Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

vristo · 3 Lokakuu 2006

Länsimetroon liittyvä Espoon kaupunginvaltuuston päätos sai minut pohtimaan Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun tulevaisuuden kehitystä. Miten sinä näet sen? Ajatellaan asiaa hieman pidemmällä aikavälillä.

Itse näen, että koko alue on juuri nyt voimakkaan kehityksensä alussa ja seuraavina vuosikymmeninä kasvu tulee olemaan voimakasta. Ei niinkään suomalaisten toimesta (meitahan ei riita), vaan tänne pyrkivien ja muuttavien ulkomaalaisten toimesta. YTV-alue on vielä melkoisen "neitseellistä" moneen keskieurooppalaiseen kaupunkiin verrattuna. Näitä tänne muuttajia tarvitaankin, sillä meidän suomalaisten väestorakenne on muuttumassa. Ns. sodanjälkeiset laajat sukupolvet ja heidän jälkeläisensä ovat hyvää vauhtia vanhentumassa, eikä nykyinen lapsipolitiikka ole omiaan turvaamaan suomalaisten olemassaoloa kuin muutaman sukupolven ajan. Me siis alamme tosissaan tarvita ulkomaalaisia maahanmuuttajia meidän itsemme turvaksi.

Pääkaupunkiseudulla tarvitaan nyt kauaskantoisia ja ratkaisevia liikenneratkaisuja, jotka on tehty vastaanottamaan tulevaisuuden väestomäärät ja sen sujuvat liikkumistarpeet seudulla. Minusta niiden liikenneväylien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen, kuten myos koko kaupunkirakenteen osalta, tulisi ottaa yhä enemmän myos ulkomaalaista osaamista ja siten saada kansainvälisiä näkemyksiä siihen. Toki myos suomalaisia perinteitä kunnioittaen.

Olisiko nyt uuden asiantuntijoiden laatiman paakaupunkiseudun liikennesuunnitelman paikka? Smith-Polvinen on 40 vuotta vanha; päivitys tai uusi sellainen voisi olla paikallaan.

kemkim · 3 Lokakuu 2006

vristo sanoi:
Länsimetroon liittyvä Espoon kaupunginvaltuuston päätos sai minut pohtimaan Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun tulevaisuuden kehitystä. Miten sinä näet sen? Ajatellaan asiaa hieman pidemmällä aikavälillä.

Arvelisin, että seudulla on valoisa tulevaisuus edessään. Tämä johtuu Suomen valtakunnanpolitiikasta, jossa SDP ja Kokoomus toteuttavat politiikkaa, jossa väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle. Keskusta yrittää toimia maakuntien vastavoimana, muttei se ole tarpeeksi vahva siihen.

Kasvulla on minun nähdäkseni tapana vahvistaa itse itseään. Kun tuttavat ja työpaikat muuttavat pääkaupunkiseudulle ja jokin alue heikkenee, muut seuraavat ennen pitkää perässä ja entiselle alueelle jäävät vain ne, joilla ei ole enää toivoa.

Koska muuttajat tulevat maakunnista, he suosinevat pientaloasumista ja henkilöautoilua pk-seudun "alkuasukkaita" enemmän. Toisaalta jotkut voivat ottaa uuden ympäristön myös sellaisena elämänmuutoksena, jossa voi muuttaa tottumuksia samalla kertaa, jos olosuhteet ovat otolliset. Ulkomailta tulevat maahanmuuttajat taas ovat tottuneet väenpaljouteen ja joukkoliikenteeseen, heille ei tuota vaikeuksia asua Kontulan ja Jakomäen kerrostalokasarmeissa, jotka eivät maakuntien suomalaisille kelpaa. Liikenneyhteydet pelaavat, vuokra on edullinen, palveluita on tarpeeksi ja naapureina myös samassa tilanteessa olevia mamuja. Alkuperäiset pk-seutulaiset suosinevat uusia kerrostaloalueita, jos mahdollisuutta pientaloon ei ole.

Mietin tässä, että miten Nurmijärvi-ilmiöön vaikuttaa se, että yhä useammat eivät hanki lapsia. Maallehan muutetaan usein siksi, että lapsilla olisi rauhallinen kasvuympäristö. Ehkä Helsingin keskustan vetovoima vahvistuu, kun yhä useammat cityparit jättävät lapset hankkimatta ja hankkiutuvat asumaan keskeisesti?

R.Silfverberg · 3 Lokakuu 2006

kemkim sanoi:
Koska muuttajat tulevat maakunnista, he suosinevat pientaloasumista ja henkilöautoilua pk-seudun "alkuasukkaita" enemmän. Toisaalta jotkut voivat ottaa uuden ympäristön myös sellaisena elämänmuutoksena, jossa voi muuttaa tottumuksia samalla kertaa, jos olosuhteet ovat otolliset.

Ratkaisevaa on minkä ikäisenä ja missä elämäntilanteessa muutetaan kasvukeskuksiin. Alle 25-vuotias, perheetön opiskelija haluaa todennäköisesti samaistua muihin samassa asemassa oleviin, ja asua niin lähellä keskustaa kuin mahdollista, tai ainakin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, mielummin kerrostaloasunnossa jossa ei ole puutarhanhoito- eikä lumityövelvoitteita. Päinvastaiset toiveet on sitten yli 35-vuotiailla, jo työelämässä olevilla pienten lasten vanhemmilla.

t. Rainer

Antero Alku · 4 Lokakuu 2006

vristo sanoi:
Olisiko nyt uuden asiantuntijoiden laatiman paakaupunkiseudun liikennesuunnitelman paikka? Smith-Polvinen on 40 vuotta vanha; päivitys tai uusi sellainen voisi olla paikallaan.

Uusi PLJ:n laatiminen on juuri alkamassa. Se on neljäs, kun niitä tehdään 4 vuoden välein ja eka tehtiin 1994.

Huvustadsbladetissa 1.10. olleen artikkelin perusteella ei hyvältä näytä. YTV:n joukkoliikennejohtaja Niilo Järviluoman mielessä ei ole muuta kuin Smith-Polvisen 1960-luvun ajatuksia, jotka raideliikenteen osalta oli pyydetty Helsingin Metrotoimistolta. Näitä ajatuksia on höystetty hieman parilla muulla raskasraidehankkeella.

Huvittava yksityiskohta on, että Raidejokeria voidaan harkita, kunhan matkustajamäärät nousevat. Raskasraiteita sen sijaan suunnitellaan, vaikkei ole matkustajista mitään tietoakaan. Esim. länsimetro on "tarpeellinen", vaikka matkutajamäärä on alle puolet siitä, mikä olisi minimissään raskasraidetta perustelevaa.

Antero

Mikko Laaksonen · 4 Lokakuu 2006

Antero Alku sanoi:
Huvittava yksityiskohta on, että Raidejokeria voidaan harkita, kunhan matkustajamäärät nousevat.

Tämä on usein käytetty ja virheellinen perustelu sille, että raideliikennettä ei rakenneta.

Usein ei ole mahdollista, että linjan, joka olisi raideliikenteenä täysin elinkelpoinen, matkustajamäärät saavuttaisivat raideliikenteen tasoa bussiliikenteenä seuraavista syistä:

- Kapasiteetti ei riitä
- Matka-aika on liian pitkä
- Matkustusmukavuus on liian heikko

Bussi-Jokerilla keskeinen ongelma on nimenomaan kapasiteetin puutteellisuus. Raide-Jokerille ennustettuja matkustajamääriä ei voida mitenkään saavuttaa telibusseilla.

Albert · 4 Lokakuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Ratkaisevaa on minkä ikäisenä ja missä elämäntilanteessa muutetaan kasvukeskuksiin. Alle 25-vuotias, perheetön opiskelija haluaa todennäköisesti samaistua muihin samassa asemassa oleviin, ja asua niin lähellä keskustaa kuin mahdollista, tai ainakin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, mielummin kerrostaloasunnossa jossa ei ole puutarhanhoito- eikä lumityövelvoitteita. Päinvastaiset toiveet on sitten yli 35-vuotiailla, jo työelämässä olevilla pienten lasten vanhemmilla.

Ja taas kun ikää karttuu voivat toiveet muuttua jälleen päinvastaiseksi.
Siitä korpihuvilasta kaupungin laidalla tulee rasite. Takaisin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle ilman lumityö- ja kaupungin alati kasvavia velvotteita.
----------------------
Tuntematon jäsen

kemkim · 4 Lokakuu 2006

Albert sanoi:
Ja taas kun ikää karttuu voivat toiveet muuttua jälleen päinvastaiseksi.
Siitä korpihuvilasta kaupungin laidalla tulee rasite. Takaisin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle ilman lumityö- ja kaupungin alati kasvavia velvotteita.

Joo, näinhän se menee. Tämä ilmiö, että Helsingissä asutaan opiskeluaikana ja eläkeläisinä nakertaa kaupungin verotuloja. Parhaassa työiässä olevat perheelliset maksavat veronsa ympäristökuntiin. Suurten maahanmuuttajaperheiden keskittyminenkään Helsinkiin ei varsinaisesti paranna tilannetta.

Vesa Nurminen · 4 Lokakuu 2006

R.Silfverberg sanoi:
Alle 25-vuotias, perheetön opiskelija haluaa todennäköisesti samaistua muihin samassa asemassa oleviin, ja asua niin lähellä keskustaa kuin mahdollista, tai ainakin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, mielummin kerrostaloasunnossa jossa ei ole puutarhanhoito- eikä lumityövelvoitteita. Päinvastaiset toiveet on sitten yli 35-vuotiailla, jo työelämässä olevilla pienten lasten vanhemmilla.

En usko asian menevän jokaisen kohdalla ihan noin. Luulen, että moni varmaankin tahtoisi jäädä kantakaupunkiin asumaan vielä lastenkin kanssa. Ongelma lienee kantakaupungin asuntojen hinnat ja koot. Sillä 130 000 eurolla, jolla saa 40 neliön kaksion Kalliosta voi hyvinkin ostaa suurehkon kolmion Kontulasta. Ja sillä 89 000 eurolla, jolla saa Roihuvuoresta 50 neliön kaksion, ei Kalliosta saa muuta kuin kiinteistövälittäjän kädenpuristuksen.

Itse ainakin viihdyn kantakaupungissa, sillä hyvien joukkoliikenneyhteyksien lisäksi palvelutkin ovat lähellä. Jos joskus saan lapsia, on koulutkin turvallisen välimatkan päässä. Lisäksi kantakaupungista puuttuu ostoskeskukset, nuorison olohuoneet, joissa sattuu ja tapahtuu usein.

kemkim · 4 Lokakuu 2006

Vesa Nurminen sanoi:
En usko asian menevän jokaisen kohdalla ihan noin. Luulen, että moni varmaankin tahtoisi jäädä kantakaupunkiin asumaan vielä lastenkin kanssa. Ongelma lienee kantakaupungin asuntojen hinnat ja koot. Sillä 130 000 eurolla, jolla saa 40 neliön kaksion Kalliosta voi hyvinkin ostaa suurehkon kolmion Kontulasta. Ja sillä 89 000 eurolla, jolla saa Roihuvuoresta 50 neliön kaksion, ei Kalliosta saa muuta kuin kiinteistövälittäjän kädenpuristuksen.

Asunnot ovat kysyttyjä, siksi ne ovat kalliita. En tunne kantakaupungin asuntojen kokotilannetta, että johtuuko suurten asuntojen korkea hinta liian vähäisestä tarjonnasta vai mistä. Kalliossa asuntojen keskikoko on ainakin pieni.

Ehkäpä Keski-Pasilan, Jätkäsaaren, Teollisuuskadun varren ja Sörnäisten rannan rakentaminen toisi lisää suuria perheasuntoja ja laskisi olemassa olevien kantakaupunkiasuntojen hintoja modernimpien asuntojen tullessa myyntiin?

Näiden alueiden joukkoliikennetarjonta jää kyllä ratikoineenkin niukemmaksi kuin esimerkiksi Hämeentien tai Mannerheimintien lähellä sijaitsevien asuntojen, joita palvelevat lisäksi lähiöbussit. Rautatientorin ja Sörnäisten välinen alue on sellainen, että sieltä on bussi- ja metroyhteydet lähes kaikkiin Helsingin kolkkiin, lukuun ottamatta Länsi-Helsinkiä, joka on kuitenkin varsin pieni kaistale verrattuna itäisempään Helsinkiin. Siksi tälle välille kannattaisi rakentaa lisää, mutta alkaa jo olla aika täyttä.

Toimistotiloja voisi muuttaa asuinkäyttöön. Kansan talo, eli Sörnäisissä se jossa posti sijaitsee, on ollut jo vuoden verran tyhjillään, tyhjää on myös Ympyrätalossa ja monissa muissakin. Ehkä Kurvi ja Hagis eivät ole muodissa juuri nyt.

Vesa Nurminen · 4 Lokakuu 2006

kemkim sanoi:
Asunnot ovat kysyttyjä, siksi ne ovat kalliita. En tunne kantakaupungin asuntojen kokotilannetta, että johtuuko suurten asuntojen korkea hinta liian vähäisestä tarjonnasta vai mistä. Kalliossa asuntojen keskikoko on ainakin pieni.

Kalliossa keskikoko oli vuonna 2002 43,5 m², koko Helsingissä 63 m². Ehkä vertailua selventänee Latokartanon asuntojen keskikoko 61,1 m². Eli asuntojen keskikoko lienee tätä nykyä kahden huoneen verran suurempi.

kemkim sanoi:
Näiden alueiden joukkoliikennetarjonta jää kyllä ratikoineenkin niukemmaksi kuin esimerkiksi Hämeentien tai Mannerheimintien lähellä sijaitsevien asuntojen, joita palvelevat lisäksi lähiöbussit.

Luultavasti jää, koska kaupunki laittaa tietenkin ennestään hitaat raitiovaunut kiertelemään lisää liikennevaloista toisiin. Nyt kun kerrankin olisi tilaisuus parantaa raitioliikennettä kantakaupungissa.:frown:

kemkim sanoi:
Toimistotiloja voisi muuttaa asuinkäyttöön. Kansan talo, eli Sörnäisissä se jossa posti sijaitsee, on ollut jo vuoden verran tyhjillään, tyhjää on myös Ympyrätalossa ja monissa muissakin. Ehkä Kurvi ja Hagis eivät ole muodissa juuri nyt.

Kulosaaren ratikasta olisi aikoinaan voinut jättää tynkä kulkemaan Pääskylänrinteen alueelle. Suvilahdenkadullahan on muun muassa Nuorisosäätiön taloja, mutta paikka on mielestäni niin kutsutusti kuollut. Aikoinaan niitä toimistoja haluttiin Kurviin niin kovasti, että piti oikein kortteleittain laskea purettavien talojen määrää, mutta nyt on toinen meininki. Nyt olisi Hämeentien molemmat puolet Kurvissa haluttua asuinaluetta. Ja nämä Kinaporin, Vilhovuoren korttelithan olisivat nyt arvoasuntoja täynnä!

Luulen, että Toisen linjan ja Ympyrätalon toimistot voitaisiin siirtää kaikki Kallion virastotaloon. Sen verran suuri on se. Ja ties kuinka paljon Siltasaaren toimistoissa on tyhjää nykyään, kun poliittinen toiminta on kutistunut. Kurvi ja Hagis olisi kyllä muodissa, jos niissä olisi vähemmän elementtiä ja tummaa lasipintaa.

vristo · 4 Lokakuu 2006

Itse toivoisin kokonaan uutta ajattelumallia rakentamiseen taalla paakaupunkiseudulla. Muunmuassa korkea, tyylilla suunniteltu, tornitaloalue Keski-Pasilaan olisi mielestani tervetullut. Ja on mielessani muitakin alueita, jonne voisin sijoittaa totutusta ajattelusta korkeampia ja tiivimmpaa asutusta.

Vesa Nurminen · 4 Lokakuu 2006

vristo sanoi:
Muunmuassa korkea, tyylilla suunniteltu, tornitaloalue Keski-Pasilaan olisi mielestani tervetullut.

Meillähän on jo korkeita, tyylillä suunniteltuja alueita Helsingissä: Itä-Pasila ja Merihaka. :lol:

Tykkäisin itsekin kauniista pilvenpiirtäjäalueesta, mutta tämän maan tuntien odotan tyylikästä fiaskoa Keski-Pasilaan.

Harri Turunen · 5 Lokakuu 2006

Vesa Nurminen sanoi:
Tykkäisin itsekin kauniista pilvenpiirtäjäalueesta, mutta tämän maan tuntien odotan tyylikästä fiaskoa Keski-Pasilaan.

Samaa mieltä. Haluaisin Keski-Pasilaan radan päälle ison ostos- ja vapaa-ajankeskuksen, josta kohoaisi toimisto- ja asuintorneja. Asuintorneissa voisi olla isot hienot maisemaparvekkeet ja korkea huonekorkeus (vanhojen talojen arvostettu ominaisuus), jolloin huoneistot menisivat kaupaksi alta aikayksikön ja asuntojen hinnat muualla toivon mukaan laskisivat tai ainakaan eivät enää nousisi yhtä nopeasti.

Keskuksen sisällä voisi kiertää automaattinen muusta liikenteestä erotettu kehäratikka ("horisontaalihissi").

339-DF · 5 Lokakuu 2006

Harri Turunen sanoi:
Keskuksen sisällä voisi kiertää automaattinen muusta liikenteestä erotettu kehäratikka ("horisontaalihissi").

Tuontyyppisiä ratkaisuja ("Downtown loop") on USA:ssa, itse olen käyttänyt niitä Detroitissa ja Miamissa. Ne eivät kerää matkustajia, ja ovat älyttömän kalliita toteuttaa. Meillähän yritettiin tätä köyhän miehen ratkaisuna, eli keskustan "palvelubussina", mutta sekään ei palvellut ketään ja lakkautettiin.

Antero Alku · 5 Lokakuu 2006

339-DF sanoi:
Tuontyyppisiä ratkaisuja ("Downtown loop") on USA:ssa, itse olen käyttänyt niitä Detroitissa ja Miamissa. Ne eivät kerää matkustajia, ja ovat älyttömän kalliita toteuttaa. Meillähän yritettiin tätä köyhän miehen ratkaisuna, eli keskustan "palvelubussina", mutta sekään ei palvellut ketään ja lakkautettiin.

Onkohan tämä Suomi ainoa maa, jossa vielä unelmoidaan noista 1960-luvun teknologiahypen utopioista? No, on tässä yksi linkki Suomen ulkopuolelle: http://www.atsltd.co.uk/

Pistän nämä ihmiskuljettimet samaan kategoriaan kuin metroinnostus tuolta samalta ajalta. Molemmat periytyvät minusta vieläpä 1930-luvun autouskonnosta, ovat vain hieman jalostetumpia muotoja.

Mikko Laaksonen on jo joskus aikaisemmin tällä foorumilla perustellut pätevästi ja tyhjentävästi, miksi automaattitaksit eli PRT-järjestelmät ovat kuolleena syntynyt idea. Tiivistettynä siksi, että PRT:ssä yhdistyvät metron (eritasoinen kävelystä täysin eristetty liikenne) ja henkilöauton huonot puolet. Metrosta korkea hinta ja heikko saavutettavuus, autosta mitättömän pieni ja siten epätaloudellinen koko.

Milloin tässä maassa loppuu eläminen menneisyydessä, kun on kyse liikenteestä ja yhdyskuntarakenteesta?

Antero

PS: Oikeasti ainoa tekninen kehitys on tapahtunut busseissa ja raitiovaunuissa. Metrot ovat 1890-luvun tasolla (silloin saatiin käyttöön sähkö ja metrojuna + rata saavutti nykyisen muotonsa), henkilöautot ovat 1930-luvun tasolla (itsekantava umpikori ja automaattivaihteisto). Metrojen ja autojen "kehitys" tämän jälkeen on ollut pelkkää kosmetiikkaa.