Kevytraitiotie

Liittynyt
23 Marraskuu 2015
Viestit
1,900
Dudleyn kaupunki Briteissä on yhdessä Warwickin yliopiston kanssa lähtenyt kehittämään Kevytraitiotietä eli täkäläisittäin "Very Light Rail".

https://www.globalrailnews.com/2018...dudley-a-worldwide-leader-in-very-light-rail/

Hanke on saanut 19M£ rahoitusta ja budjetin odotetaan olevan 28M£ luokkaa. rahalla tehdään 2km kaksisuuntaista testirataa sekä tutkimustiloja.

https://warwick.ac.uk/fac/sci/wmg/research/hvmcatapult/research/rail/vlr/

Tarkoitus on näköjään tehdä 18 metriset akkusähköraitiovaunut, joissa on myös cummsin 3,8 litrainen dieselmoottori. En ole nähnyt mainintaa onko dieselmoottori varalla vai mihin tarkoitukseen. Omasta mielestäni tuo vain turhaa painoa ja tässä on ilmeisesti ideana vähentää sekä painoa että hintaa verrattuna normaaliin raitiovaunuun.

Moni on ihmetellyt, miksi tällaista yritetään tehdä raiteilla, kun asfalttitie on halvempi ylläpitää ja rakentaa. Tuohon väitteeseen en itse löytänyt lukuja, paitsi joistain business-lehdistä joilla on tapana toistaa öljy-yhtiöiden ilosanomaa. Liikenneviraston julkaisussa https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lts_2013-19_nordic_state_web.pdf kylläkin mainittiin, että ratojen ylläpitokustannukset ovat moninkertaiset pohjoismaissa maidenlaajuisesti kilometriä kohden kuin autoteillä. En tiedä kuinka vertailtavissa luvut ovat, kun kaupunkien teiden ylläpitotaso on huomattavasti korkeampi kuin maaseudun teiden, joiden annetaan rapauta vuosikymmeniä kerrallaan vain paikaten pahimmat kuopat.
 
Viimeksi muokattu:
Dudleyn kaupunki Briteissä on yhdessä Warwickin yliopiston kanssa lähtenyt kehittämään Kevytraitiotietä eli täkäläisittäin "Very Light Rail".

Tarkoitus on näköjään tehdä 18 metriset akkusähköraitiovaunut, joissa on myös cummsin 3,8 litrainen dieselmoottori. En ole nähnyt mainintaa onko dieselmoottori varalla vai mihin tarkoitukseen. Omasta mielestäni tuo vain turhaa painoa ja tässä on ilmeisesti ideana vähentää sekä painoa että hintaa verrattuna normaaliin raitiovaunuun.

Miksi tuohon pitää sotkea sana "raitio"? Kyseessä on jonkinlainen kiskobussi. Heppoinen rautatie on suomeksi kenttärata, rillirata, tms. Jos siinä vieläpä on dieselmoottorivaunu - niin ei ikinä "raitiotie".
 
Miksi tuohon pitää sotkea sana "raitio"? Kyseessä on jonkinlainen kiskobussi. Heppoinen rautatie on suomeksi kenttärata, rillirata, tms. Jos siinä vieläpä on dieselmoottorivaunu - niin ei ikinä "raitiotie".

Artikkelissa puhutaan päästöttömyydestä mutta yliopiston sivulla mainitaan Cummsin moottori, eli tästä päättelisin, että pääasiallinen käyttövoima on sähkö ja diesel varalla.

Unohdin toisen globalrailnewsin artikkelin linkittää: https://www.globalrailnews.com/2017/09/29/this-is-what-a-coventry-tram-system-could-look-like/ siinä tosiaan puhutaan ratikoista ja kummassakin artikkelissa havainnekuvassa vaunut kulkevat katuympäristössä
 
Raidetaksiksi noita on Suomessa aina kutsuttu. Suuri automaattinen liikkuva käymälä, joita ei olla saatu toimimaan yli viiteenkymmeneen vuoteen. HKL:kin julkaisi jo 1970-luvun alussa oman visiovihkonsa noista humpuukilaitteista. Teoksen nimi oli "Göteborgin raidetaksi".
 
Raidetaksiksi noita on Suomessa aina kutsuttu. Suuri automaattinen liikkuva käymälä, joita ei olla saatu toimimaan yli viiteenkymmeneen vuoteen. HKL:kin julkaisi jo 1970-luvun alussa oman visiovihkonsa noista humpuukilaitteista. Teoksen nimi oli "Göteborgin raidetaksi".

Mä olen ymmärtänyt, että "raidetaksi" vasta englannin termiä "personal rapid transit" eli PRT. Toi Dudleyn laitos on selvästi bussin kokoinen, eli sikäli joukkoliikennettä eikä "personal" taksi. Raidetaksit eivät myöskään ole perinteisesti olleet kevyitä, vaan kokonaan tasoerotettuja. En nyt kyllä näe, mitä kevyttä tuossa Dudleyn kiskobussissakaan on.
 
Keskeinen este kevyelle kiskoajoneuvolle on lainsäädäntö. Jos ratikan voi tehdä bussin mitoitukselle, tuskin siitä hirveästi bussia kalliimpi tulee.

Eikä ne kiskot hirveän kalliita ole. Bussi ei vaan maksa käyttämistään teistä mitään, joten se vaikuttaa edullisemmalta. Kuinka paljon ratikoitakin rakennettaisiin enemmän, jos kiskot ja sähköt saisi ilmaiseksi kiinteänä osana katuverkkoa?
 
Takaisin
Ylös