Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

Antero Alku sanoi:
Pistän nämä ihmiskuljettimet samaan kategoriaan kuin metroinnostus tuolta samalta ajalta. Molemmat periytyvät minusta vieläpä 1930-luvun autouskonnosta, ovat vain hieman jalostetumpia muotoja.

Nyt minun täytyy kyllä puolustaa näkemystäni. Ajatuksissani oli että tämä Keski-Pasilan keskus olisi Itäkeskustakin isompi alue. Itäkeskus on jo siinä määrin laaja kompleksi, että huonompikuntoiselle kävely metrosta uudelle puolelle käy "työstä". Ei liene kovinkaan mielekästä, että tällaisen kompleksin keskelle laitettaisiin kulkemaan aito ratikka tai metro, busseista nyt puhumattakaan.

"Ostarin" sisällä "vertikaalihissi" voisi kulkea yhdessä tasossa, siten että samassa tasossa on myös liiketiloja. Pystysuunnassa luonnollisesti käytettäisiin hissejä, liukuportaita ja nauhakuljettimia.
 
Harri Turunen sanoi:
Nyt minun täytyy kyllä puolustaa näkemystäni. Ajatuksissani oli että tämä Keski-Pasilan keskus olisi Itäkeskustakin isompi alue. Itäkeskus on jo siinä määrin laaja kompleksi, että huonompikuntoiselle kävely metrosta uudelle puolelle käy "työstä".
Ymmärrän huolesi. Onhan tuo Itäkeskuksen ostohelvetti tuossa vieressä. Onneksi sitä pystyy välttämään. Hyvän kuvan kompleksin idiottimaisuudesta antaa, kun vertaa sitä Aleksanterinkatuun. Ovat yhtä pitkät. Aleksilla vain on 3 ratikkapysäkkiä! Ja Aleksi on osa kaupunkia, Itäkeskus on epäkaupunki.

Itäkeskuksessa voisi minusta olla lentokenttien tapaan vaakasuuntaisia rullaportaita. Muuta konstiahan tuon epäonnistuneen suunnitelman korjaamiseksi ei enää ole. Kulkeehan ulkopuolella busseja sentään, mutta eihän niitä ole oikeasti edes suunniteltu palvelemaan Itäkeskusta sisäisesti. Eikä mitään mieltä olisikaan, sillä eihän niiden palvelua voi edes verrata siihen, mitä ratikat ovat Aleksilla.

Kirjoitit, ettei Pasilaan voisi tehdä ratikkaa. Mutta miksi ei voisi? Miksi Pasilaa ei voisi suunnitella ehkä ensimmäistä kertaa "oikein". Eihän se ratikka tietenkään sitä varten ole, että sillä kuljetaan vain kaupan ovelta toiselle tai jossain Itäkeskuksen tapaisessa tympeässä katetussa tilassa. Vaan se on sitä varten, että sillä ratikalla pääsee Pasilaan ja Pasilasta, ja siinä sivussa myös Pasilassa. Juuri näin toimii Aleksanterinkadun raitioliikenne, ja aivan samalla tavalla ties kuinka monen keskieurooppalaisen kaupungin kävelykeskustaa halkova raitiotie.

Mutta osaan toki sanoa itse, miksi ei voi. Ensinnä siksi, että metrofanaatikkojen unelmissa on metro. Yksi ainoa asema syvällä Pasiloiden nykyisen katutason alla muka riittää Pasilan kytkemiseksi muuhun keskustaan. Ennen kuin sieltä sananmukaisesti syvältä pääsee edes auringonvaloon, on matkaa ja aikaa kulunut saman verran kuin kävellä Aleksi päästä päähän.

Toiseksi Pasilan kytkentä muuhun pk-seutuun on suunniteltu perustuvaksi henkilöautoiluun. Tuusulantien ja Mäkelänkadun liikenne käännetään Pasilaa pohjois-eteläsuunnassa halkovaan moottorikatuun. Tämä perustuu pitkälti siihen mantraan, että esikaupunkeihin ei voi rakentaa raitioteitä. Ja kun ei niihin ole varaa rakentaa metroakaan, niin motareihin on aina varaa. Ja ehkä sinne voi tuoda jonkun bussilinjankin sitten.

Onhan Pasilassa toki rautatieasema. Mutta myös sieltä on pitkä matka Keski-Pasilaan tasonvaihtoineen. Eikä Helsingin S-Bahnliikenne vastaa lähiympäristön, vaan kehyskuntien tarpeita. Toki junat palvelevat niillä alueilla joiden läpi ne sattuvat kulkemaan.

Toivon, että Pasila lähtisi toteutumaan vasta 40 vuoden kulutta. Ehkä meilläkin silloin ollaan sillä tasolla kuin muu Eurooppa nyt joukkoliikenteen ja kaupunkisuunnittelun kanssa. Tietenkin silloinkin toteutettaisiin 40 vuotta vanhoja ratkaisuja, mutta ne olisivat kuitenkin paljon parempia kuin 1960-luvun autokaupunki-ideat metroineen ja moottorikatuineen.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Itäkeskus on epäkaupunki.

Perinteiseen ruutukaavaumpikorttelikaupunkiin verrattuna Itis on kääntänyt sisälmyksensä ulos päin.

Vanhassa keskustassa kuljetaan kadulla. Arkkitehtuuri on suunniteltu kadulle päin. Silloin kun taloissa oli vielä pienimittakaavaisia detaljeja, ne olivat katujulkisivussa. Sisäpihoilla ei ikkunoiden sijoitteluun tai ornamentteihin oltu panostettu. Parkkipaikat, tavarankuljetusovet ja roskikset ovat sisäpihalla ohikulkijoilta piilossa.

Itäisessä keskustassa kuljetaan talon sisällä ja vain siellä noudatetaan kävelevän ihmisen mittakaavaa. Ulkopuoli on suunniteltu mahdollistamaan jakeluautojen, jäteautojen ja kiinteistönhuoltotraktoreiden tehokas käyttö.
 
Antero Alku sanoi:
Toivon, että Pasila lähtisi toteutumaan vasta 40 vuoden kulutta.
Itse toivoisin näkeväni Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kehittyvän vielä elinaikanani... ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
No, Antero; esitähän sinä visiosi ja sellaisena kuin itse sen toivoisit sen kehittyvän. Enkä tarkoita nyt pelkästään pikaraitioiteita tai muuta raideliikennettä. Mitä alueita toivoisit rakennettavan ja miten? Tai miten muuten toivoisit kehityksen alueella edistyvän? Entäpä seudun väesto ja sen rakenne? Toivotko/sallitko/suvaitsetko lisää ulkomaalaisia? Osaavia, koulutettua ja ammattitaitoisia asukkaita ja veronmaksajia tulevaisuuden Stadiin ulkomailta; olisiko mahdollinen/mahdoton yhtälo? Ulkomaalaisia sijoituksia kenties?

Mitä muuta tulee mieleesi? Sana on vapaa.
Ja mielenkiinnolla kuulisin sen.
 
Viimeksi muokattu:
Mä luulen että jlf:n jäsenten suhtautuminen mamuihin menee hiukka kauaksi foorumin aihepiiristä.
 
339-DF sanoi:
Mä luulen että jlf:n jäsenten suhtautuminen mamuihin menee hiukka kauaksi foorumin aihepiiristä.

Hiukan vain. Onhan tässä väestössä potentiaalisia veronmaksajia ja työläisiä. työläisistä koostuu ammatit, ammateista politiikka... Jos siis vanhanaikaisesti ajattelee.

Mutta ainakin minulla on toiveet korkealla maahanmuuttajien tulevasta poliittisesta aktiivisuudesta. Kun tahdotaan tasa-arvoa, halutaan samalla luopua eriarvoisuudesta. Tämä koskee myös liikenneratkaisuja. Vähän kaukaa tämäkin haettu, mutta toivottavasti ymmärrätte idean.
 
339-DF sanoi:
Mä luulen että jlf:n jäsenten suhtautuminen mamuihin menee hiukka kauaksi foorumin aihepiiristä.
No, joo ehkäpä. Mutta totesinkin, etta sana on vapaa. Kehitetään pks-aluetta ja lopuksi sille kattava sekä sujuva joukkoliikenne ja palataan sujuvasti foorumin aihepiiriin. Mutta luulenpa, että Antero ymmärsi ideani ja kysymykseni. Pysytäänko kotimaisina vai avataanko ovet muulle maailmalle ja niiden mahdollisille ideoille ja sijoituksille?

Siis kiteyttäen: mitä täällä pääkaupunkiseudulla tehdään tulevaisuudessa? Ja miten?
 
339-DF sanoi:
Mä luulen että jlf:n jäsenten suhtautuminen mamuihin menee hiukka kauaksi foorumin aihepiiristä.

Maahanmuuttoasia liittyy itse asiassa aika keskeisesti joukkoliikenteeseen. Pakolaiset ovat usein joukkoliikenteen aktiivisia käyttäjiä, kun heillä ei autoihin ole varaa, kurjista oloista kun ovat tulleet ja töitä ei useinkaan ole. Lapsia on paljon ja he käyttävät myös busseja. Sosiaalisuus on nähtävästi myös suomalaisia parempi ja viettävät enemmän aikaa ulkona liikuskellen.

Tosin myös työttömillä suomalaisilla liikuskelu on aika yleistä, luin joukkoliikennetutkimuksesta eräästä kontulalaisesta työttömästä naisesta, joka päivän aikana teki sanojensa mukaan noin kahdeksan matkaa joukkoliikenteessä, aikaa kun on paljon käytössä. Itäkeskukseen, harrastuksiin, viemään lapsia hoitoon, sosiaalitoimistoon, lääkäriin, ostoksille. Ja koko tämä elämänpiiri vain Itä-Helsingissä, käymättä keskustassa.

Siksi jos kaupungilla ja julkisissa kulkuvälineissä kulkee keskustassa ja idässä, voisi saada sen kuvan, että vähintään neljännes helsinkiläisistä olisi ulkomaalaisperäisiä, siis pelkästään ihon värin perusteella. Oikeastihan luku on noin 10%.

Asukaskoostumuksen toinen puoli; keski- ja korkeatuloiset suomalaiset lapsiperheet eivät varsinaisesti loista joukkoliikenteen käyttötilastoissa. Tämänpä huomaamme vaikka Kulosaaressa.

Minusta yhteiskuntapolitiikka kuuluu erottamattomana osana joukkoliikennepolitiikkaa, yhteiskuntapolitiikkaan taas liittyy tärkeänä osana väestölliset suhteet ihmisen iän, varallisuuden, perhetilanteen ja alkuperän mukaan.
 
Harri Turunen sanoi:
Itäkeskus on jo siinä määrin laaja kompleksi, että huonompikuntoiselle kävely metrosta uudelle puolelle käy "työstä". Ei liene kovinkaan mielekästä, että tällaisen kompleksin keskelle laitettaisiin kulkemaan aito ratikka tai metro, busseista nyt puhumattakaan.

Itse asiassa metro tulee, tosin ei siihen mitään uutta tarvitse rakentaa. Prisman johtaessa Itäkeskuksen laajenemista Itäväylän itäpuolelle, Itäkeskus tulee nielaisemaan Puotilan metroaseman sisäänsä. Näin kauppakeskuksen sisällä voi matkustaa metrolla. Kohta kai koko Itä-Helsinki on yhtä kauppakeskusta, ajatuksena tuntuu vähän suuruudenhullulta. Mutta mikäs siinä, kauppakeskusta vain nauhana sinne ja väliin asutusta, kouluja ja työpaikkoja saman katon alle. Koko elämä Itäkeskuksen seinien sisällä, miltäs kuulostaisi? :D
 
kemkim sanoi:
Mutta mikäs siinä, kauppakeskusta vain nauhana sinne ja väliin asutusta, kouluja ja työpaikkoja saman katon alle. Koko elämä Itäkeskuksen seinien sisällä, miltäs kuulostaisi? :D
Niinpä. Opintomatkalle Kanadaan, jossa asia osataan, vaikka Montrealiin tai Calgaryyn. Meillä talvet näyttävät tulevan vain entistä ikävämmiksi, loskaa, tihkua, tuulta. Ja kesät tulevat tukalammiksi. "Maanalainen / katettu kaupunki" on vastataus näihin ongelmiin. Eikä se ole ruiskubetonoitu "Opintoputki"-tyyppinen ratkaisu Meillä vain ei sellaista osata toteuttaa. Keskustassa on muutama erillinen saareke, mutta ei puhettakaan niiden yhdistämisestä.
Meillä suositaan monumentaaliaukioita ilmastosta huolimatta. Kuinka monena päivänä vuodessa viihdyt esimerkiksi Rautatientorilla (siis vilpittömästi)?
-------------------------
Tuntematon jäsen
 
Albert sanoi:
Meillä suositaan monumentaaliaukioita ilmastosta huolimatta. Kuinka monena päivänä vuodessa viihdyt esimerkiksi Rautatientorilla (siis vilpittömästi)?

Kannatan ajatusta. Helsinki maan ainoana metropolina on hyvä alusta kokeiluille. Täällä on monia kaupunginosia, joissa voidaan testata Suomessa uusia ideoita suoraan ulkomailta. Vaikka kokeilu menisi pieleen, kaupunginosia riittää. Ehkäpä jotkut pitävätkin muiden mielestä epäonnistuneesta ratkaisusta (metro vaikkapa?) ja haluavat muuttaa sellaiseen kaupunginosaan. Rautatientorin funktio on minulle vain siirtymä paikasta toiseen, kuten kaupunkitilan yleensäkin. En oleskele julkisilla paikoilla. Kestän myös pakkasta ja pidän rankasta tammikuun lumisateesta, mutta toki kylmissään ja märkänä on kiva mennä Helsingin keskustasn tunnelilabyrinttiin kuivattelemaan ja lämmittelemään, voi kävelläkin ilman liikenteen meteliä tai odottamista jalankulkijavaloissa. Se on ikään kuin maanalainen kaupunki. Voisi olla lisääkin sellaista.
 
Rohkenen olla eri mieltä Kemkimin ja Albertin kanssa. En kauppakeskuksien tehokkuuksista vaan niiden tarpeellisuudesta. Ongelma on vähän sama kuin automarketeissa: palvelut menevät liian kauas ihmisistä.

Onhan Puotinharjussa asukkaita, mutta Itäkeskukseen tullaan kauempaakin. Tämä taas joukkoliikenteestä huolimatta on epäekologista. Perinteinen kaupunkirakenne pakottaa kauppojen koon pysymään pieninä ja näin myös palvelu pysyy hyvänä. Nyt siis puhun päivittäistavarasta sanan varsinaisessa merkityksessä, muiden tavaroiden ei tarvitse löytyä lähimmästä kaupasta (marketista).

Nämä suuret marketit ja kauppakeskukset tulevat myös yhteiskunnalle kalliimmaksi. Kauppakeskus houkuttelee autoja, autot tarvitsevat moottoritietä, tukkoiset moottoritiet tarvitsevat joukkoliikennettä, joka loppupeleissä on turha tai vähintään liian kallis (metro).

No, ketkäs näistä järjestelyistä eniten hyötyvät? Kaupat vai veronmaksajat?
 
Vesa Nurminen sanoi:
Onhan Puotinharjussa asukkaita, mutta Itäkeskukseen tullaan kauempaakin. Tämä taas joukkoliikenteestä huolimatta on epäekologista. Perinteinen kaupunkirakenne pakottaa kauppojen koon pysymään pieninä ja näin myös palvelu pysyy hyvänä. Nyt siis puhun päivittäistavarasta sanan varsinaisessa merkityksessä, muiden tavaroiden ei tarvitse löytyä lähimmästä kaupasta (marketista).

Hyvä, että olet eri mieltä. Näinhän tulee eri näkökulmia esille. Minusta pienissä kaupoissa ei saa sen parempaa palvelua kuin isoissakaan. Kun vertaan vaikka lähi-Alepaa ja Prismaa, niin samanlaisia myyjiä molemmissa on. Itäkeskuskin on kokoelma pieniä kauppoja, joille vain on järjestetty yhteinen käytävätila ja markkinointi.

Ja en uskoisi, että ihmiset lähtisivät kauemmaksi ostoksille, jos läheltä löytää sen mitä tarvitsee? Usein kauemmaksi lähdetään hakemaan jotain erilaista, mitä ei muualta saa. Sellaiselle syntyy markkinoita vain suurien kävelijävirtojen ääreltä, eli Helsingin keskustasta ja muista keskuksista. Autoilijat harvemmin poikkeavat reitiltään, mutta kävelijät ja joukkoliiketneen käyttäjät voivat toimia hyvinkin spontaanisti ja pistäytyä kaupoissa, jos näkevät jotain mielenkiintoista.
 
Takaisin
Ylös