339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,628
Kyllä tuo on mun ymmärtääkseni niin suunniteltu, että se möhnä tulee ihan kotimaasta.
Se tulee kyllä aika kalliiksi.
Laajasalon raideyhteys
- Viestiketjun aloittaja 339-DF
- Aloituspäivämäärä
Kyllä tuo on mun ymmärtääkseni niin suunniteltu, että se möhnä tulee ihan kotimaasta.
Se tulee kyllä aika kalliiksi.
Kun puhutaan biomassasta, toki ensimmäinen ajatus on kotimainen risusavotta, mutta tokihan Helsingin energia ostaa polttoaineen sieltä mistä halvimmalla saa. Jos ei nimenomaan kielletä käyttämästä hiiltä tai ulkomaista biomassaa.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Toisaalta: kuinka kalliiksi? Jos se laiva kuitenkin tulee tänne monta viikkoa, ei yksi lisäpäivä ole montakaan prosenttia kuljetuksen hinnassa, vielä vähemmän itse polttoaineen hinnassa. Sitä tulee verrata sitten aiheutettujen haittojen hintaan.
- Liittynyt
- 26 Kesäkuu 2008
- Viestit
- 546
Mikäli oikein laskin nopeasti ESL Shippingin (jonka alukset hiiltä ja muuta lähinnä Helsinkiin tuovat) verkkosivujen perusteella, pitäisi k.o. alusten purkamisessa mennä 14-20 tuntia laivasta riippuen. Jos laskutoimitukseni oli siis oikein, ei noin 20 tunnin pakollisen satama-ajan pitäisi olla ongelma. Jos, jos ja jos.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,628
Juu mutta pointti oli että ne hakelaivat ei tule kaukaa, ne tulee Suomesta.
Ylipäätään tämä laivajuttu on täynnä kysymysmerkkejä. Olisi tosiaan kiva saada jotain faktaa pöytään.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Nämä asiat selvitettiin jo 4 vuotta sitten. En nyt jaksa kaivaa raporteista, mutta lopputulos oli, ettei ole mitään ongelmaa hoitaa Hanasaaren polttoainehuoltoa, vaikka siinä on silta. Siksi toiseksi, avattavan sillan kanssa on hoidettu Salmisaarenkin polttoainehuolto vuosikymmenet. Sen sillan kautta meni pitkään kaikki liikenne länteen. Myös pikkuruiset bussit.
Ei kuvittele, vaan tietää. Suomen hyödynnettävissä oleva metsien kasvu on tutkittu moneen kertaan. Eikä pelkästään biomassan, vaan pääasiassa metsäteollisuuden saha- ja kuitupuun tarpeisiin. Itse asiassa sitä ei ehkä tarkkaan tiedetä, miten paljon enemmän biomassaa voidaan saada, kun viljellään metsäteollisuudelle sopivien puulajien sijasta energiabiomassaa. Se kun on aivan toinen juttu kuin teollisuuspuun kasvattaminen.
Antero
Kun metsistä kerätään kaikki risut ja männynkävyt Helsingin Energialle, se tietää Kemiralle kulta-aikoja ja luonnolle lisää köyhtymistä.
Ja risujen hinta nousee pilviin. Kannattaa metsänomistajien alkaa kasvattaa risukkoa (eihän täällä kohta puuteollisuuttakaan enää ole).
Mahtavalla 24/7/365 -rekkarallilla risut tuodaan Helsinkiin, ei millään laivoilla. Siinä palaa energiaa varmaan saman verran kuin risuistakin saadaan.
Ja risujen hinta nousee pilviin. Kannattaa metsänomistajien alkaa kasvattaa risukkoa (eihän täällä kohta puuteollisuuttakaan enää ole).
Mahtavalla 24/7/365 -rekkarallilla risut tuodaan Helsinkiin, ei millään laivoilla. Siinä palaa energiaa varmaan saman verran kuin risuistakin saadaan.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tällaista kauhukuvaa Helsingin energia on yrittänyt luoda. Mutta ei todellisuus näin synkkä ole. Kuorma-autot ovat leluja eli täysin väärä kuljetusmuoto energian rahtaamiseen. Laiva on oikeassa kokoluokassa, mutta laivat kulkevat hunosti sisämaassa. Oikea väline on juna. Valtion monopoliyhtiö vaan tekee kaikkensa junakuljetusten estämiseksi. Turvevoimaloiden aikaan VR vielä kuljetti polttoainetta voimaloille, mutta nykyään se ei enää suostu. Jyväskylän Keljonkankaalle investoitiin biomassakattilaan, mutta enimmäkseen siellä taidetaan polttaa hiiltä, koska VR-Yhtymä ei suostu rahtaamaan haketta. Lahden–Loviisan rautatie korjattiin aikanaan mm. Lahden energialaitoksen hiilikuljetuksia varten, mutta sekin rahti siirtyi kumipyörille.
Esimerkiksi 600 km:n etäisyydeltä sähköveturivedolla rahdattu biomassa kuluttaa energia noin 3,4 kWh yhtä kuljetetun polttoaineen megaWattituntia kohden. Kuorma-autokuljetus kuluttaa energiaa lähes 10-kertaisen määrän. Ja junakuljetuksen kustannus on noin nejännes kuorma-autokuljetuksen kustannuksesta.
Tosin kaikkensa on junakuljetusten estämiseksi tehnyt Helsinkikin. Ovathan sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitokset olleet rautatien yhteydessä. Hanasaaresta rata purettiin juuri pois, Salmisaaresta jo aikaisemmin Ruoholahden rakentamisen yhteydessä. Vuosaaren voimalaitos onkin rakennettu ”viisaammin” eli ilman rautatieyhteyttä. Eipä sinne tosin ole meriyhteyttäkään, laitos vaikka onkin sataman vieressä. Mutta se on sisämaan puolella. Vuosaaren pääasiallinen polttoaine on maakaasu, mutta on siellä varaenergiana hiilivarasto.
Antero
Nyt on selvitetty bussilautta-yhteyttä Katajanokan ja Kruunuvuorenrannan välille http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kruunuvuorenselan_ylitys_jarkevinta_bussilautalla/ Merimatka-aika ja lauttojen vuoroväli olisivat 6min, viiden lautan hankkiminen sekä laitureiden rakentaminen maksaisi arviolta 30 Me, matkustajien määrä olisi noin 9000 vuorokaudessa. Jutussa on myös arviot sillan ja köysiradan kustannuksista ja matkustajamääristä.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Otsikkotoimittaja saanut kyllä juttuun ihan erilaisen hengen, kun sanoo, että "Kruunuvuorenselän ylitys järkevintä bussilautalla". Kun jutusta selviää, että tarkoitetaan, että se on järkevintä lauttayhteyksistä valittaessa. Jutun lopusta sitten löytyy se varsinainen pihvi: bussilautta 9000 matkustajaa/vrk, raitiovaunu 23 000 matkustajaa/vrk.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Ei tahtonut löytyä, joten laitoinpa meilitse pyynnön Tirkkoselle.
Huomasin samalla, että tämä on nyt sitten lajissaan jo kolmas Kruunuvuorenrannan vesiliikenneselvitys. Edelliset ovat Suunnittelukeskus 2002 ja Linea Konsultit 2006. Onneksi niiden tekotahti näyttää edes harvenevan. Saanemme varmaan vielä lukea neljännen vuonna 2020...
Huomasin samalla, että tämä on nyt sitten lajissaan jo kolmas Kruunuvuorenrannan vesiliikenneselvitys. Edelliset ovat Suunnittelukeskus 2002 ja Linea Konsultit 2006. Onneksi niiden tekotahti näyttää edes harvenevan. Saanemme varmaan vielä lukea neljännen vuonna 2020...
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,628
Jotakin tästä vesiliikennehömpötyksestä kertoo se, että selvityksiä ei tilaa HSL eikä HKL, ja kommentoijakin on Taskesta eikä KSV:stä tai liikenneorganisaatioista. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin aika pitkin hampain se selvitys luovutetaan ns. ulkopuolisille. Sinänsä kyllä olisi ihan hauska nähdä, mitä sinne on kirjattu ja mitä on ajateltu tehdä niille Skattalle tupsahteleville busseille. Espa on juuri tyhjennetty busseista ja Kanavakadun mäen surkeutta päivitelty täälläkin. Sinnekö ne sitten pantaisiin?
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Kyllähän se nyt julkiseksi tulee viimeistään siinä vaiheessa kun se tulee kslk:lle vähintäänkin tiedoksi, todennäköisemmin jotain päätöksentekoa varten myös.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Huh heijaa. Onhan idän saarille jo aikanaan ollut lautta. Se kuljetti peräti raitiovaunua. Varmaankin raitiovaunun vuoksi lautta oli niin kallis, että touhu oli kaataa koko Kulosaaren kehittämisen. Jos lautta olisi kuljettanut bussia, niin ei olisi tarvinnut Kulosaaren siltaa rakentaa koskaan! Historiasta voisi oppiakin jotain, mutta kaikki vaan eivät taida viitsiä.
Toinen huvittavuus on, että valtakunnan tasolla on näitä lauttoja siellä-täällä. Niiden nimi on lossi. Siinä on se etu, ettei kuljettajan tarvitse olla merikapteeni ja miehitystä ei tarvita Merimiesunionin yms. sopimusten ja määräysten mukaan. Koska lossia ohjaa kiinteä vaijeri. Losseilla ei ole ihan yhtä paljon kuljetettavaa kuin Laajasalon ja kantakaupungin välillä. Mutta silti losseja korvataan silloilla.
Tiedän kyllä taustaa tälle lauttapuuhastelulle, mutta järjen käyttö olisi silti sallittua. Aloitetaan vaikka siitä, että miksi tuhlattaisiin rahaa busseihin, jotka seisovat jouten lautalla viemässä lautan kapasiteettia? Jos lautat ovat yhden bussin kokoisia ja lauttoja on liikenteessä neljä, silloin tarvitaan 4 ylimääräistä bussia, joiden tehtävä on matkustaa paikallaan ollen lautalla Laajasalon ja Katajanokan väliä. Oikein järjestettynä bussillinen ihmisiä siirtyy lautalle yhtä nopeasti tai mahdollisesti nopeammin kuin bussi ja bussin tuenta lauttaan. Vai onko Kruunuvuorenselkä niin rauhallinen, että bussia ei tarvitse lukita lauttaan?
Eli kun bussia kuljettava lautta tulee kalliimmaksi kuin ihmisiä kuljettava, mutta sekin on todettu liian kalliiksi, niin mitä keksitään seuraavaksi? Arvaan kyllä, metrolautta! Tässä on sille aukoton logiikka:
Bussilautan busseille ei ole tilaa Skattalla ja ne jumiutuvat oikeiden autolauttojen autojen ruuhkiin. Metroa taas ei voi haaroittaa Herttoniemestä. Eikä metrolle voi rakentaa tunnelia merenpohjan ruhjeeseen. Joten tehdään lauttayhteys, joka kuljettaa metrojunat Katajanokan ja Laajasalon metroaseman välillä. Ja jotta lautta kulkee nopeammin ja tiheämmällä vuorovälillä, tehdään siitä automaattimetrolautta. Koska metrossa saavat matkustaa ihmiset ja polkupyörät, niiden ei tarvitse päästä automaattimetrolauttaan erikseen, jolloin ei tarvita automaattimetrolauttalaituriovia, ja siten toimimattomat ovet eivät estä automaattimetrolautan hankkimista. Metrojunien kuljettaminen lautalla on ”kannattavaa”, koska muuten pitäisi rakentaa kaksi ylimääräistä metroasemaa, eli asemat molempiin lauttasatamiin. Automattimetrolautta on halvempi kuin bussilautta, koska metro on tunnetusti halvempi kuin bussi.
Olisihan tietty toinenkin vaihtoehto. Jos kerran vaihtaminen bussin ja lautan välillä on niin hankalaa, vaivalloista ja huonoa palvelua, että bussilla pitää ajaa lautalle. Tarjoan täten uuden innovaation liityntäliikenteeseen: Hankitaan seuraavaksi metroon tavaravaunuja, ja hoidetaan liityntä niin, että bussit ajavat metroasemilla tavarametrojuniin. Kun bussien ovet pidetään asemilla kiinni, ei tarvita edes laituriovia. Minkähän vuoksi tätäkään ei vielä tehdä?
Antero
PS: Bussilauttaraportti ei ”tule julkiseksi” vaan se on viranomaisen julkinen asiakirja, jonka viranomainen pyynnöstä lähettää kansalaiselle.