Pk-seudun väylä ja liikennehankkeiden kannattavuus

Liittynyt
5 Maaliskuu 2009
Viestit
1,217
Jäämeren siltarummusta ja sitä koskevasta twitterkeskustelusta tuli mieleen, että mitä kannattavaksi laskettuja raidehankkeita pk-seudulla tällä hetkellä seisoo, koska yleiset syyt? Eli investointifyffen puute tai intressiristiriidat.

Espoon kaupunkiradan ja Munkkivuoren ratikan nykäsin ulkomuistista. Jokerihan olisi tällainen myös, jos Kainuussa ei olisi vaunutehdasta ja Tiilikaisella syytä syytää shekkejä Helsingille ja Espoolle radan rakentamiseen.

Ratapihan remontti olisi varmaan samaa sarjaa, mutta liekö laskettu, kun on keskitytty Pisarasta vääntämiseen? Mitens Viikin suunta raiteilla?

Nythän on joukkoliikenneinvestointien kannalta sikäli hyvänsuuntaista muutosväreilyä havaittavissa, että kiinteistöverotus uudistunee parin vuoden kuluttua, jolloin verotusarvot tarkentuvat alueittain ja toivottavasti vastaavat vähän paremmin todellisuutta. Lisäksi tutkijapiirit suoltavat siinä määrin kiinteistöveron korottamista (ja vastaavasti varainsiirtoveron poistamista) puoltavaa tutkimusta pihalle, että toiveikkaimmat meistä odottavat jo sen suuntaisia lakimuutoksia.

Nämä yhdessähän tarkoittavat sitä, että kunnat pystyisivät paremmin rahastamaan investointiensa tuottamaa arvonnousua jo rakennettujen ja muiden omistamien kiinteistöjen kohdalla. Se varmasti nostaisi myös kuntien investointihalukkuutta. Helsingissä tämä tarkoittaisi luultavasti liikenneinvestointien kohdentumista nykyistä enemmän keskustaan ja kantakaupunkiin.
 
Jäämeren siltarummusta ja sitä koskevasta twitterkeskustelusta tuli mieleen, että mitä kannattavaksi laskettuja raidehankkeita pk-seudulla tällä hetkellä seisoo, koska yleiset syyt? Eli investointifyffen puute tai intressiristiriidat.

Espoon kaupunkiradan ja Munkkivuoren ratikan nykäsin ulkomuistista. Jokerihan olisi tällainen myös, jos Kainuussa ei olisi vaunutehdasta ja Tiilikaisella syytä syytää shekkejä Helsingille ja Espoolle radan rakentamiseen.

Ratapihan remontti olisi varmaan samaa sarjaa, mutta liekö laskettu, kun on keskitytty Pisarasta vääntämiseen? Mitens Viikin suunta raiteilla?

Nythän on joukkoliikenneinvestointien kannalta sikäli hyvänsuuntaista muutosväreilyä havaittavissa, että kiinteistöverotus uudistunee parin vuoden kuluttua, jolloin verotusarvot tarkentuvat alueittain ja toivottavasti vastaavat vähän paremmin todellisuutta. Lisäksi tutkijapiirit suoltavat siinä määrin kiinteistöveron korottamista (ja vastaavasti varainsiirtoveron poistamista) puoltavaa tutkimusta pihalle, että toiveikkaimmat meistä odottavat jo sen suuntaisia lakimuutoksia.

Nämä yhdessähän tarkoittavat sitä, että kunnat pystyisivät paremmin rahastamaan investointiensa tuottamaa arvonnousua jo rakennettujen ja muiden omistamien kiinteistöjen kohdalla. Se varmasti nostaisi myös kuntien investointihalukkuutta. Helsingissä tämä tarkoittaisi luultavasti liikenneinvestointien kohdentumista nykyistä enemmän keskustaan ja kantakaupunkiin.

Tätä artikkelia

https://www.strongtowns.org/journal...paign=165_peak_smartphone&utm_term=2018-04-29

lukiessa mieleen tuossa artikkelin lopussa oleva heitto että miksi kaikki pitää tehdä heti niin kalliilla, vähempikin riittäisi aluksi? Kun katselee nyt 500-linjan pysäkkien rakennusta että eikös voisi vaan laittaa normibussit ajamaan ja katsoa miten toimii eikä nyt hirveellä vaivalla useita viikkoja rakentaa yhtä pysäkkiä tai siis kaikki niitä pysäkkejä.... Ymmärrän tietysti että on syitä miksi niin tehdä jotka ovat hyviä mutta joskus tuntuu että jotka elävät foliohattu päässä ovat ehkä oikeassa....
 
Tätä artikkelia

https://www.strongtowns.org/journal...paign=165_peak_smartphone&utm_term=2018-04-29

lukiessa mieleen tuossa artikkelin lopussa oleva heitto että miksi kaikki pitää tehdä heti niin kalliilla, vähempikin riittäisi aluksi? Kun katselee nyt 500-linjan pysäkkien rakennusta että eikös voisi vaan laittaa normibussit ajamaan ja katsoa miten toimii eikä nyt hirveellä vaivalla useita viikkoja rakentaa yhtä pysäkkiä tai siis kaikki niitä pysäkkejä....

500 on kyllä juurikin panostamista olemassa olevaan rakenteeseen lähellä keskustaa. Linkatussa artikkelissa puhutaan kauppakeskusten rakentamisesta pellolle ja niiden haavoittuvuudesta, eli jos ja kun kauppakeskuksen bisnesidea lakkaa toimimasta, jäljelle jää kallista infrastruktuuria pellolla. Jos nyt pitäisi vertailukohta löytää pääkaupunkiseudun joukkoliikennehankkeista, niin ehdottaisin Kehärataa. On tehty maksimaalisen raskas rata hevonkuuseen, ja asemilla on alkuvaiheessa vähemmän käyttäjiä kuin ratikkapysäkillä. Toki lentokenttä on semmoinen hittituote, että rata ei varmaan käyttämättä jää tulevaisuudessakaan, ja Vantaan uudet lähiöt Kivistössä ja Leinelässä ovat kyllä lähteneet rakentumaan.

Keskustan ratapihan remontin luulis olevan huippukannattava. Sehän on kustannuksena suht pieni, ainakin verrattuna uusiin metro- ja kaupunkiratoihin, ja auttaa suunnilleen kaikkea junaliikennettä maassa.
 
Kun katselee nyt 500-linjan pysäkkien rakennusta että eikös voisi vaan laittaa normibussit ajamaan ja katsoa miten toimii

500 on kyllä juurikin panostamista olemassa olevaan rakenteeseen lähellä keskustaa.

Runkolinjoilla 500 ja 510 myös nimenomaan tehdään niin, että endin laitetaan normibussit ajamaan. Linjoja ajetaan ensin nykyisillä busseilla ja nykyisillä numeroilla tihein aikatauluin, ja reittien varren tietöiden valmistuttua annetaan linjoille runkolinjastatus.
 
Olen tuota kayttäjän samulih kommenttia ihmetellyt 4 päivää ja miettinyt, että mitä hän tarkoitti ja nyt taisin vihdoinkin hokata. Tuo foliohattu kommentti kai viittaa siihen, että täällä foorumilla saatetaankin olla oikeassa kun sanotaan, että HSL vitkuttelee kuormittuneiden linjojen ratikaksi muuttamista viimeiseen asti. Hän on siis huolissaan, että nyt tehtävät infrasijoitukset menevät hukkaan kun runkolinjaistettaville linjoille ei bussien kapasiteetti kuitenkaan riitä ja ne joudutaan ainakin osalta matkaa nostamaan raiteille. Tosiaan perusbusseilla testaaminen ilman infran rakentamista samalla, jotta saadaan selville, että onko bussi riittävä ei ole täysin väärä idea. Ongelmaksi tulee kuitenkin, että runkolinjojen brändäys ja nopeutus tuovat lisää matkustajia eli normibusseilla ajo ei ole täysin vertailukelpoinen. Runkolinjan liikennöinti myöskin edellyttää noita infraparannuksia sujuvuuden takia ja perusbusseilla runkolinjatyyliin liikennöinti on vain hämmentävää matkustajille. Ja kuten hmikko sanoi, nuo runkolinjat kulkevat tosi lähellä keskustaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka bussi-500 häviää, nuo pidennetyt pysäkit sun muut tulevat todella todennäköisesti muiden linjojen käyttöön.

Sinällään runkolinjaksi muuttaminen ja sen infrasijoitukset ovat pienimmän mahdolliset joukkoliikenteelle, eli en ihmettele että sen kutsuminen heti kalliilla teoksi närästää muita.
 
Takaisin
Ylös