Sehän on hyvä, että valtuustossa on tahtoa sillan nopeuttamiseksi. Harmi, ettei valtuusto voi asioita käytännössä nopeuttaa. Hidastaa ja estää se kyllä voi, mistä saattaisi löytyä toimiva ase kovapäisimpiä virkamiehiä vastaan.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Siinä on se Kulosaari. Silta estäisi käyttämästä vesialuetta heidän vesilentokoneidensa kiitoratana. Se "maisemahaitta" on vain tekosyy.
Nythän on tullut julki, että valtionkin virkamiehiä painostetaan jopa kovin sanoin.
Silta-asiaa vievät eteenpäin kunnan virkamiehet (jos vievät). Kulosaaresta taitaa vain löytyä sellaista vallankäyttöä, että.
Vielä pari vuotta sitten luultiin, että Suomi on yksi vähiten korruptoitunut maa maailmassa.
Lisäksi olen kuullut sellaista, ettei Talous- ja suunnittelukeskus eli "Helsingin valtiovarainministeriö" ymmärrä, mitä eroa on sillattomalla pussinperälähiöllä ja sillallisella kantakaupungin jatkeella. Se on minusta aika kummallista – luulisi juuri Taskesta löytyvän talousasioiden tuntemusta ja pitkäjänteisyyttä. Sillan mukanaan tuoma maanarvon nousu on vain osatekijä. Mitkä ovat lähiö-Kruunuvuoren ja mitkä ratikka-Kruunuvuoren kunnallisverotuotot kymmenen vuoden päästä? Luulisi senkin kiinnostavan.
Toivoisi, että poliitikot hiukan hiilostaisivat Taskea, että nämä anonyymit vastustajat tulisivat kaapeistaan ulos ja kertoisivat, mikä siinä sillassa nyt on niin vaikeaa ja kamalaa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Tämä on kieltämättä hyvä kysymys. Montaako vesitasoa Kulosaaressa oikeasti säilytetään? Ja sitä paitsi käsittääkseni niitä voi jonkin matkaa käyttää myös veneen tavoin. Silta olisi kuitenkin tulossa alle kilometrin päähän saaren rannasta, ja sen ali kyllä mahtuisi lipumaan. Vaikea uskoa, että muutama närkästynyt yksityisilmailija saisi lobbattua niin tehokkaasti.
On kuitenkin muitakin mutkia matkassa, joita en ole tässä ketjussa nähnyt. Mitähän tästä seuraa?
(Lähde)Alunperin kirjoittanut Helsingin ympäristölautakunta 8.11.2011
En minä nyt tiedä onko vesitasoliikenteen mahdollisuudet ihan oikeasti vakava asia, mutta yksi niitä on:
http://www.tekniikkatalous.fi/incomi...koneita/a27817Alunperin kirjoittanut T&T
Vesitaso herättää tunteita
http://kukkameri.blogit.fi/vesitaso-kauhukuvana/Olimme juuri siirtyneet Kulosaaren kulmauksesta kohti Laivalahdensatamaa, kun huomasin taivaalla lentokoneen. Totesimme Matskun kanssa auringon häikäistessä silmiimme, että kyse oli vesitasolentokoneesta.
Samalla hetkellä lentokone kaartui jyrkästi laskuun ja suuntasi suoraan kohti meitä….apua! Näin jo silmissäni iltapäivälehtien lööpit, missä kerrottiin vesitason ja pikkuveneen joutuneen törmäykseen ja näin samalla itsemme istumassa loppuikämme pyörätuoleissa.
Vesitaso tuli varmasti ehkä 100 kilometrin tuntivauhtia ja suoraan meitä kohti. Olin kauhuissani ja varmistin Matskulta, mitä hän tekisi. Matsku totesi samalla tavalla, mitä olin itse ajatellut, että vaihtoehtona olisi ainoastaan suunnata nokka kohti Kipparlahtea ja laittaa kaasu pohjaan ja toivoa, että ehdittäisiin pois alta.
Tästä ei seuraa mitään. Kyse on lausunnosta Helsingin energian ympäristöohjelmaan, ei kannanotosta Laajasalon ratikkaan. Hanasaaren voimalaitoksen meritse tapahtuva polttoainehuolto on ollut tiedossa silloin, kun siltayhteyttä suunniteltiin ja siitä päätettiin. HE on nyt nostanut tämän asian uudelleen esille, vaikka asia on jo kerran käyty läpi. Tulkitsen asian niin, että kun HE ei ole halukas luopumaan hiilestä eikä Hanasaaren voimalasta, se haluaa esittää kaikki mahdolliset argumentit näitä asioita vastaan.
Laajasalon ratikka ja Hanasaaren voimalan polttoaine liittyvät toisiinsa siten, että biomassan tilavuus on suurempi kuin hiilen. Jos biomassaa tuodaan laivoilla, laivoja kulkee useammin kuin hiililaivoja. Tässä asiassa puhutaan kuitenkin siitä, kuinka monen päivän välein laivoja kulkee.
Se on sitten toinen juttu, mitä järkeä on kuljettaa laivoilla biomassaa, joka kasvaa sisämaassa satojen kilometrien päässä merenrannasta. Mutta ei kuulu tähän ketjuun.
Antero
Olikos jossain siitä kuinka kauan tämä proseduuri kestää, että hiili/massalaiva purjehtii läpi ja ratikka pääsee taas liikennöimään?
Ainakin hakelaivat on pienempiä. Mäkin haluaisin tietää, kuinka pitkä niiden aiheuttama liikennekatkos on.
Pääasia kai kuitenkin on se, että hiililaiva tulee harvoin ja silloin kun se tulee, niin se tulee sitten mihin aikaan tahansa. Sen sijaan hakelaivoja tulee usein, mutta ne ovat pienempiä ja tulevat läheltä eli ne voi aikatauluttaa huomattavasti helpommin. Käytännössä aamuyöllä saapuva hakelaiva ei siis vaikuta tuon taivaallista ratikkaliikenteeseen. Mutta sekin pitäisi tietää, kuinka kauan se lastin purkaminen kestää. Eli ehtiikö koko homman tehdä klo 2-6 välisenä aikana.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Kalle Id | kships.blogspot.com | www.ulkomatala.net