Kovin monen mielipidettä ei kysytty, eikä siltaväelle ole kai hirveästi annettu mahdollisuuksia väittää vastaan.

Suomen lainsäädännön mukaan tällaista päätöstä ei voi tehdä ilman julkista kuulemista. Eikä sellaista ole ollut Laajasalon joukkoliikenneyhteyden ratkaisemisesta.

Tähän asti asiaa on valmisteltu. KSV:n arkkitehdit eivät halunneet siltaa, joten KSV:n liikenneinsinöörit joutuivat keksimään toteuttamiskelpoisen tunneliratkaisun. Jos edetään kuten pitää, seuraavaksi on tehtävä näiden kahden ratkaisun välillä päätös, jossa on kuultava myös kaupunkilaisten mielipide. Ja jotta sen voi kuulla, molemmista vaihtoehdoista on kerrottava kaupunkilaisille.

Toivon että tämä osallistumis- ja arviointiprosessi hoidetaan kunnolla. Valitettavasti esimerkkejä on siitäkin, että valmistelua ja päätöksentekoa ei hoideta kunnolla. Silloin annetaan tietenkin valittajille kaikki aseet käsiin.

Antero

Olen samaa mieltä jpe:n kanssa siitä, että Laajasalon vaihtoehdoista ei todellakaan ole käyty riittävästi keskustelua julkisuudessa. Mutta tilanne ei käsittääkseni ole kuitenkaan ihan noin salamyhkäinen. Olen seurannut asiaa aika tiiviisti ksv:n kautta ja vetänyt seuraavia johtopäätöksiä:

Silta (henk. koht. suosikkini) on joidenkin päättäjien epäsuosiossa siksi, että se ei sopisi kaupunkikuvaan. Minusta perustelu on naurettava varsinkin kun emme tiedä miltä se silta näyttäisi. Lautakunta saatiin kuitenkin päättämään jo kerran, että siltaa ei tehdä. Lautakunta voi toki päättää uudelleen, mutta en usko.

Metrouskovaiset joutuivat Laajasalon kanssa tosi ongelmiin. Toisaalta heidän oli pakko myöntää, että Laajasalon metrolinja vaatii Santahaminan asuttamisen (mieluiten se 100 000 asuasta) ollakseen järkevä hanke. Puolustusvoimat ei luovu Santahaminasta, tai ainakaan mitään sellaista ei ole näköpiirissä. Ja vaikka luopuisi, niin metroa ei saa sillalle eikä tunneliinkaan. Ns. "betonipuolue" tietenkin haluaisi sen kalliotunnelin, enkä ihmettelisi, vaikka he olisivatkin lobanneet siltaa vastaan. Se ei vaan tällä kertaa auttanut. On osoittautunut että lukuisten ruhjeiden vuoksi kalliotunnelin louhiminen on käytännössä mahdotonta. Myös metron fanaattisimmat puolestapuhujat, jotka esittelevät HS:ssä milloin mitäkin metrolinjastoja, ovat jättäneet Laajasalon niistä linjastospageteista ihan suosiolla pois.

Ksv:ssä tämä uusi malli, elementeistä koottava kaukalotunneli, tuli esille vasta siinä vaiheessa, kun näytti siltä, että koko kiinteä yhteys jää puuttumaan. Lautakunta kielsi sillan, tunneli oli mahdoton ja kuitenkin yleiskaava vaati kiinteän yhteyden. Virkamiehet sitten löysivät tämän uuden vaihtoehdon, jota ainakin itse pidän erinomaisena vaihtoehtona, vaikka siltaa kaipaankin. Mutta itse koen, että jos nyt asettuu elementtitunnelia vastaan, niin asettuu koko projektia vastaan. Tämä on onnistunut kompromissi.

Raitiovaunun kapasiteetti riittää Laajasalolle oikein hyvin, ja riittää myös Santahaminalle, jos sinne joskus muutama kymmenentuhatta asukasta tulee. Kuitenkin on mielestäni järkevää varautua myös metroon. On totta, että tunnelista tulee nyt liian suuri ratikan tarpeisiin, ja siksi jonkin verran kalliimpi, mutta kaukonäköisenä siitä kannattaa kuitenkin maksaa.

Sen verran selvennykseksi kaupungin päätöksentekoprosessista, että Kaupunkisuunnittelulautakunta ei tee kaupungin päätöksiä, vaan tässä tapauksessa valtuusto.

Lautakunta halusi lopettaa sillan tutkimisen Kruunuvuorenrannan asemakaavan suunnittelun kannalta. Eli asemakaavan suunnittelussa ei tarvitsisi ottaa huomioon siltaa pitkin tulevaa raideliikennettä. Kaavoittajat ja lautakunnan enemmistö luulivat tämän merkitsevän sitä, ettei joukkoliikennettä tarvitse ottaa koko asemakavassa huomioon. Sillä jos metro joskus tulisi, sen maanalainen asema ei vakuta maanpäälliseen asemakaavaan. Näin siis Kruunuvuorenrantaa päästiin suunnittelemaan tavallisen auton käyttöön perustuvana lähiönä.

Tämä päätös on jo nyt käytännössä pyörrettävä, koska maanpäällinen raideliikenne saadaan Kruunuvuorenrantaan kuitenkin. Itse asemakaavan kannalta on loppujen lopuksi sama, tuleeko se tunnelissa vai sillalla. Näin ollen valinta sillan tai tunnelin välillä ei liity varsinaisesti kaavoitukseen.

Sillan ja tunnelin hintaero on nyt luokkaa 40 miljoonaa euroa. Kyse ei ole pikkujutusta kaupungin taloudenkaan kannalta. Eli ei niin pienestä asiasta, ettei sen kanssa olisi noudatettava SOVA-lakia ja valintavaihtoehdot siten asetettava julkisesti arvioitavaksi.

Se, että vaatii noudatettavaksi Suomen lakia ei ole hanketta vastaan, vaan nimenomaan raideyhteyden puolesta. Suurin uhka minusta on edelleen se, että ensin silta teilattiin maisemaperusteilla ja seuraavaksi tunneli teilataan hintaperusteilla. Esimerkiksi vertaamalla sitä paljon halvempaan siltaan. Ja lopputuloksena on autolähiö ja sadan miljoonan euron henkilöautoliikenteen järjestelyt Hertoniemessä ja Laajasalossa.

Varsinainen ongelmahan on siinä, että laajasalolaiset eivät itse tiedä mitä suora joukkoliikenneyhteys on ja mitä se merkitsee. Laajasalossa on yhteydelle ylipäätään vastustusta sillä perusteella, että sen uskotaan lisäävän uusien asukkaiden määrää jota Laajasalossa vastustsetaan. Sen sijaan sitä ei ymmärretä, mitä pienenkin asukasmäärän autoliikenne vaikuttaa, jos autoilulle ei ole mitään todellista vaihtoehtoa.

Antero

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mutta itse koen, että jos nyt asettuu elementtitunnelia vastaan, niin asettuu koko projektia vastaan.

Täysin realistisesti ajatellen saattaa tietysti olla noinkin - joko tunneliratikka tai sitten pelkät autot.

En kuitenkaan kykene näkemään KSL:ää niin korkeana auktoriteettina, että tyytyisin heidän täysin subjektiivisn perustein tehtyyn päätökseensä, joka ainakin tähän mennessä on kohdannut hyvin vähän julkista kritiikkiä. Onneksi sentään Jarmo Huhtanen on Hesarissa kritisoinut tunnelia melko mojovasti, mutta tuo ei taida vielä riittää.

Alunperin kirjoittanut jpe

Täysin realistisesti ajatellen saattaa tietysti olla noinkin - joko tunneliratikka tai sitten pelkät autot.

En kuitenkaan kykene näkemään KSL:ää niin korkeana auktoriteettina, että tyytyisin heidän täysin subjektiivisn perustein tehtyyn päätökseensä...

KS-lautakuntaa on pidetty korkeana auktoriteettina mm. tilastoihin nojautuen perustellen, etteivät lautakunnan päätökset ole muuttuneet kaupunginhallituksessa tai valtuustossa. Mutta pidän tärkeämpänä kaupunkisuunnitteluun ja liikenteeseen liittyviä periaatteita kuin tilastojen kunnioittamista.

Oleellinen kysymys on kuten Jpe:kin minusta tarkoittaa, tehdäänkö taas autolähiö vai sellaista kaupunkia, jota muualla on vaikea tarjota ja joka on vaihtoehto tavanomaiselle lähiörakentamiselle. Valtuusto on yleiskaavaan halunnut joukkoliikenneyhteyden juuri siitä syystä, että tehdään jotain houkuttelevampaa kuin tähän asti. Yleiskaavan selostuksessa on sanottu, että joukkoliikenneyhteys tehdään saman tien kun aluetta ryhdytään rakentamaan.

Yleiskaava on lautakunnalle ja virastolle sekä sen kaavoittajille ohje, jota tulee noudattaa. Myös silloin, kun itse ei tykkää siitä, mitä yleiskaavassa sanotaan. Kaupunkilaisilla on oikeus vaatia yleiskaavan noudattamista, eikä tarvitse hyväksyä yleiskaavasta poikkeamista siksi, että lautakunnan äänestyksessä niin halutaankin.

Itse näen asetelman nimenomaan niin, että haetaan vain syytä jättää joukkoliikenneyhteys tekemättä. Sillan kanssa syyksi sanottiin maisema, joka on makuasia eikä mikään syy. Tunnelin rakentamatta jättämisen syy oli korkea hinta ja sen lisäksi tekniset vaikeudet. Betoniputkitunnelilla nämä syyt on ratkaistu, joten esteitä joukkoliikenneyhteyden tekemiselle ei olekaan. Vaan on 2 vaihtoehtoa, joko silta hintan 60 miljoonaa tai tunneli hintaan 110 miljoonaa.

Minulla on sellainen käsitys, että sillan vastustajat vastustivat nimenomaan joukkoliikenneyhteyttä. Poliittisesti ei ole kuitenkaan viisasta vastustaa joukkoliikennettä, joten tarvittiin jokin muu selitys, tässä tapauksessa maisema. Toivon, että Kruunuvuoren kaavoituksen tullessa lautakuntaan uudelleen ensi vuoden alussa, voidaan keskustella asiallisesti. Painostakaa omia edustajianne valtuustossa ja lautakunnassa, että näin tapahtuu.

Antero