Jotenkin se nihkeys siltaa kohtaan tuntuu johtuvan siitä että samaan aikaan on muita kilpailevia lähiörakentamis tai kantakaupungin laajennushankketa. Odotukset maan arvon noususta eivät tällä hetkellä ole nin itsestäänselviä kuin olivat viitisen vuotta sitten.
Huom, en itse vastusta siltaa vaan minun mielestäni se pitää rakentaa vaikka maan arvon nousuall ei voisi kattaa kustannuksia. Jos ei Helsingillä ole yksin varaa niin otetaan Espoo mukaan
Toinen käsitys on, että sillan toteutuminen olisi jotenkin kiinni Santahaminan kohtalosta. Nyt vaikuttaa siltä että intti pysyy Sandiksessa tappiin asti, mutta tarkoittaako se sitä että sen on oltava koonaan suljettu varuskunta? Voisiko siltaa myös "myydä" jotenkin Puolustusvoimille, toimihan siellä maanpuolustuskorkeakoulu, ja jos sen toimintaa halutaan laajentaa tavalla tai toisella niin kasvavat kuljetustarpeet mantereelle. Ja miten on varusmiesten vapaa-ajan liikkumisen kanssa? Jos matka kasarmilta Helsingin keskustaan nyt kestää tunnin ja se olisi puolitettavisssa, niin näkeekö intin herrat että se on hyvä vai huono asia?
t. Rainer
En nyt tarkoittanut sataa milliä, mutta fakta on että Helsingin puolustusjärjestelyt palvelevat koko maata. Menee offtopiciksi mutta väitän että jos pressan linnan lippusalossa liehuu joku muu kuin Suomen lippu niin kyllä se tarkoittaa sitä että koko Suomella on uudet isännät.
t. Rainer
Ei siinä ole paljonkaan pyyteettömyyttä. Nykyään rakennusalalla on yleensä tavoitteena pitää sekä myymättömiin asuntoihin että rakentamattomiin tontteihin sitoutunut pääoma kurissa, jotteivat firmat menisi huonossa suhdanteessa nurin. Toki rakennusliikkeet säätelevät rakentamisen ajoitusta, varsinkin jos niille on jonkin sopimuksen kautta tullut samalta alueelta paljon rakennettavaa alaa. (vrt. Pasilan konepaja ja Leppäsuo.)
80-luvulla rakennusliikkeet kyllä ostivat paljon tontteja isolla rahalla varastoon ja rakensivat paljon asuntoja, joille ei ollut merkittävästi varauksia. Sitten kun suhdanne kääntyi rakennusliikkeet menivät konkurssiin kun kaikki omat ja lainatut olivat kiinni myymättömissä asunnoissa ja rakentamattomissa tonteissa, ihan kuin viime aikoina esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa.
Toisaalta nykyään yleensä Helsingin kaupungin tontinluovutuskilpailuissa tontteja jaetaan pienissä erissä ja tonteille on usein määritelty rakentamisen aloitusaika ja viimeinen valmistumisaika. Tontit eivät myöskään ole halpoja.
Rakennusliikkeiden keinottelun syyttäminen sillan rakentamattomuudesta on todella kaukaa haettua. Mutta sillan rakentamattomuudelle kyllä löydettävissä kolme selkeää syytä. 1) lähialueen asukkaiden vastustus, 2) tasapainoisen liikennepolitiikan kannattajien kyllästyminen jatkuvaan autoilun edellytysten huonontamiseen ja 3) kaupungin taloudellinen tilanne.
Niin tai näin, syitä sekä puolesta että vastaan koskien selän ylittävää yhteyttä on lukuisia. Joka tapauksessa kunnan kannattaisi mielestäni himmailla alueen rakentamisen kanssa siihen asti että päätös liikenneyhteyksistä suuntaan tai toiseen syntyy.
Kyllä, minkä takia minun ei olisi ollenkaan vaikea uskoa sitä, että ostetaan tontti ilman siltaa -hintaan mutta aletaan rakentaa (ja myydä) asuntoja vasta kun silta on tulossa.
Juu, tämän totesit jo aiemmin. Totean myös itse saman kuin aiemmin: Jos sanktiota ei ole tai se on pienempi kuin tuotto-odotusten ero, vaatii melkoista epäitsekkyyttä rakennusliikkeeltä alkaa rakentaa saman tien.
Kyllä, tämä on varsin voimakas ilmiö Suomessa. Siitä pitäisi myös pyrkiä eroon.
Huoh... taas tämä "argumentti". Toistan nyt sinulle, jälleen kerran: Hyvät joukkoliikenneyhteydet eivät automaattisesti huononna autoliikenteen yhteyksiä, edes Helsingissä. Eikä varsinkaan tässä tapauksessa, päin vastoin: Busseja Herttoniemeen tarvitaan vähemmän, jolloin autoilu siihen suuntaan sujuvoituu. Ja laajemminkin, joukkoliikenteen sujuvoittaminen yleensä siirtää autoilijoita joukkoliikenteeseen, jolloin jäljelle jäävien autoilijoiden matka sujuvoituu. En tiedä miksi jaksan tätä sinulle toistaa, tuskin tälläkään kertaa opit.
Jos sillan hinta voidaan kattaa maan arvon nousulla, silta kannattaa rakentaa vaikka lainarahalla.
Pelkästään petterin näkemyksellä tuskin on juurikaan merkitystä laajemmassa mittakaavassa. Petterin tavoin ajattelee kuitenkin huomattava määrä autoilijoita ja moni poliitikko pelkää menettävänsä heidän äänensä, jos antaa rahaa tai kaupunkitilaa joukkoliikenteelle.
Kuten tässä ketjussa on aiemminkin mainittu, kaikki eivät usko Laajasalon sillan nostavan maan arvoa. Niin ajattelevat ainakin ne, joiden mielestä maksukykyiset kulkevat aina autolla.
Mahtavatkohan ne ajatella myös, että Kruunuvuorenrannan kunnallisverotulot ovat sillasta riippumattomia? Samat henkilöt varmaan ihmettelevät suuresti, miksi sellainen turhake kuin nelosen ratikkalinja on olemassa. Eihän sitä maksukykyisessä Munkkiniemessä kukaan käytä, tyhjänä kulkee aamut päivät illat yöt. Eiku...
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Niin ja eikös Laajasaloon ole jo autoilijoiden suur-suosima raideyhteys Euroopan parhaalla metrolla, matka keskustaan kestää vain 29 minuuttia. Saman etäisyyden päässä lännessä joudutaan tulemaan keskustaan ikävällä vaihdottomalla bussilla, jopa 10 minuuttia. Onneksi tähän kurjuuteen tulee 2016 muutos.
Näin epäilemättä onkin, ja siksi olisi erityisen tärkeää saada oppi perille ihmisille. Täällä onneksi suurin osa ihmisistä ymmärtää miten asia on, mutta suurten joukkojen oppimista ei edistä se, että täälläkin maristaan "tasapainoisesta" kehittämisestä ja autoliikenteen "haittaamisesta".
On toki mahdollista, että sellaisiakin puupäitä on, jotka eivät usko sillan nostavan maan arvoa. Nostaako se tarpeeksi, on jo eri asia, mutta petteri ei vedonnut siihenkään, vaan kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Kuten tässä ketjussa on aiemminkin mainittu, kannattavat hankkeet kannattaa toteuttaa vaikka lainarahalla. Vai onko tässä nyt kyse siitä, että julkinen sektori ei saa tehdä mitään kannattavaa?
Kannattaa joskus matkustaa perille asti ja seurata kuormia Munkkiniemen puistotiellä.
Se on tosin myönnettävä, että joukkoliikenneyhteydet ja joukkoliikenteen käyttö eivät aina korreloi keskenään. Jostain syystä Laajasalossa käytetään joukkoliikennettä yllättävän paljon, vaikka matka-ajat ovat pitkiä ja kaikki yhteydet ovat vaihdollisia.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Yleensä ottaen poliitikkojen mielipiteet ovat jonkinlainen valistunut otanta äänestäjien mielipiteistä. Suurin osa äänestäjistä ei ole autottomia radikaalivihreitä tai Vasemmistoliittoa kannattavia punavihreitä joukkoliikennefanaatikkoja. Jotta joukkoliikenneasioita voidaan edistä pitää ratkaisujen vaikuttaa kannatettavilta myös osin autolla ja osin joukkoliikenteellä liikkuvalle ryhmälle tai niille jotka liikkuvat autolla, mutta joista hyvä joukkoliikenne on ihan kannatettava ajatus.