Sivu 3 / 4 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 31-45/47

Viestiketju: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

  1. #31

    Liittynyt
    18.03.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    1973

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim
    Kun vertaan vaikka lähi-Alepaa ja Prismaa, niin samanlaisia myyjiä molemmissa on.
    Tässä lienet kyllä ihan oikeassa. Mistä sitä palvelua enää saa? Itse saan lähikaupastani Kallion lihasta tai Helsinginkadun Valintatalosta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim
    Ja en uskoisi, että ihmiset lähtisivät kauemmaksi ostoksille, jos läheltä löytää sen mitä tarvitsee?
    Tämä saa minut kuulostamaan lapselliselta ja vanhanaikaiselta (tai järkevältä kuluttajalta): Tarvitseeko kaikkea?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim
    Usein kauemmaksi lähdetään hakemaan jotain erilaista, mitä ei muualta saa. Sellaiselle syntyy markkinoita vain suurien kävelijävirtojen ääreltä, eli Helsingin keskustasta ja muista keskuksista.
    Edelleen lapsenuskoani pyörein silmin: Tarvitseeko niin suuria keskuksia? Eikö lähialueelta löydy "kaikkea?"

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim
    Autoilijat harvemmin poikkeavat reitiltään, mutta kävelijät ja joukkoliiketneen käyttäjät voivat toimia hyvinkin spontaanisti ja pistäytyä kaupoissa, jos näkevät jotain mielenkiintoista.
    ...ja rahaa palaa. Eli ketä nämä järjestelyt hyödyttävät eniten?

    Tämä näkemys on siis yhdestä kaupunginosasta. Ja kaupunginosilla on suuria eroja, tämän olen viime vuosina huomannut. Etenkin pienten ostoskeskusten ja kauppojen kuolema vahvistaa naapurikaupunginosan suurta kauppakeskusta jne... Sen sijaan taas kaupungissa asiat ei pahemmin muutu. Erikoisliikkeillä on vielä (toistaiseksi) kysyntää ja vain äärimmäisen byrokraattiset toimenpiteet täytyy hoitaa keskustassa.

    Nyt vielä vähän asiaan kuulumatonta paasausta:
    Kylläpä ärsyttää, kun vielä 90-luvulla oli Vuosaaren "pikkuostarilla" Rake ja kirjasto, suuremmalla oli kaksi kauppaa, kolme pankkia+posti, kioski, pyöräilykauppa ja muuta kivaa. Nyt molemmat on purettu eikä korvaakaan näitä palveluja.

    Puotilassa oli niin ikään kolme pankkia, kaksi kauppaa, kemikalio, ravintola, apteekki, kioski... Itäkeskukseenko pitäisi mummojen kävellä? Surettaa, harmittaa ja suututtaa.

  2. #32
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo
    No, Antero; esitähän sinä visiosi ja sellaisena kuin itse sen toivoisit sen kehittyvän. Enkä tarkoita nyt pelkästään pikaraitioiteita tai muuta raideliikennettä. Mitä alueita toivoisit rakennettavan ja miten? Tai miten muuten toivoisit kehityksen alueella edistyvän? Entäpä seudun väesto ja sen rakenne? Toivotko/sallitko/suvaitsetko lisää ulkomaalaisia? Osaavia, koulutettua ja ammattitaitoisia asukkaita ja veronmaksajia tulevaisuuden Stadiin ulkomailta; olisiko mahdollinen/mahdoton yhtälo? Ulkomaalaisia sijoituksia kenties?

    Mitä muuta tulee mieleesi? Sana on vapaa.
    Ja mielenkiinnolla kuulisin sen.
    En toivonut Pasilan viivästymistä siksi, että kuolisin pois näkemästä mahdollisia pilvenpiirtäjiä Helsingissä. Itse en niitä kaipaa, mutta sallin sellaiset toisille jotka niissä viihtyvät.

    Tarkoitin sitä, että ehkä 40 vuoden kuluttua Helsinkiäkin suunnitellaan jo ihmisiä eikä autoja varten.

    Ulkomaalaiset eivät minua kiusaa, sen sijaan en pidä ihmisistä, jotka elävät loisina toisten kustannuksella. Tähän ei vaikuta syntyperä, kansalaisuus tai ihonväri. Tällä asialla on minusta vain löyhä yhteys joukkoliikenteeseen. Nimittäin se, että muiden kustannuksella elävät ihmiset luullakseni ovat ahkeria joukkoliikenteen käyttäjiä, jos heille ei kustanneta yhteiskunnan varoista autoja. Tosin olen kuullut, että sellaistakin tehdään! Mutta joukkoliikenteen käyttäjinä näistä ei ole hyötyä joukkoliikenteen tulojen kannalta. Sillä kaupunkihan heidän matkansa maksaa, eli ne kaupunkilaiset, jotka maksavat kunnallisveroa.

    Tässä keskustelussa on puhuttu oikeasta asiasta joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta, eli kaupoista. Ne ovat todellakin autoriippuvan elämän moottorit. Edelleen ihmiset pääsevät ja käyvät toissä kohtuullisesti joukkoliikenteellä. Mutta kaikkeen muuhun liikkumiseen tarvitaan auto. Ja jos sitä ei muusta syystä hankita, niin se on hankittava "kauppakassiksi".

    Ei marketteja ja kauppakeskuksia voi kieltää, eikä tarvitsekaan. Sehän on jonkinlainen tavaratalon nykyaikainen vastine. Mutta kauppakeskusten ei pidä antaa tuhota lähipalveluita. Lähipalvelut ovat kestävän kehityksen mukaisia, kauppakeskukset päivittäistavaroiden ostopaikkoina eivät. Autopaikkanormin sijaan kaavoitukseen tulee saada palvelunormi. Eli kun nyt rakennusliike velvoitetaan rakentamaan asunnot ihmisten lisäksi myös autoille, kauppa tulee velvoittaa rakentamaan ja ylläpitämään lähipalvelut. Ei se sen kummempi velvoite ole kuin autopaikkakaan.

    Antero

  3. #33
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Mutta joukkoliikenteen käyttäjinä näistä ei ole hyötyä joukkoliikenteen tulojen kannalta. Sillä kaupunkihan heidän matkansa maksaa, eli ne kaupunkilaiset, jotka maksavat kunnallisveroa.

    Lähipalvelut ovat kestävän kehityksen mukaisia, kauppakeskukset päivittäistavaroiden ostopaikkoina eivät. Autopaikkanormin sijaan kaavoitukseen tulee saada palvelunormi.
    Ei näistä käyttäjistä joukkoliikenteen tuloja tule, mutta matkustajamääriä ainakin lisäävät, joten vuorojakin tullee lisää bussipuolelle matkustajien lisääntyessä. Mielekkäämpää minusta on pitää tiheää vuoroväliä kun on matkustajia, kuin jos bussit ajelisivat puolityhjinä vain itse matkansa maksavien voimin. Sitä olisi vaikeampi perustella poliittisesti, vaikka kokonaiskustannukset voisivatkin olla edullisemmat.

    Keravalla on toimittu minusta hyvin, koska Ahjon uudella alueella on kannettu kaupungin päättäjien kesken huolta siitä, miten asukkaiden toive kaupasta saadaan toteutettua. Tästä oli puhetta jossain pöytäkirjassa. Nyt on ilmeisesti suunnitteilla sinne vähän kauempana olevan vanhan kaupan lisäksi vielä uudelle alueelle oma lähikauppa. Mitenkähän yleistä tämä on, että kunta on kiinnostunut lähipalveluista ja pyöräilijöiden ja joukkoliikennekäyttäjien asiasta?
    Yöbussissa on tunnelmaa

  4. #34
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Tässä keskustelussa on puhuttu oikeasta asiasta joukkoliikenteen ja kaupunkirakenteen kannalta, eli kaupoista. Ne ovat todellakin autoriippuvan elämän moottorit. Edelleen ihmiset pääsevät ja käyvät toissä kohtuullisesti joukkoliikenteellä. Mutta kaikkeen muuhun liikkumiseen tarvitaan auto. Ja jos sitä ei muusta syystä hankita, niin se on hankittava "kauppakassiksi".

    Ei marketteja ja kauppakeskuksia voi kieltää, eikä tarvitsekaan. Sehän on jonkinlainen tavaratalon nykyaikainen vastine. Mutta kauppakeskusten ei pidä antaa tuhota lähipalveluita. Lähipalvelut ovat kestävän kehityksen mukaisia, kauppakeskukset päivittäistavaroiden ostopaikkoina eivät. Autopaikkanormin sijaan kaavoitukseen tulee saada palvelunormi. Eli kun nyt rakennusliike velvoitetaan rakentamaan asunnot ihmisten lisäksi myös autoille, kauppa tulee velvoittaa rakentamaan ja ylläpitämään lähipalvelut. Ei se sen kummempi velvoite ole kuin autopaikkakaan.
    Tuota noin... Tässä oli mielenkiintoisia ja tavallaan oikeansuuntaisia väitteitä, mutta haluaisin vähän problematisoida asiaa (vaikka oikeastaan tämä menisi jo tuon kauppakeskus-otsikon alle).

    Niin mukavaa kuin aikanaan olikin, että lähikauppa oli kävelyetäisyydellä kotoa (omissa lapsuudenmuistoissani 1970-luvun tamperelaislähiöstä näin tosiaan oli), en oikein usko että siihen on enää paluuta. Lähikaupan pitämisvelvoite todennäköisesti vain keskittäisi kaupan entistä tiukemmin suurten ketjujen haltuun, koska ne olisivat ainoat, joilta löytyy rahkeita siihen suuressa mittakaavassa.

    Voi kyllä olla että convenience store -tyyppisiä myymälöitä alkaa ilmestyä lähivuosina. Tämä trendi näkyy jo selvästi mm. Englannissa, jossa mm. Tesco on avannut paljon pieniä myymälöitä viime vuosina. Ranskassa samanlainen ilmiö näkyy mm. siten, että Pariisin keskustasta löytyy useita Monoprix-supermarketteja hyviltä paikoilta, mm. Oopperan läheltä ja Champs Elysées'ltä. Kun varsinkin Monoprix'n tapauksessa kyseessä on ihan täysimittainen supermarketti, tosin äärimmäisen tiiviisti pieneen neliömäärään ahdettuna, sellainen vaatinee laajan valikoiman vuoksi kuitenkin suuremman väestöpohjan kuin keskiverto suomalaislähiö. Siksi en usko että joka lähiö Suomessa saisi oman vastaavanlaisen kaupan lähitulevaisuudessa.

    Ilmiö on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä se viittaa täysin päinvastaiseen kehityssuuntaan kuin perinteiset peltomarketit. Kaupunkien keskusta-alueille ja/tai muuten hyvien julkisten liikenneyhteyksien varteen voisi olla mahdollista meilläkin perustaa vastaavan tyyppisiä myymälöitä. Lähinnä kai Suomessa ongelma on siinä, että meillä helposti yhdistetään kaupan suuri neliömäärä valikoiman monipuolisuuteen. Hypermarketit ovat jalkapallokenttien kokoisia, mutta käytävät ovat leveät, hyllyt matalia ja harvassa, palvelu olematonta ja valikoima on suppea (=paljon tavaraa esillä, mutta tyyliin lavakaupalla samaa tuotetta keskellä lattiaa).

    Ainakin minä asioisin mielelläni Monoprix'n kaltaisessa liikkeessä, jossa neliöitä on vähän, käytävät ovat kapeita, hyllyt tiiviisti mutta valikoima on laaja ja laadukas eikä lähintä myyjää tarvitse kutsua paikalle soittamalla kännykällä liikkeen vaihteeseen (kuten kokemukseni mukaan esim. Tampereen Lielahden Citymarketissa). Kenties lähimmäksi tätä ideaalia Tampereella tulee Stockmann Herkku, josta meidän talouden ruoka ostetaan.

    Toinen puoli ongelmaa on ruoan saaminen kotiin kaupasta, jos se ei ole selkeästi kävelyetäisyyden päässä. Vaikka olen viimeisen vuoden-parin aikana pääosin vaihtanut autolla töissä käymisen bussilla kulkemiseen (mikä on itse asiassa nopeuttanut matkaa!), kaupassa täytyy vielä toistaiseksi käydä autolla, jotta saa viikon ruoat kulkemaan kerralla. Sen useammin ei kauppaan juuri ehtisikään ainakaan joka viikko.

    Olen vähän haikaillut, että jos olisi tarjolla sellaisia pyörillä kulkevia kauppakäyrrykasseja, joissa olisi riittävästi tilaa viikon ruoille ja mahdollisesti vielä lämpöeristetty lokero pakasteita varten, niin sellainen kulkisi kyllä bussissakin mukana. Raskaiden kassien raahaaminen pysäkiltä kotiin ottaa nimittäin kunnon päälle nuoremmallakin ihmisellä. Tällaisiahan tavallaan jo on markkinoilla, mutta ne ovat kaikki nk. mummomallia, jollaista perässään vetäen ei työikäinen kyllä näyttäytyisi ihmisten ilmoilla. Tuotekehittelyä ja asenteiden muutosta siis tarvittaisiin, mutta ratkaisu voisi olla näinkin yksinkertainen.

    Toinen mahdollinen ratkaisu kauppakeskusten liikennekysymykseen tuli vastaan työmatkalla Dubaissa pari viikkoa sitten. Dubaissa ei juuri ole nykyisellään julkista liikennettä. Se on melko puhdas autokaupunki, jota halkoo parhaimmillaan/pahimmillaan 6+6 -kaistainen moottoritie Sheikh Zayed Road. Liikenne on hurjaa ja kaistanvaihdot villejä, ja ulkomaalainen kuski voi joutua vankilaan jopa vain olemalla osallinen liikenneonnettomuudessa. Eräiden lähteiden mukaan yleisin kuolinsyy siellä on liikenneonnettomuus. Poikkesin työpäivän jälkeen päivälliselle ja kauppoja kiertämään käsittämättömän kokoiseen Mall of the Emirates -kauppakeskukseen (josta löytyy niin Virgin Megastore, Harvey Nichols, Debenhams, Carrefour-hypermarketti, maailman suurin sisälaskettelurinne jne.). Paikassa oli vilkas taksitolppa, jossa oli parinkymmenen metrin jono ja takseja kulki tolpan ohi jonossa muutama kpl minuutissa jatkuvana virtana. Vaikutti siltä, että siellä on täysin tavanomaista hurauttaa taksilla kauppakeskukseen ja sieltä takaisin kotiin ostosten kanssa. Tariffikin oli varsin halpa.

    Periaatteessa kai Lempäälän Ideaparkkiinkin voisi ihan hyvin mennä bussilla (eräät liikennöitsijät ovat ilmoittaneet muuttavansa reittinsä kulkemaan sen kautta) ja palata sieltä kotiin Tampereelle taksilla, jos on mukana tilaavieviä ja/tai painavia ostoksia. Tosin Suomessa tariffi on sen verran kova, että kannattaisi tosiaan miettiä etukäteen mitä ostaa.

    Sen verran ideaa tuossa voisi olla, että jos lähtökohtana on, että oman auton käyttöpakko pitäisi saada poistettua, niin sitten myös taksiliikenne tulisi nähdä osana julkisen liikenteen kokonaisuutta sillä se palvelee hyvin tietyissä tilanteissa, joissa muu julkinen liikenne ei toimi hyvin. Mutta millä keinoin päästäisiin siihen, että tariffi saataisiin tiputettua niin alas, että tavallinen ihminen raaskisi ajaa omaan piikkiinsä taksilla kauppamatkoja verrattuna siihen, että omistaisi auton ja käyttäisi sitä myös työmatkoilla? Pitäisikö taksitariffi pitää säädeltynä, mutta vapauttaa taksiyrittäjät kokonaan verosta ja työnantajamaksuista, jotta hinta saataisiin painettua alas? Vai onko muita keinoja?

    Mökkimatkoja jne. ajatellen myös autonvuokraustoiminta olisi kannatettavaa toimintaa, jos se vähentäisi tarvetta omistaa auto. Tosin hyvin kallista sekin nykyisellään.

  5. #35
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    477

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen
    jos lähtökohtana on, että oman auton käyttöpakko pitäisi saada poistettua, niin sitten myös taksiliikenne tulisi nähdä osana julkisen liikenteen kokonaisuutta sillä se palvelee hyvin tietyissä tilanteissa, joissa muu julkinen liikenne ei toimi hyvin. Mutta millä keinoin päästäisiin siihen, että tariffi saataisiin tiputettua niin alas, että tavallinen ihminen raaskisi ajaa omaan piikkiinsä taksilla kauppamatkoja verrattuna siihen, että omistaisi auton ja käyttäisi sitä myös työmatkoilla?
    Täytyy vain osata laskea. Eräs aamuyö työtoveri näki kun saavuin töihin keltakuvulla ja kysyi, että olenko voittanut lotossa kun oikein pirssilla tulin töihin. Epäili sen olevan kallista. Vastasin, että ei suinkaan, en ole voittanut lotossa, kunhan säästän rahaa. Kulkemalla julkisilla säästän vuodessa sievoisen summan, koska asun sellaisessa paikassa että työpaikalle pääsee aikaisin aamulla ja kotiin vielä myöhään yöllä bussilla, jos bussit eivät kulje, menen taksilla.

    Taksithan ovat osa julkista liikennejärjestelmää. Syrjäseuduilla niiden merkitys on huomattavasti suurempi ja siellä ne ovatkin myös joukkoliikennevälineitä. Kimppakyytinä taksimatkan hinta laskee ja kun tehdään erilaisia kuljetussopimuksia niin hinta saadaan entistä matalammaksi. Hinnoittelu alkaa siis lähestyä perinteistä joukkoliikennettä. Olenkin kuullut, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla toimivista palvelualojen yrityksistä monet ovat alkaneet tukea henkilöstönsä työmatkoja kimppataksipalvelulla. Siinä työnantajankin kilpailukyky työmarkkinoilla paranee, lentoaseman sijainti kun ei koko kaupunkiseudun joukkoliikenteen mittakaavassa ole kovin keskeinen.

    Mielestäni tavallisen taksimatkan hinta on siis varsin kohdallaan. Se mahdollistaa taksiliikenteen käytön tarpeen mukaan, kunhan vaan osaa laskea mikä itselle todella tulee halvemmaksi. Autoiluun liittyy paljon muitakin kuluja kuin se tankkaaminen ja asiaa pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Tilanne pitäisi säilyttää tasapainossa, ja valita kulkuväline käyttötarpeen ja etäisyyden mukaan.
    --
    Lauri Räty

  6. #36
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvärinen
    Periaatteessa kai Lempäälän Ideaparkkiinkin voisi ihan hyvin mennä bussilla (eräät liikennöitsijät ovat ilmoittaneet muuttavansa reittinsä kulkemaan sen kautta) ja palata sieltä kotiin Tampereelle taksilla, jos on mukana tilaavieviä ja/tai painavia ostoksia.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Lauri Räty
    Mielestäni tavallisen taksimatkan hinta on siis varsin kohdallaan. Se mahdollistaa taksiliikenteen käytön tarpeen mukaan, kunhan vaan osaa laskea mikä itselle todella tulee halvemmaksi. Autoiluun liittyy paljon muitakin kuluja kuin se tankkaaminen ja asiaa pitäisi tarkastella kokonaisuutena.
    Taksin käytön suurin ongelma lienee siinä, että kyydin hintaa verrataan vain polttoaineen hintaan. Se on henkilöautolla luokassa 30 % kaikista kuluista, joten vertailu on aika lailla pielessä. Tässä minusta pitäisi mennä autoilun hinnoittelussa siihen suuntaan, että auton käytön kiinteät kulut muutetaan enenevässä määrin muuttuviksi. Mutta se taitaa olla ylivoimaisen vaikeata poliittisesti, koska autopuolue ei halua, että hinnoittelu muuttuu realistisemmaksi eli auton käyttöä vähentäväksi.

    Toinen asia on, että todelliset kustannukset ja kuluttajan maksama hinta eivät vastaa toisiaan. Marketkulttuurin todellinen vika on siinä, että rationaalisti hoidettu jakelu on muutettu mahdollisimman epärationaaliksi. Vanhassa lähikauppakulttuurissa jakelu hoitui kävelyetäisyydelle yhdellä kuljetuksella. Jakeluliikenne oli yksi lenkki, yksi kuorma-auto ja yksi kuljettaja. Tätä vastaan on nyt yksi auto ja yksi kuljettaja taloutta kohden, ja jokainen talous tekee menopaluumatkan. Se, että oman auton käytön sijasta jakelukuljetus hoidetaan taksilla, ei muuta tätä tilannetta. Vaikka kuluttaja tulisi bussilla markettiin, paluukuljetuksen hoitava taksi tekee edestakaisen matkan. Itse asiassa tämä kuluttaa enemmän kuin omalla autolla kulkeminen, koska sen lisäksi, että henkilöauto (=taksi) ajaa edestakaisin, rinnalla pyörii myös joukkoliikenne.

    Kun siis lasketaan todellisia kustannuksia siivottuna tariffeista ja veroista, lienee niin, että bussi+taksi on kalleinta marketasiointia, oman auton käyttö seuraavaksi kalleinta. Halvinta lienee jakeluliikenne+lähikauppa. Kuluttajan valintojen ohjaaminen tämän järjestyksen mukaan ei vain ole nykyisellään mahdollista. Koska kauppias tienaa eniten marketista, kauppias asettaa hinnoittelun niin, että lähikauppa varmasti on kuluttajan näkökulmasta kallein. Bussi+taksi taitaa näyttää kuluttajallekin kalliimmalta kuin oman auton käyttö, joten näyttäisi siltä, että siinä ohjaus toimii oikein. Mutta tässä ei ole arvioitu vielä liikenneverkon ja oman auton investoinnin vaikutusta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvärinen
    Ainakin minä asioisin mielelläni Monoprix'n kaltaisessa liikkeessä, jossa neliöitä on vähän, käytävät ovat kapeita, hyllyt tiiviisti mutta valikoima on laaja ja laadukas eikä lähintä myyjää tarvitse kutsua paikalle soittamalla kännykällä liikkeen vaihteeseen…
    Kyllähän Suomessakin trendi on tähän suuntaan. R-kioskit ovat jo kasvaneet pieniksi lähikaupoiksi ja myös bensa-asemat kilpailevat ruokamarkkinoilla. Kauppaketjut ovat lanseeranneet konsepteja, jotka sisältävät myös lähikaupat.

    Kaupan laadun kuten valikoiman kannalta en minäkään usko markettien ylivertaisuuteen. Tärkeätähän ei ole absoluuttinen valikoiman koko, vaan se, miten hyvin valikoima vastaa asiakaskunnan tarpeita. Pienkaupan puolella tässä on se totuus, että asiakaskunnan supistuessa myös valikoiman laajuuden tarve supistuu. Kärjistettynä esimerkkinä vaikka kengurunliha. Suurinkaan suomalainen market ei pidä valikoimassaan kengurunlihaa ehkä 30 (puhdas arvaus) Suomessa olevaa asiakasta varten. Mutta se lähikauppias, jonka 300 talouden asiakaskunnassa on yksi kengurunlihan syöjä, voi tämän erikoisuuden pitää valikoimassaan tarpeen mukaan. Ja lyö siten laudalta jopa Keskisen kyläkaupan.

    Tähän suuntaan näkisin kehityksen mieluusti kulkevan. Bensan hinnan nousu on minusta vain tervetullutta, koska se ohjaa autoiluun perustuvia kulutustottumuksia terveempään suuntaan. Tänään muuten on ihmiskunta kuluttanut tämän vuoden luonnonvarat. Huomenna autoilevat polttavat siis jo ensi vuoden bensaa, eivätkä koskaan maksa velkaansa takaisin.

    Antero

  7. #37

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Taksin käytön suurin ongelma lienee siinä, että kyydin hintaa verrataan vain polttoaineen hintaan. Se on henkilöautolla luokassa 30 % kaikista kuluista, joten vertailu on aika lailla pielessä. Tässä minusta pitäisi mennä autoilun hinnoittelussa siihen suuntaan, että auton käytön kiinteät kulut muutetaan enenevässä määrin muuttuviksi. Mutta se taitaa olla ylivoimaisen vaikeata poliittisesti, koska autopuolue ei halua, että hinnoittelu muuttuu realistisemmaksi eli auton käyttöä vähentäväksi.
    Kaikenlaiset yritykset luoda autottomia yhteiskuntarakenteita ovat sinänsä tervetulleita, mutta tänä päivänä sen idealismin mukaan eläminen on mahdollista vain melko varakkaille tai sitten pitää olla sinkku tai joka tapauksessa perheessä ei saa olla alaikäisiä lapsia, tai sitten eläkeläinen.

    Päivittäistavarakaupat ja niiden sijoittelu ovat vain yksi ongelma. Useimmissa pikkulähiöissäkin on jonkinlainen Siva tai Alepa, ja jos haluaa vähän fiinimpää ruokaa, voi matkallansa töistä kotiin poiketa matkan varrella jossain isommassa keskuksessa. Se tarkoittaa että ruuat joutuu raahaamaan joukkoliikennevälineissä, mutta itse olen harrastanut sitä monet vuodet, eikä se niin hankalalta tunnu kuin kuulostaa. Viikonloppuostokset tulee valitettavasti hoidettua autolla, mutta jos olisi pakko, niin kyllä nekin hoituisivat ilman sitä.

    Pahempana epäkohtana kuin jättimarketit näen työpaikkojen sijoittumista hajallaan. Tyypillinen esimerkki on Vantaan lentokentän ympärille ripeästi kasvava työpaikka-alue, joka on käytänössä autoliikenteestä riippuvainen. Miksi ihmeessä ne lentokentän työpaikat ei voitu edes perustaa Tikkurilaan, jonne olisi huomattavan paljon helpompaa tulla eri puolilta pk-seutua myös joukkoliikenteellä, kuin lentokentälle? OK, Marja-rata tulee, mutta milloin? Miksi Vantaan pitää toistaa samat mokat kuin Espoo aikoinaan räiskimällä Länsiväylän molemin puolin konttoreita?

    Mikä kaikkein tehokkaamin estää autottoman elämän ainakin pk-seudulla ja kasvukeskuksissa ovat asuntojen sikakorkeat hinnat sellaisilla alueilla jossa kaikki palvelut ovat kävelyetäisyydellä tai korkeintaan 20 minuutin ja tiheään kulkevan joukkoliikenneyhteyden päässä. Jos perheelle riittävän iso asunto Helsingin kantakaupungissa tai välttömästi sen läheisyydessä mutta kuitenkin kehäykkösen sisäpuolella maksaa kaksi kertaa niin paljon kuin kehäkolmosen ulkopuolella, niin miten kukaan voi kuvitella että perheet suosisivat valinnoissaan joukkoliikenne-/kävelykapunkia? Ota huomiooon asuntojen raju hintakehitys muutenkin. Jos haluat varmistaa henkilökohtaisen konkurssin, osta nykyhinnoilla perheasunto kehäykkösen sisäpuolella ja ole ilman autoa!

    Sitten siitä taksin käytöstä ja muista tavoista liikkua autolla satunnaisesti vaikka ei itse omista sellaista. Taksin käyttö sinänsä kannattaisi jos matkat ovat kohtuullisen lyhyitä ja sattuvat harvoin. Taksissa on joskus ongelma se saaminen juuri silloin kun tarvitsee. Jos taas tutkii autovuokraamojen hintoja ja ehtoja, myös "City Car club" -tyylisten, jossa liitytään jäseniksi, niin ne ovat todella hinnakkaita, ja niiden käyttöön iittyy omat kommervenkkinsa. Ei sitä autoa käytännössä saa kohtuuvaivalla käyttöönsä ellei asu juuri keskustan alueella. Kolmas konsti on se tuttavilta kyydin kerjääminen. Nuorilta se sujuu vielä jotenkin , mutta keski-ikäinen, ja varsinkin miehenkilö leimautuu jotenkin poikkeavaksi jos yrittää päästä jonnekin toisten kyydillä. Eräs iäkkäämpi tuttavani jopa kehuu kieltäytyvänsä periaatteesta kyyditsemästä sellaisia joillla on terveys kunnossa ja olisi varaa ostaa auto.

    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja kuukanko; 09.10.2006 kello 12:03. Syy: korjattu lihavoitus

  8. #38
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Tässä ketjussa on puhuttu pitkään Helsingin alueen kehittymisestä. Näkisin tähän astisen keskustelun keskeisenä ongelmana sen, että lähtökohdaksi on asetettu lähinnä tähänastinen kauppakeskusten suunnittelupolitiikka.

    Helsingin seudun kehityksestä puhuttaessa tulisi huomioida keskeisesti kaksi asiaa:
    - Lähtökohtana tulisi olla ihmis- ei yritys- tai tekniikkalähtöinen kaupunkisuunnittelu
    - Helsingin kaltainen suurkaupunki on väistämättä toiminnallisesti useista alakeskuksista koostuva kaupunkiverkosto.

    Asuntoalueista:

    Helsingin seudulla on esimerkkejä kaupunginosista, joissa liikenteen, palveluiden ja asutuksen suhde on inhimillinen. Muutamana esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Pikku-Huopalahti, Puu-Käpylä ja Kauniaisten asemanympäristö. Ne tarjovat kaikki luonteeltaan erilaisia asumisvaihtoehtoja. Rakentamistehokkuus on kohtuullisen korkea verrattuna samanlaisten asumisvaihtoehtojen huonompiin toteutuksiin. Miksi tämän kaltaisia alueita ei toteuteta enemmän?

    Kaupan sijoituksesta:

    Tässä keskustelussa on tyypillisen suomalaisella tavalla täysin sekaisin päivittäistavarakauppa (ruoka ja muut "päivittäin" ostettavat tarvikkeet) ja erikoistavarakauppa.

    Tälle on looginen syy: Kaupan keskusliikkeet ovat 1960-luvulta asti pyrkineet pakottamaan kaiken kaupan joko hypermarket-tyyppisiin liikkeisiin joissa päivittäis- ja erikoistavara ovat samassa kaupassa tai liikekeskuksiin, joissa alueellinen erikoistavarakauppa on keskitetty samojen liikkeiden vakiovalikoimaksi.

    Kestävän kehityksen kaupungissa kauppa sijaitsee kahdella erillisellä tavalla:
    - Päivittäistavarakauppa sijaitsee asuntoalueella, kävelyetäisyydellä kaikista alueen asunnoista joukkoliikennepysäkin yhteydessä.
    - Erikoistavarakauppa sijaitsee pääkeskuksessa sekä aluekeskuksissa joukkoliikenteen solmukohdissa.

    Päivittäistavarakauppa kävelyetäisyydellä ei vaadi mitään kohtuutonta rakentamistiheyttä. Esimerkiksi 4000 asukkaan väestöpohja 700 m etäisyydellä päivittäistavarakaupasta ja joukkoliikenteen asemasta tarkoittaa väestötiheyttä noin 2500 as/km2 sekä rakentamista noin 100 000 m2 / km2 = 0,1 aluetehokkuutta. Tämä onnistuu tyypillisen omakotialueen 0,2 tonttitehokkuudella jos puolet maasta oletetaan olevan tontteja ja toisen puolen katuja, puistoja, palveluja ja mahdollisia työpaikkatontteja!

    Itse pitäisin aluekeskuksen luontevana muotona Keravan, Kauniaisten tai Tikkurilan tyyppistä "pikkukaupunkia" katutiloineen. Sen ongelma keskusliikkeiden ja rakennusliikkeiden kannalta on siinä, että sieltä ei voida sulkea pois "konseptiin kuulumattomia" liikkeitä, joita ei kauppakeskukseen päästetä.

    Joukkoliikenteestä:

    Parhaiten verkostomainen kaupunkiverkosto toimii, jos se tukeutuu kahteen verkostoon:
    1. Pikaraitiotietyyppiseen joukkoliikenteen peruslinjastoon
    2. Paikallisjunatyyppiseen joukkoliikenteen pikalinjastoon, joka palvelee pidemmillä matkoilla

    Helsingin seudulla virhe on olennaisesti se, että tehtävä 1 pyritään hoitamaan busseilla, joiden kapasiteetti ja palvelukyky ei Helsingin seudulla voi riittää, ja tehtävän 2 pikalinjatyyppisen linjaston oikeaa tehtävää ei ymmärretä, vaan se nähdään raideliikenteen ainoana käyttötapana.

    Pikalinjatyyppisen linjaston tärkein tehtävä ei edes ole seudun sisäinen lyhytmatkainen liikenne, vaan enemmänkin pitkät yhteydet.

    Helsingin seutu ei näet ole vain seudun kuntien välinen kaupunkiverkosto, vaan kaupunkiverkostoon kytkeytyy myös muita kaupunkiseutuja, joiden kanssa seudulla voi olla mielekäs työnjako.

    Teknokraattisen suunnittelun harhoista:

    Keskustelun mielenkiintoinen piirre on se, että kauppakeskukset, autoliikenne sekä "raskas raideliikenne" oletetaan koko ajan annetuiksi ja välttämättömiksi tosiasioiksi, vaikka ne ovat vain kaupunkisuunnittelun ratkaisuvaihtoehtoja. Ne palvelevat toki tiettyjä intressejä, mutta vain niitä. Kestävän kehityksen ja ihmisläheisen kehityksen kanssa niillä ei juuri ole tekemistä.

    Autoliikenteeseen pakottaminen on ollut Suomessa 1960-luvulta asti tärkein keino tuottaa talouskasvua lisäämällä materiaalista kulutusta sekä melua, ilmansaasteita, kasvihuonepäästöjä ja liikenteen tilantarvetta.

    Kauppakeskukset ovat keino kontrolloida taloutta siten, että se toimii paremmin kartellisoituna ja muutamien liikeketjujen ohjaamana. Näin estetään pienyritysten toiminta markkinoilla.

    "Raskas raideliikenne" on lähinnä amerikkalaisen 1960-luvun metrosuunnittelun kautta Smith&Polvinen - liikennesuunnitelman ja metrotoimiston toiminnan kautta Helsingin seudulle juurrutettu virheellinen joukkoliikenteen suunnittelukäytäntö, joka ei perustu joukkoliikenteen käyttäjän parhaaseen mahdolliseen palveluun.

  9. #39
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Kestävän kehityksen kaupungissa kauppa sijaitsee kahdella erillisellä tavalla:
    - Päivittäistavarakauppa sijaitsee asuntoalueella, kävelyetäisyydellä kaikista alueen asunnoista joukkoliikennepysäkin yhteydessä.
    - Erikoistavarakauppa sijaitsee pääkeskuksessa sekä aluekeskuksissa joukkoliikenteen solmukohdissa.
    Tämä olisi tietyllä tapaa ideaali, jos voidaan lähteä puhtaalta pöydältä. Harmi vaan että nuo peltomarketit on rakennettu, liikenneväylät kaavoitettu niiden mukaan ja lähiöostarit ovat kuolleet pois. Vahinko on pitkälti jo tapahtunut.

    Tavallaan asiaa voidaankin tarkastella kahta kautta:

    1) Miten tässä tilanteessa voidaan lisätä julkisen liikenteen käyttöä ja vähentää pakkoa omistaa oma auto? (julkisen liikenteen yhteydet hypermarketteihin ja kauppakeskuksiin, taksit, vuokra-autot jne.)

    2) Miten uutta kaavoitusta pitäisi tehdä? (kattavampi kauppaverkosto, integrointi julkisen liikenteen normaaleihin yhteyksiin, esim. pysäkkien läheisyyteen jne.)

    Asennemuutostakin tarvittaisiin. Minä haluan Monoprix'n kaltaisia ruokakauppoja kiinteäksi osaksi kaupunkirakennetta. Suomessakin pitäisi ymmärtää että neliöiden määrä ja valikoima/laatu eivät korreloi millään tavalla. (Luulisi itse asiassa että tehokkaampi neliöiden käyttö johtaisi kokonaistaloudellisempaan lopputulokseen.) Joku Pikkolo ei ihan aja samaa asiaa, sillä valikoima on suppea ja hinnat kovat: se on leimallisesti täydennysostospaikka. Ja hypermarketit pelaavat ihan liikaa pelkällä hinnalla: Suomessa ei juuri mistään löydä riittävän laadukasta ruokaa. Kieltämättä kaupan keskusliikkeet ovat pitkälti tämän kehityksen takana.

    Tosin sen verran olisin eri mieltä erikoiskaupan ja päivittäiskaupan täydellisestä erottamisesta, että kirjakaupassa poikkean mielelläni ruokakaupassa käynnin yhteydessä, ja harva se viikko jotain tulee ostettua. Virkistää sopivasti mieltä. Tosin minkään Suomalaisen kirjakaupan valikoimat eivät ole mistään kotoisin vaan Akateemiseen pitää aina päästä...

  10. #40

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Helsingin seudun kehityksestä puhuttaessa tulisi huomioida keskeisesti kaksi asiaa:
    - Lähtökohtana tulisi olla ihmis- ei yritys- tai tekniikkalähtöinen kaupunkisuunnittelu
    - Helsingin kaltainen suurkaupunki on väistämättä toiminnallisesti useista alakeskuksista koostuva kaupunkiverkosto.
    Tähän asti olen samaa mieltä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Helsingin seudulla on esimerkkejä kaupunginosista, joissa liikenteen, palveluiden ja asutuksen suhde on inhimillinen. Muutamana esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Pikku-Huopalahti, Puu-Käpylä ja Kauniaisten asemanympäristö. Ne tarjovat kaikki luonteeltaan erilaisia asumisvaihtoehtoja. Rakentamistehokkuus on kohtuullisen korkea verrattuna samanlaisten asumisvaihtoehtojen huonompiin toteutuksiin. Miksi tämän kaltaisia alueita ei toteuteta enemmän?
    Pikku-Huopalahti eroaa näistä siinä mielessä että se on uusi, ne kaksi muuta ovat vanhoja. Puu-Käpylässä ja Kauniaisissa asuntojen hinnat ovat lisäksi ns tavallisten kansalaisten ulottumattomissa. Vantaan Kartanonkoski yrittää elvyttää 1900-luvun alun puutarhakaupunkiarkkitehtuuria, mutta se on liikenteellisesti huonossa paikassa, ja kaupalliset palvelut on järjestetty kehnosti. Se täytyy tietenkin muistaa että mitä paremmat liikenneyhteydet, ja palvelut, sen kalliimpi alue, jos asunnot myydään vapailla markkinoilla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Kestävän kehityksen kaupungissa kauppa sijaitsee kahdella erillisellä tavalla:
    - Päivittäistavarakauppa sijaitsee asuntoalueella, kävelyetäisyydellä kaikista alueen asunnoista joukkoliikennepysäkin yhteydessä.
    - Erikoistavarakauppa sijaitsee pääkeskuksessa sekä aluekeskuksissa joukkoliikenteen solmukohdissa.
    En lähtisi niin jyrkästi kieltämään ns hypermarketteja ja kauppakeskuksia, mutta jotenkin niiden perustamista rajoittaisin, ettei niitä synnny minne vaan. Onhan se totta että ne aiheuttavat pienkauppojen kuolemaa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Itse pitäisin aluekeskuksen luontevana muotona Keravan, Kauniaisten tai Tikkurilan tyyppistä "pikkukaupunkia" katutiloineen. Sen ongelma keskusliikkeiden ja rakennusliikkeiden kannalta on siinä, että sieltä ei voida sulkea pois "konseptiin kuulumattomia" liikkeitä, joita ei kauppakeskukseen päästetä.
    Kauniaisten keskusta on huomattavasti pienempi kuin Tikkurila ja Kerava, ja sen kaupalliset palvelut ovat nykyään varsin niukat. Länsisuunnassa Tapiola on parempi vertailukohde.

    Tässä vaiheessa täytyy myös kysyä mitä ne "konseptiin kuulumattomat liikkeet" oikein ovat? Pornoa tms "ei lapsille näytettävää" tavaraa myyvät liikkeetkö? Vai onko se sitä että koska kauppakeskukset ovat hyvin tiukkoja aukioloaikojen kanssa, että kaikkien liikkeiden on oltava avoinna 9-21, niin se karsii pois pienyrittäjiä? Näihin asoihin toivoisin muutosta. Itse näkisin kauppakeskuksen vain yhtenä kävelykatumuotona, jossa kävellään sateelta suojassa. Tietysti liiketilavuokrat olisivat silloin suhteessa korkeampia, mutta keskusten pitäisi olla avoimia kaikenlaisille kaupoille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Parhaiten verkostomainen kaupunkiverkosto toimii, jos se tukeutuu kahteen verkostoon:
    1. Pikaraitiotietyyppiseen joukkoliikenteen peruslinjastoon
    2. Paikallisjunatyyppiseen joukkoliikenteen pikalinjastoon, joka palvelee pidemmillä matkoilla
    Tästäkin olen samaa mieltä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Helsingin seudulla virhe on olennaisesti se, että tehtävä 1 pyritään hoitamaan busseilla, joiden kapasiteetti ja palvelukyky ei Helsingin seudulla voi riittää, ja tehtävän 2 pikalinjatyyppisen linjaston oikeaa tehtävää ei ymmärretä, vaan se nähdään raideliikenteen ainoana käyttötapana.
    Onhan Helsingissä suht laaja perinteinen raitiotieverkko, mutta senkin tehtävä on hyvin rajoitettu, eikä ymmärretä sen mahdollisuuksia. Ongelma on myös se että sen tekniset ratkaisut poikkeavat varsinaisista pikaraitioteistä, ja sen muuttamien sellaiseksi maksaisi paljon.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Pikalinjatyyppisen linjaston tärkein tehtävä ei edes ole seudun sisäinen lyhytmatkainen liikenne, vaan enemmänkin pitkät yhteydet.

    Helsingin seutu ei näet ole vain seudun kuntien välinen kaupunkiverkosto, vaan kaupunkiverkostoon kytkeytyy myös muita kaupunkiseutuja, joiden kanssa seudulla voi olla mielekäs työnjako.
    Näinhän on asian laita rautatielähiliikenteessä. Toisaalta ei se estä käyttämästä sitä lyhyillä matkoilla.

    Mitä busseihin/metroihin tulee, niin Helsingin seudulla koko raideliikenteen kehittäminen lähti hyvin myöhään käyntiin Euroopan muiden teollisuusmaiden kaupunkeihin verrattuna. Bussit tulivat paikkaamaan sitä aukkoa jota 1930-60-luvulla toteutumatta jääneet sähköiset esikaupunkiratahankkeet jättivät. Metro taas tuli paikkaamaan sitä joka olisi kuulunut länsi-itä suuntaiselle rannikkorautatielle.

    Oman mausteensa tuovat se että monet ns metsälähiöt syntyivät etäälle toisistaan, niin että ainoa keino järjestää joukkoliikenne ilman että kustannukset karkaavat on bussi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Keskustelun mielenkiintoinen piirre on se, että kauppakeskukset, autoliikenne sekä "raskas raideliikenne" oletetaan koko ajan annetuiksi ja välttämättömiksi tosiasioiksi, vaikka ne ovat vain kaupunkisuunnittelun ratkaisuvaihtoehtoja. Ne palvelevat toki tiettyjä intressejä, mutta vain niitä. Kestävän kehityksen ja ihmisläheisen kehityksen kanssa niillä ei juuri ole tekemistä.
    Kauppakeskukset eivät mielestäni ole staattisia ilmiöitä. Ihmisten ostoskäyttäytyminen vaihtelee muodin ja virtausten mukaan. Kauppakeskukset ja hyperkaupat kilpailevat lisäksi hinnalla, ja se tuntuu oleva tehokkaimpia myyntiargumentteja.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Autoliikenteeseen pakottaminen on ollut Suomessa 1960-luvulta asti tärkein keino tuottaa talouskasvua lisäämällä materiaalista kulutusta sekä melua, ilmansaasteita, kasvihuonepäästöjä ja liikenteen tilantarvetta.
    Eikä pelkästään Suomessa vaan kaikkialla maailmassa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Kauppakeskukset ovat keino kontrolloida taloutta siten, että se toimii paremmin kartellisoituna ja muutamien liikeketjujen ohjaamana. Näin estetään pienyritysten toiminta markkinoilla.
    Kauppakeskusten pitäisi olla avoimia kaikille yrittäjille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    "Raskas raideliikenne" on lähinnä amerikkalaisen 1960-luvun metrosuunnittelun kautta Smith&Polvinen - liikennesuunnitelman ja metrotoimiston toiminnan kautta Helsingin seudulle juurrutettu virheellinen joukkoliikenteen suunnittelukäytäntö, joka ei perustu joukkoliikenteen käyttäjän parhaaseen mahdolliseen palveluun.
    Smith& Polvisen ideologiset sukulaiset ovat samaan aikaan suunnitelleet myös Tukholman sekä monen muun länsi-eurooppalaisen suurkaupungin liikenneverkot, ja niissä suunnitelmat on viety pidemmälle kuin meillä. Toinen juttu on, että kyllä sitä autoilua saadaan hillityksi kun laitetaan pysäköimiselle hintaa, tietulleja sekä pyydetään OPECia apuun.

    t. Rainer

  11. #41

    Liittynyt
    18.03.2006
    Sijainti
    Stockholm
    Viestejä
    1973

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Autoliikenteeseen pakottaminen on ollut Suomessa 1960-luvulta asti tärkein keino tuottaa talouskasvua lisäämällä materiaalista kulutusta sekä melua, ilmansaasteita, kasvihuonepäästöjä ja liikenteen tilantarvetta.
    Eikä pelkästään Suomessa vaan kaikkialla maailmassa.
    Hollannissa ei ole automarketteja. Tämä oli turistille melkoinen shokki. Tasaisella maalla huomaa äkkiä, että pienetkin kyläpahaset ovat tiiviisti rakennettuja ja kaupungit loppuvat kuin seinään. Ei ole mitään esikaupunkialueita, joissa ihmiset käyvät töissä. On vain tiivis kaupunki ja seuraava kaupunki. Tämä antaa kaupungeille mahdollisuuden kasvaa tasaisesti ja kasvattaa keskustaansa sitä mukaan.

    Kaupunkien teollisuusalueet sijaitsevat satamissa ja ratapihojen ympärillä. Siis juuri siellä, missä niiden kuuluukin olla. Turha on perustaa teollisuusaluetta kauas junien ja laivojen tehokkaista kuljetuskapasiteeteista. Teollisuusalueilla on kaluste- ja rakennustavaraliikkeet. Missäs muuallakaan? Ei niitä sohvia ja tiiliskiviä heräteostoksina pidä hankkia. Suomessahan kuvitellaan, että samalla kun käydään supermarketissa ruokaostoksilla, ostetaan pari kiviuunia ja keittiöön uusi lattia.

    Moottoriteitä pitkin naapurikaupunkeihin pääsee suoraan ja nopeasti, paitsi ruuhkassa, jonka tosin voi usein ohittaa käyttämällä pitempää reittiä. Rautatieverkko Hollannissa on vähän naapurimaita harvempi, ehkä juuri siksi junat ovat usein perin täysiä. Mutta rataverkko on suoraa ja sitä pitkin pääsee kaupungista toiseen kätevästi ja mukavasti, kunhan vaan ei joudu seisomaan koko 200 kilometrin matkaa.

  12. #42

    Liittynyt
    14.11.2005
    Viestejä
    190

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Tässä vaiheessa täytyy myös kysyä mitä ne "konseptiin kuulumattomat liikkeet" oikein ovat?
    Kauppakeskus valitsee aina itse vuokralaisensa. Keskuksiin halutaan peruspaletin mukainen jakauma erilaisia liikkeitä ja sen vuoksi niissä on aina ne samat tiimarit, seppälät ja hesburgerit. Lapsiperheet ovat parhaita asiakkaita joten heille pitää tarjota monipuolisia kulutusmahdollisuuksia.

    Suuri brändiketju on parempi vuokralainen, eikä mukaan haluta sen kanssa liian innokkaasti kilpailevaa arvaamatonta pienyrittäjää joka saattaa polkea isomman hintoja. Vuokranantajan kannattaa huolehtia siitä että liikkeiden vuokranmaksukyky säilyy.

    Kilpailussa asiakassuosiotaan menettäneen kauppakeskuksen tyhjeneville käytäville ei silti haluta kirpputoreja tai halpamyymälöitä koska ne ovat huonompia vuokranmaksajia. Asiakaskunta alkaa painottua liikaa toimettomana notkuviin, eläkeläisiin, työttömiin ja joukkoliikenteen käyttäjiin, myynti laskee ja vuokrapyyntöjä on edelleen pakko laskea.

    Vaikea sanoa miten tuo ratkaistaan. Pitäisikö kaupungin ryhtyä rakentamaan aravakauppakeskuksia joihin valitaan liikkeet sosiaalisin perustein...?

  13. #43

    Liittynyt
    04.07.2006
    Sijainti
    Oulu
    Viestejä
    310

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut edsel

    Vaikea sanoa miten tuo ratkaistaan. Pitäisikö kaupungin ryhtyä rakentamaan aravakauppakeskuksia joihin valitaan liikkeet sosiaalisin perustein...?
    Hyvä ajatus.
    Samanlainen viranomaisperustainen tulokontrolli kuin asumispuolellakin, eli jos liikkeellä menee liian hyvin, se heitetään ulos aravakauppakeskuksesta.
    Siitä voisi tehdä sellaisen kestävän kehityksen mukaisen aravakauppakeskuksen missä ei ole lainkaan pysäköintipaikkoja yksityisautoille vaan ainoastaan joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä voisi päästä po. keskukseen.

    Kannatan lämpimästi ajatusta. Nämä saavat varmaan suuren suosion heti.

  14. #44
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kaakkuri
    Samanlainen viranomaisperustainen tulokontrolli kuin asumispuolellakin, eli jos liikkeellä menee liian hyvin, se heitetään ulos aravakauppakeskuksesta.
    Siitä voisi tehdä sellaisen kestävän kehityksen mukaisen aravakauppakeskuksen missä ei ole lainkaan pysäköintipaikkoja yksityisautoille vaan ainoastaan joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä voisi päästä po. keskukseen.
    Tällainen pitäisi saada heti pystyyn. Mieluiten sellaiselle alueelle, jossa asuu paljon "sosiaalista" väkeä. Itä-Helsingin vuokrakasarmeista voisi aloittaa. Kontula, Jakomäki ja näin edespäin. Siellä tarve edullisille tavaroille ja palveluille. Kyllä, myös palveluita voitaisiin tarjota halvalla, vaikka työttömien työllistämisen voimin. Tulisi näin sosiaalista aspektia. Jospa tällaisen keskuksen työnhakijoissa suosittaisiin sellaisia, jotka eivät työllisty vapaille markkinoille? Joukkoliikennepohjaisuuskaan ei olisi ongelma, koska työttömillä, opiskelijoilla ja pakolaisilla ei ole paljoa autoja. Ne, joilla on autot, ovat tarpeeksi varakkaita menemään "normaaliin" kauppakeskukseen.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  15. #45

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Miten näet Helsingin alueen kehittyvän?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim
    Tällainen pitäisi saada heti pystyyn. Mieluiten sellaiselle alueelle, jossa asuu paljon "sosiaalista" väkeä. Itä-Helsingin vuokrakasarmeista voisi aloittaa. Kontula, Jakomäki ja näin edespäin. Siellä tarve edullisille tavaroille ja palveluille. Kyllä, myös palveluita voitaisiin tarjota halvalla, vaikka työttömien työllistämisen voimin. Tulisi näin sosiaalista aspektia. Jospa tällaisen keskuksen työnhakijoissa suosittaisiin sellaisia, jotka eivät työllisty vapaille markkinoille? Joukkoliikennepohjaisuuskaan ei olisi ongelma, koska työttömillä, opiskelijoilla ja pakolaisilla ei ole paljoa autoja. Ne, joilla on autot, ovat tarpeeksi varakkaita menemään "normaaliin" kauppakeskukseen.
    Markkinat ovat itse hoitaneet asian niin että hieman epä-eksklusiiveissä kaupunginosissa ja niiden vanhoissa ostareissa, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, joissa vuokrat ovat halvat, on juuri niitä kirppareita, halpamyymälöitä sekä basaarimyyntikojuja joita kaivataan.

    t. Rainer

Vastaavia viestiketjuja

  1. Lämpeneekö maapallo ja miten?
    kirjoittanut Vaskela foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 87
    Viimeisin viesti: 19.10.2011, 15:21
  2. Miten luodaan äänestys?
    kirjoittanut a__m foorumissa Foorumista itsestään
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 06.01.2011, 20:32
  3. Miten nivelet korvataan?
    kirjoittanut Multsun poika foorumissa Tampereen paikallisliikenne
    Vastauksia: 22
    Viimeisin viesti: 14.01.2009, 13:02
  4. Mitä saa mainostaa ja miten?
    kirjoittanut Ilmari Syrjälä foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 13
    Viimeisin viesti: 21.09.2008, 09:34
  5. Uusia varikoita kehittyvän raideliikenteen tarpeisiin Helsingin alueella
    kirjoittanut vristo foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 16.02.2007, 12:09

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •