Viestiketju: Laajasalon raideyhteys

->Jos Kruunuvuoren siltahanke kaatuu, niin se on hieno esimerkki siitä, kuinka huonot hallintorakenteet ja käytännöt tuottavat vääriä päätöksiä. SIllä kun tarpeeksi ylhäältä katsoo, niin kyseessä on hanke, joka maksaa helsinkiläisille mutta joka kannattaa helsinkiläisille. Sillan rakentamisen järkevyydestä ei sinänsä ole epäselvyyttä. Päätös sillasta kuitenkin tehdään eri tahoilla ja eri budjettien piirissä. Hiekkalaatikoitaan suojeleville virkamiehille ja poliitikoille yhteinen hyvä on sivuseikka, jos näyttää siltä, että juuri sille omalle hiekkalaatikolle hankkeesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

En sinänsä usko, että tämä Hesarin juttu, kuinka silta noustaa joukkoliikenteellä matkustamisen hintaa, on mitään muuta kuin eri hiekkalaatikoiden julkisuudessa käymää neuvottelua hankkeen kustannusten jaosta, mutta ainahan tietysti on se vaara, etteivät neuvottelut johda tulokseen.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Päätös sillasta kuitenkin tehdään eri tahoilla ja eri budjettien piirissä.

Helsingin kaupunginvaltuusto sen päätöksen tekee (tai on tekemättä), joten ei sitä minusta tehdä eri tahoilla tai eri budjettien piirissä. Minusta tässä on enemmän kyse siitä, että Helsingin suurin puolue ei kannata siltaa (koska heidän mielipiteensä erästä heidän valtuutettuaan lainaten on, että hyvä veronmaksaja kulkee autolla) ja käyttää valtaansa estääkseen sillan.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Yhtä silti odotan Hesarilta: kuinka monta euroa nousee vuosilippu, jotta saadaan länsimetro maksetuksi? Ai niin mutta sehän onkin metro. Siksi lipun hinta siis laskee, ei nouse.

Mietin täysin samaa asiaa lukiessani artikkelia. En koskaan muista lukeneeni, että esimerkiksi kehäradan tai länsimetron rakentamisesta johtuvaa matkalipun hinnan korotusta olisi laskettu. Tietysti on hyvä, että hankkeita arvioidaan kriittisesti, mutta kuten todettu, juttu oli erittäin suppea. Eikä kaikkia hankkeita tunnu arvioitavan samoin perustein.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Kokoomus vastustaa siltaa, muttei se pysty yksin sitä estämään. Kyse on vain ja ainoastaan siitä millaisena silta esitellään niille valtuutetuille ja lautakuntien jäsenille, joilla ei ole sen suurempia ideologisia intohimoja asian suhteen. Esittelyt muotoillaan, ts. päätös tehdään leikkipuiston hiekkalaatikoilla.

Ehkä ajattelen sitten liian romanttisesti. Minä uskon, että näin isossa asiassa valmistelun suuntaviivat annetaan korkealta tasolta (kaupunginjohtajalta) ja virastoista valmistelun kannalta avainroolissa on nykyinen talous- ja suunnittelukeskus, jossa ainakin pitäisi tarkastella asiaa kokonaisvaltaisesti. Vaikka kokoomuksella ei ole yksinkertaista enemmistöä kaupunginvaltuustossa, niin esim. kaupunginjohtajan vallan kautta kokoomus pystyy kuitenkin ohjaamaan valmistelua. Kaitalahdessa asuva kaupunginjohtaja ei muutenkaan taida haluta Kruunuvuorenrannasta joukkoliikennekaupunginosaa.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Juttu päivän Hesarissa: Kruunuvuorensilta nostaisi Helsingin joukkoliikennelipun hintaa kympillä

Jutussa kovasti ollaan jakamassa siltayhteyden kustannuksia HSL:n matkustajille ja veronmaksajille. Sanaakaan ei puhuta rakennusoikeuksista saatavista tuloista. Mistähän päin Hesarin toimituksessa tulee... ja miltä tämä lehtijuttu näyttäisi, jos oltaisiin rakentamassa metroa?

Mistähän tuulee, sitä ihmettelin minäkin. Objektiivisesti katsottuna ei välttämättä mistään. Toimituksessa on vain keksitty pohtia, että jos on vähän rahaa, paljonko tarttisi nostaa lippujen hintoja, että saataisiin tarpeeksi rahaa kerätyksi.

Mutta voi asian nähdä toisinkin. KSV:n virkamies totesi taannoin muistaakseni Facebookissa, että Kruunuvuorenrannan rakennusoikeudet olisi pääosin jo myyty. Siis jo nyt, ilman siltaa, ja siten varmaankin alehintaan siihen nähden, että tontit ovat 15 minuutin päässä Aleksanterinkadusta. Toisaalta silloin, kun Kruunuvuorenrannasta ja ratikkasillasta sen liikenneyhteytenä päätettiin, rakennusliikkeen edustaja totesi minulle, ettei alue kiinnosta rakentajia, jos ratikkasiltaa ei tule. Hyvin ymmärrettävää, sillä rakentamiskustannukset ovat samat, mutta myyntihinta aivan toinen sillan kanssa kuin ilman.

Rakennusliikkeiden kannalta on eduksi, että kaavoitus ja tontinluovutukset etenevät, mutta siltahanke on jumissa. Sillä tässä tilanteessa tonttisopimukset tehdään halvalla. Mutta sitten, kun tontit on kaupattu, on tärkeätä saada siltahanke liikkeelle. Sillan pitää olla vähintään tekeillä silloin, kun asuntoja ja liiketiloja ryhdytään myymään. Ja jotta ajoitus onnistuu, nyt on aika alkaa hellittää sillan vastustamisesta. Mutta uskottavuuden vuoksi on tietenkin luovittava taidokkaasti siten, ettei nyt ihan suoraan kumota kaikkea sitä, millä siltaa tähän asti on jarrutettu.

Salaliittoteoria? No jos niin haluaa nähdä. Mutta onhan kaikki voinut tapahtua ilman salaliittosuunnitelmaakin. Kun yksi asukasaktivisti, muutama poliitikko ja joku niiden hyvä kaveri mesovat siltaa vastaan kukin oman etunsa vuoksi, rakennusliikkeille riittää olla tekemättä mitään. Niitähän alkaa asia kiinnostaa vasta sitten, kun kaavoitus etenee siihen pisteeseen, että silta pitäisi jo 2008 tehdyn valtuustopäätöksen mukaan tehdä. Ja onhan HS seurannut Kruunuvuorenrantaa ja sen toinen toistaan ihmeellisempiä suunnitelmia ratikan pään menoksi. Joten ei ole kovin omituista, jos toimitus nyt keksii tällaisen rahoitusidean.

Merkittävintä minusta jutussa on se, mitä juttu kertoo vallitsevista asenteista. Joukkoliikenne on ylimääräinen erikoisasia, jolle on keksittävä erikoisrahoitus. Autoilun tunnelit, sillat, eritasoliittymät ja parkkiluolat ovat itsestäänselvyys, joiden mielettömiä kustannuksia ei tarvitse perustella ja ne voidaan aina rahoittaa verotuloista. Asiaa on juuri pohtinut Teemu Pyyluoma blogissaan.

Tässä alkaa näkyä käytännössä se, mihin Länsimetro Oy -kuvio on johtanut ja johtaa. Yhtiömuotoinen ja liian kallis eli Espoon maksukyvyn ylittävä hanke saa joukkoliikenteen näyttämään kalliilta ja ohjaa joukkoliikenteen infrakustannukset erilleen liikennejärjestelmän kokonaisuudesta. Kun joukkoliikenteeseen on pääsylippu mutta autolla pääsee kadulle ilman maksua, on olemassa keino periä metron suuria kustannuksia niiltä, jotka metroa käyttävät. Samalla tavalla olisi perusteltua, että naapurikunnan autoilijat maksaisivat myös katujen käytöstä kaupunginrajan toisella puolella. Mutta kun ei ole sitä autolippua, jonka hintaan katukulut ositettaisiin.

Samalla tavalla muuten vääristyy kustannusmielikuva joukkoliikenteen sisällä. Jos kerran raideliikenteen väyläkulut ositetaan kuntarajojen yli käytön perusteella, miksi jätetään osittamatta bussiliikenteen väyläkulut? Eivät bussikaistat, pysäkit, reittikadun raskaampi katurakenne ja kasvaneet ylläpitokulut ilmaisia ole. Mutta ne nyt vain on niin helppo piilottaa autoilun loputtomien kulujen sekaan ja unohtaa järjestelmävertailuissa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Sillan pitää olla vähintään tekeillä silloin, kun asuntoja ja liiketiloja ryhdytään myymään.

Asuntojen myynnin alkuun ei mene enää kauaa. Kruunuvuorenrannan ensimmäisenä rakennettavan alueen, Gunillankallion, rakentaminen alkaa jo tänä vuonna. Ensimmäiset asunnot siis ainakin myydään ilman tietoa mahdollisesta suorasta joukkoliikenneyhteydestä keskustaan.

Tekisi mieli taasen esittää tutkiville journalisteille vieno toivomus, että selvittäisivät rakennusliikkeiden yhteyksiä poliitikkoihin tämän hankkeen yhteydessä, mutta eipä tämä tietysti eroa maan tavasta mitenkään. Koko toimintamalli taitaa olla niin syvälle juurtunut, että kovin moni valtuutettu tai muu osallinen ei edes näe mitään vikaa tämmöisen siltakuvion järkkäilemisessä.

Voihan sitä aina erilaisilla salaliittoteorioilla leikitellä. Mutta ei se silta rakennusliikkeiden lobbaukseen ole kaatumassa. Siltaa ei ilmeisesti rakenneta, koska sille on enemmän vastustusta kuin kannatusta.

Minusta tällä hetkellä ainoa keino pelastaa hanke olisi koplata se joihinkin autoiluympäristön kehityshankkeisiin. Helsingin päättäjissä on paljon henkilöitä, jotka kannattavat eri liikennemuotojen tasapainoista kehittämistä. Käsittääkseni nykymuotoisen Kruunuvuoren sillan kannattajissa on taas paljon piirejä, joiden mielestä autoilun edellytyksiä ei pidä ollenkaan kehittää.

Alunperin kirjoittanut petteri

Voihan sitä aina erilaisilla salaliittoteorioilla leikitellä. Mutta ei se silta rakennusliikkeiden lobbaukseen ole kaatumassa. Siltaa ei ilmeisesti rakenneta, koska sille on enemmän vastustusta kuin kannatusta.

Minusta tällä hetkellä ainoa keino pelastaa hanke olisi koplata se joihinkin autoiluympäristön kehityshankkeisiin. Helsingin päättäjissä on paljon henkilöitä, jotka kannattavat eri liikennemuotojen tasapainoista kehittämistä. Käsittääkseni nykymuotoisen Kruunuvuoren sillan kannattajissa on taas paljon piirejä, joiden mielestä autoilun edellytyksiä ei pidä ollenkaan kehittää.

Ehdottomasti! Jos jotkut piirit eivät ymmärrä että sillan rakentaminen riittävän aikaisessa (joko se meni?) vaiheessa olisi kaupungille taloudellisesti kannattavaa, tulee tämä hanke ehdottomasti koplata esimerkiksi keskustatunnelin kanssa yhteen, jotta saadaan siitä kannattamaton. Eihän kaupunki taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin voi investoida, eihän?

Väität, että siltaa ei rakennettaisi, koska sitä vastustettaisiin enemmän kuin kannatetaan. Minulle on syntynyt käsitys, että ainoastaan kokoomus vastustaa (vai hidastaa hidastaa tutkimalla esim. autokaistat?) siltaa, sillä ei kuitenkaan ole yli puolta äänistä. Voit korjata jos olen väärässä.

Alunperin kirjoittanut sane

Väität, että siltaa ei rakennettaisi, koska sitä vastustettaisiin enemmän kuin kannatetaan. Minulle on syntynyt käsitys, että ainoastaan kokoomus vastustaa (vai hidastaa hidastaa tutkimalla esim. autokaistat?) siltaa, sillä ei kuitenkaan ole yli puolta äänistä. Voit korjata jos olen väärässä.

Ei Kokoomuksella ole yli puolta äänistä, mutta Helsingin politiikassa kuitenkin sen verran valtaa, ettei tuollaista siltaa käytännössä tule jos sille on Kokoomuksessa liikaa vastustusta. Onhan sillan vastustajia merkittävästi muissakin ryhmissä ja talous on tiukilla.

Toisaalta kokoomuksen liikenteen tasapainoisen kehittämisen kannalta olevilta voi löytyä valmiutta peltilehmänkauppoihin vaikka rahapula vaikeuttaakin niitä.