Turun ja Tampereen raiteiden valtionrahoitus

Mikko Laaksonen · 27 Syyskuu 2006

Varsinais-Suomen liitto ja Pirkanmaan liitto vaativat tämän aamun Turun Sanomien ja Aamulehden mukaan valtiolta vähintään yhtä suurta rahoitusta
seutujen pikaraitiotiehankkeille kuin Länsimetrolle on lupailtu.

Uutisen mukaan liitot ovat myös huolissaan, että Länsimetro vie kaikki käytettävissä olevat joukkoliikenteen kehittämisvarat.

TS 27.9.2006

TS 27.9.2006 sanoi:
Jokainen varsinaissuomalainen
maksaa Espoon metrosta 30 euroa
Turun seutu vaatii valtiolta rahaa metropäätöksen tapaan

TANELI HEIKKA

Espoon metro olkoon esimerkki siitä, kuinka valtio tulee maksajaksi seuraavaksi Turun ja Tampereen suuriin liikennehankkeisiin.

Näin vaativat maakuntien etujärjestöt Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

- Metroratkaisu johtaa kohtuusyistä kysymykseen, aikooko valtio olla mukana samassa suhteessa mukana joukkoliikenneratkaisuissa esimerkiksi Turussa ja Tampereella, sanoo Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Juho Savo.

Sama ajatus syntyi Pirkanmaalla, kun metropäätös nuijittiin valmiiksi Espoon valtuustossa maanantai-iltana. Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liitosta on sitä mieltä, valtion päätös maksaa Espoon metrosta kolmannes edellyttää, että samaa periaatetta sovelletaan myös muualla.

- Kyllä alueiden välinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että valtion on jatkossa osallistuttava myös muiden merkittävien kaupunkiseutujen kehitykseen samassa suhteessa, Alasentie sanoo.

Tampere ja Turku pohtivat kumpikin suuren luokan raideliikennehankkeita, mutta kustannukset arveluttavat.

Metro nielaisee kolme köyhyyspakettia

Valtio on luvannut maksaa Espoon metron rakennuksesta ja suunnittelusta kolmanneksen, elin noin 183 miljoonaa euroa. Metron jatkaminen Ruoholahdesta Matinkylään maksaa noin 450 miljoonaa euroa ja myöhemmin tehtävä jatkopätkä Kivenlahteen noin 100 miljoonaa.

Kun valtion osuus jaetaan maakuntien kesken niiden valtionverokertymän suhteessa, Pirkanmaalta pääkaupunkiseutulaisten metroajelua tuetaan 15 miljoonalla eurolla ja Varsinais-Suomesta 15,4 miljoonalla eurolla.

Näiden maakuntien vajaa miljoona asukasta tukevat metroa sen kymmenvuotisen rakentamisen aikana yhteensä reilulla 30 eurolla jokaista asukasta kohden.

Pirkanmaalla summa on 32 euroa, hieman vauraammassa mutta vähälukuisemmassa Varsinais-Suomessa 34 euroa.

Summa ei ehkä kuulosta suurelta, mutta jos metron valtionosuutta vertaa yhden vuoden koko valtionverojen kertymään, osuus on noin 0,6 prosenttia. Metro nielaisee esimerkiksi yli kolme köyhyyspaketin valtionosuutta.

Maakuntien edunvalvojat ovatkin huolestuneita siitä, että metrohanke syö valtion investointivaran muiden suurten kaupunkien liikennehankkeisiin.

- Muun Suomen kehitys ei saa pysähtyä pääkaupunkiseudun mammuttihankkeen takia. Muut isot infrahankkeet eivät välttämättä etene, kun valtio sitoo rahansa metroon, Juho Savo jyrähtää.

Turun seudulla pohditaan kevytratikkaa ja raideratkaisua nykyisille junaraiteille. Tampere on jo ehtinyt laskea pikaraitiotiesuunnitelmansa hinnan 250 miljoonaksi. Maakuntaliittojen miehet odottavat, että valtio tulee mukaan hankkeisiin vähintään samalla kolmanneksen osuudella kuin metroon.

Kuntaliiton kuntatalousjohtaja Martti Kallion mukaan pääkaupunkiseudun metro ja maakuntien joukkoliikenneratkaisut ovat kieltämättä laskennallisesti kilpailevia hankkeita.

- Voi pohtia, onko metroon käytettävä summa pois esimerkiksi veronkevennysvarasta tai käytöstä muihin hyviin tarkoituksiin, Kallio sanoo.

Julkaistu 27.9.2006 2:33:30

Antero Alku · 27 Syyskuu 2006

Odotan mielenkiinnolla Vantaan kommenttia rahoitusosuusasiassa. Onko valtiovalta nyt johdonmukainen ja ilmoittaa, että Marjaradallekin tulee enintään 30 % valtion rahaa.

Entä tyytyykö Espoo siihen, että kaupunkiradan jatko-osuudessa kuntien eli Espoon maksuosuus nousee. Leppävaaraan asti osuus oli 50 % laskettuna radan ja asemien yhteenlasketuista kuluista.

Entä edelleen, maksaako valtio myös Kruunuvuorenrannan sillasta tai tunnelista 30 %?

Mielenkiintoista tässä on, että nyt vedetään erittäin suuria linjoja siitä, mikä on valtion rooli joukkoliikenteen rahoituksessa ylipäätään. Tähän asti käytäntö on ollut, että autoilua valtio rahoittaa 100 % (kaupunkien motarit). Jos valtion rahoitustasoksi vakiintuu nyt 30 % joukkoliikennehankkeissa, niin onhan se parempi kuin ei mitään, mutta aika kaukana valtion tuesta kestämättömän kehityksen autoyhteiskunnalle.

Antero

edsel · 27 Syyskuu 2006

Olisiko erilaisilla herttoniemiseuroilla, kontulayhdistyksillä ja myllypurojärjestöillä myös syytä ryhtyä vaatimaan korkeatasoisia asemia palveluineen ja viihtyisine ympäristöineen. Huomaavatko nykyiset helsinkiläiset metromatkustajat että liityntäliikennettä, matkustamisen miellyttävyyttä ja turvallisuutta olisi syytä parantaa jos kerran espoolaiset eivät tyydy nykytasoon.

Pitäisikö pääkaupunkiseudun joukkoliikennematkustajien perustaa asiaansa ajamaan yhdistys samaan tapaan kuin Lahden suunnan junatyömatkaajat ovat tehneet? HKL ja YTV eivät ole kauhean hyvä kuuntelemaan yksittäisten matkustajien mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia.

R.Silfverberg · 27 Syyskuu 2006

Antero Alku sanoi:
Odotan mielenkiinnolla Vantaan kommenttia rahoitusosuusasiassa. Onko valtiovalta nyt johdonmukainen ja ilmoittaa, että Marjaradallekin tulee enintään 30 % valtion rahaa.

Entä tyytyykö Espoo siihen, että kaupunkiradan jatko-osuudessa kuntien eli Espoon maksuosuus nousee. Leppävaaraan asti osuus oli 50 % laskettuna radan ja asemien yhteenlasketuista kuluista.

Nyt on muistettava mikä on metron ja rautatien juridinen ero. Metro (tai raitiotie) jää kaupungin omistukseen, ja kaupunki voi itse päättää kuka sitä liikennöi, joko antaa liikennöintioikeudet itse omistamallensa yhtiölle kuten HKL:lle, tai kilpailuttaa liikenteen. Rautatie jää valtion omistukseen, ja rautatiehenkiköliikenne ei ole EU:ssa avattu kilpailulle, joten rautateiden liikennöinnistä vastaa yksinomaan VR, jonka hinnoittelu perustuu monopoliasemaan.

Tätä taustaa vasten on ihan oikein että valtio osallistuu vähintään 50%:lla, mieluiten reilusti yli sen, rauteteiden rakentamisustannuksiin, koska liikennöinti tuo valtiolle pelkkää tuloa.

t. Rainer

R.Silfverberg · 27 Syyskuu 2006

edsel sanoi:
Pitäisikö pääkaupunkiseudun joukkoliikennematkustajien perustaa asiaansa ajamaan yhdistys samaan tapaan kuin Lahden suunnan junatyömatkaajat ovat tehneet? HKL ja YTV eivät ole kauhean hyvä kuuntelemaan yksittäisten matkustajien mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia.

Ehdottomasti pitäisi. Ongelma on kai siinä että kehitysideoita on yksinkertaisesti liikaa toteutettavaksi asti.

t. Rainer

Eira · 28 Syyskuu 2006

Asiasta oli pääkirjoitus Turun Sanomissa 28.9.2006 "Länsimetron maksumiehet":

Turun Sanomat sanoi:
Länsimetron maksumiehet

Kun Espoon kaupunginvaltuusto päätti valita metron tulevaisuuden joukkoliikennevälineeksi, on selvää, että tämä vuosikymmeniä pääkaupunkiseudulla runsaasti keskustelua herättänyt hanke ennemmin tai myöhemmin toteutuu. Valituksistakin johtuen siihen voi tosin kulua vielä runsaasti aikaa, mutta ehkä jo ensi vuosikymmenellä oranssilla metrojunalla pääsee Espooseen.

Vaikka länsimetron jatkosuunnittelu pääsee nyt toden teolla vauhtiin, paljon näyttää olevan vielä avoimia kysymyksiä. Niistä vähäisin ei ole rahoitus, sillä esimerkiksi Helsingin ja Espoon käsitykset jopa metron hinnasta eroavat melkoisesti. Espoossa puhutaan kokonaiskustannuksiltaan 500 miljoonan euron hankkeesta, mutta Helsinki arvioi hinnaksi vain noin 450 miljoonaa euroa.

Kolmanneksi maksumieheksi ilmoittautunut valtio on valtiovarainministeri Eero Heinäluoman suulla luvannut rempseästi, että valtio tulee mukaan länsimetron rahoitukseen vähintäänkin kolmanneksen osuudella. Kun tällaisten suurten hankkeiden kustannuksilla on tapana nousta usein reilustikin, voi hyvin veikata, että valtio tulee upottamaan länsimetroon ainakin 200 miljoonaa euroa.

Länsimetro on pääkaupunkiseudun liikennejärjestelyjen kannalta ehkä jopa välttämätön, mutta samalla tulee huomata, että kysymys on todella isoista rahoista, joiden keräämiseen pakotetaan osallistumaan kaikki veronmaksajat. Varsinais-Suomestakin metrokolehtiin kertyy ainakin 15 miljoonaa veroeuroa. Kuitenkin on vaikea nähdä, mitä hyötyä turkulaiselle tai tamperelaiselle länsimetrosta tulee olemaan.

Sen vuoksi hyvin ymmärrettäviä ovat esimerkiksi maakuntajohtajien vaatimukset alueiden välisestä oikeudenmukaisuudesta. Valtion on jatkossa osallistuttava myös muiden merkittävien kaupunkiseutujen kehitykseen samassa suhteessa kuin pääkaupunkiseudulla, jonne valtio syytää auliisti rahaa myös monien suurten kulttuurimonumenttihankkeiden edistämiseen.

edsel · 5 Lokakuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Ehdottomasti pitäisi.

Esimerkiksi Beliinistä löytyy Berliner Fahrgastverband IGEB e.V. joka syntyi 1980 silloisen geopoliittisen tilanteen aiheuttamien matkustushankaluuksien vuoksi.

Antero Alku · 5 Lokakuu 2006

edsel sanoi:
Esimerkiksi Beliinistä löytyy Berliner Fahrgastverband IGEB e.V. joka syntyi 1980 silloisen geopoliittisen tilanteen aiheuttamien matkustushankaluuksien vuoksi.

Kannatan joukkoliikenteen käyttäjien yhdistystä. Ehkä siellä saisi myös levittää oikeata ja monipuolista tietoa, kuten kritiikkiä metroa kohtaan sekä haukkua avoimesti minua. :biggrin:

Kuka ryhtyy puuhamieheksi?

Suomessahan on jo Suomen liikenneliitto, jonka toiminnan voisi aktivoida tähän suuntaan. Periaatteessahan sen tarkoitus on juuri sama, mutta tällä hetkellä yhdistys on liitto, eli sen jäseniä ovat yhdistykset ja yhteisöt.

Älkää kuitenkaan käykö SuLin:n nettisivuilla, sillä ne ovat valitettavasti menneisyydessä. Eli osoittavat, että aktiivisuutta ja mahdollisuutta käyttää aikaa tällaiseen toimintaan kaivataan. Nykyisen hallituksen jäsenenä uskallan sanoa, että hallituksen jäsenten resurssit eivät riitä, sillä mukana olevat henkilöt ovat liian monessa muussa mukana myös.

Antero

Mikko Laaksonen · 5 Lokakuu 2006

Antero Alku sanoi:
Suomessahan on jo Suomen liikenneliitto, jonka toiminnan voisi aktivoida tähän suuntaan.

Myöskin ko. yhdistyksen hallituksen jäsenenä toteaisin omana kantanani, että Suomen liikenneliiton voisi aktivoida tähän suuntaan.

Tämä edellyttää joko:
1. Sääntömuutosta joka mahdollistaa henkilöjäsenyyden (on vireillä)
2. SuLi:n jäseneksi liittyvien yhdistysten perustamista (esim. Helsingin Joukkoliikenteen Käyttäjät HJK ry, Varsinais-Suomen Seutuliikenteen Kannattajat ry tai Pikajunien Kaverit ry)

Tämä edellyttää kuitenkin aktiivisia ihmisiä.

Yhteydenotot ovat tervetulleita joko ketjuun tai yksityisviestillä.

Antero Alku · 5 Lokakuu 2006

Mikko Laaksonen sanoi:
Tämä edellyttää joko:
1. Sääntömuutosta joka mahdollistaa henkilöjäsenyyden (on vireillä)
2. SuLi:n jäseneksi liittyvien yhdistysten perustamista (esim. Helsingin Joukkoliikenteen Käyttäjät HJK ry, Varsinais-Suomen Seutuliikenteen Kannattajat ry tai Pikajunien Kaverit ry)

Jälkimmäinen ei ole ollenkaan huono vaihtoehto, vaikka en olekaan byrokratian kasvattamisen ystävä. Mutta joukkoliikenteen ongelmat ovat hyvin paikallisia. Turkulaiset eivät ole oikea porukka ajamaan tamperelaisten asioita, eikä hesalaiset jyväskyläläisten ongelmia. Paikallista toimintaa ei valtakunnallinen yhdistys korvaa, mutta se voisi hoitaa paikallisille tahoille yhteiset valtakunnalliset intressit, kuten vaikka lobbaamisen LVM:n suuntaan rahoitusasioissa.

Ottakaa ihmeessä yhteyttä, mikäli toiminta oman alueen joukkoliikenteen edistämiseksi todella, ei vain keskinäisen keskustelun tasolla, kiinnostaa.

Antero

Vesa Nurminen · 5 Lokakuu 2006

Kiinnostaa todella. Olen vain huono organisoimaan asioita ja järjestämään aikaa toimintoihin... :icon_frown:

Aikoinaan liityin poliittiseen nuorisojärjestöön, (jonka nimeä en turhaan täällä mainitse) mutta kun otin järjestön keskustelufoorumilla joukkoliikenneasiat esiin... Noh! Varmaankin arvaatte. Länsimetroa hehkuttivat ja olivat tyytyväisiä nykyiseen joukkoliikenteeseen. Kai täällä Kallion alueella sitten pärjää näillä ratikoilla ja kahdella metroasemalla.