Kaikki väylät ovat suurimman osan ajasta jotakuinkin tyhjinä. Sillä vaan ei ole mitään merkitystä, koska huippukuormitus ja aika, jona se esiintyy, ovat liikenneverkon mitoituksen lähtökohta. Eikä sille ole vaihtoehtoja.
Tämä asia valitettavasti hämärtyy monilta sen vuoksi, että julkisuudessa puhutaa usein vuorokautisista liikennemääristä, erityisesti autoilun kohdalla. Se on perusteltua, kun puhutaan autoilun haittavaikutuksista, kuten kaasu- ja melupäästöistä. Mutta tien tai sillan kapasiteetin mitoitukselle asialla ei ole oikein mitään merkitystä. Olit aivan oikein käyttänyt olettamaa siitä, että huipputunnin automäärä olisi jokin tietty osuus vuorokautisesta automäärästä. Mutta sen olettamankin kanssa on otettava huomioon, palveleeko väylä ruuhka-aikana yksi- vai kaksisuuntaista liikennettä ja työmatka-, asiointi- vai vapaa-ajanliikennettä vaiko näiden yhdistelmiä. Erot huippukysynnälle ovat hyvin suuret.
Ei raideliikenteen nimellä ole merkitystä sille, miten se teknisesti toimii. Maailmassa on käytössä suurempikokoisia raitiovaunuja kuin pienimmät metrojunat. Ja on metrojunia, jotka ovat teknisesti täysin samanlaisia kuin kalusto, joka toisessa paikassa kulkee nimellä raitiovaunu.
Autojen päästäminen raiteelle on aivan sama asia raiteen nimestä riippumatta. Sekaliikenne on mahdollista, kuten hyvin raitiovaunuista tiedetään, mutta tulos on raideliikenteen etujen häviäminen.
Sama on tilanne myös bussien ja bussikaistojen kanssa. Hämeentien ja Mannerheimintien bussikaistat esimerkiksi ovat jokseenkin maksimaalisessa käytössä. Silti niissä ei ole jatkuvaa bussijonoa kuten maksimaalisessa käytössä olevalla autokaistalla on. Syynä on se, että bussikaistan kapasiteetin määrittää pysäkin kyky käsitellä bussivuoroja. Autojen ”pysäkki” on liikennevalo. Ja se katkaiseekin autokaistan jonot jaksoiksi, joiden välillä on kaistalla tyhjää. Tosin se tyhjä täyttyy liikennevirran tasaantuessa jos valotonta ajo-osuutta on kyllin pitkään.
Eli ilman muuta raideliikennettä – ratikkaa, junia tai metroja – voidaan ajaa sekakasitalla 4 minuutin välein. Mutta ei sillä nopeudella kuin ilman autoja.
Ihan oikein muistat, ja oli niitä etelässäkin. Savonlinna tulee mieleeni eteläisenä tapauksena, ja olikohan aikanaan Koriallakin yhteissilta. Liikenneteknisesti nämä yhteissillat olivat kuin tasoristeykset. Kun juna tuli, autoliikenne suljettiin. Enää näitä ei taida olla.
Kyllä. Muistaakseni suunnitelmissa oli laskettu 3 linjaa Laajasaloon, kullakin 12 min vuoroväli. Siitä tulee sillan liikenteen vuoroväliksi 4 minuuttia suuntaansa.
Antero