Visio: Rautateiden paikallis- ja yöjunaliikenne vuonna 2020

Loin tässä aikani ratoksi vision rautateidemme paikallis- ja yöjunaliikenteen kehittämiseksi, ja asetin tarkasteluajankohdaksi vuoden 2020. Ideoita olen ottanut eri hankkeista ja selvityksistä ja heitoista, sekä omista ajatuksistani ja koonnut ne tähän.

Havainnollistava kartta paikallis- ja yöjunaliikenteen verkostosta, joka kattaisi liki koko Suomen:


Jaoin paikallisliikenteen kolmeen eri kategoriaan:

1. Yhdysliikenne

Nykyäänkin useimmilla vihreällä merkityistä osuuksista harjoitettu taajamajunaliikenteen muoto. Vuoden 2020 erityispiirteitä:

- kalustona Sm2-junia, Dm12-kalustoa ja Sr1+siniset (jos on enää) tai punaiset vaunut (joko lähiliikennevaunut tai vanhemmat IC-vaunut). Lisäksi joillain osuuksilla kevyttä moottorijunakalustoa.
- noin 3-10 päivittäistä junaparia. Ensisijaisesti kaukojunaliikenteen jatkoyhteyksinä suunniteltu, mutta tärkeimpiin työssäkäyntikohteisiin on yhteys aamulla ennen kahdeksaa ja illalla viiden jälkeen.

Reitit (kalusto suluissa):
- Hanko-Karjaa-Hyvinkää-Riihimäki (Sm2) - palvelee poikittaisia yhteyksiä Riihimäen suunnasta Hangon suuntaan ja päinvastoin. Synkronoitu Riihimäellä ja Karjaalla kaukoliikenteen kanssa.
- Heinola-Lahti-Loviisan satama (Dm12) - palvelee Heinolan ja Loviisan seutuja tarjoten jatkoyhteydet ympäri Suomea Lahdesta. Synkronoitu Lahdessa kaukoliikenteen kanssa.
- Kuopio-Kouvola-Kotkan satama (Sm2 tai Sr1+vaunut) - palautetaan vielä 2002 ollut Kuopion ja Kotkan välinen taajamajunayhteys pysähtyen joka taajamassa. Synkronointi kaukoliikenteen kanssa Pieksämäellä ja Kouvolassa. Kouvolan ja Kotkan välillä on lähiliikennetasoinen tarjonta osan junista kulkiessa vain kyseistä väliä.
- Lahti-Imatra-Parikkala (Sm2) - Imatran ja Parikkalan välillä lähinnä jatkoyhteyksiä kaukojunilta, synkronointi Imatralla ja Parikkalassa. Lahden ja Imatran välillä RegionalExpress-tasoinen joka tunnin taajamajunayhteys.
- Pieksämäki-Parikkala (Dm12) - Huutokosken ja Savonlinnan välisen rataosuuden tason noston jälkeen voidaan jatkoyhteysliikenne laajentaa ihan Pieksämäelle asti. Synkronointi Pieksämäellä ja Parikkalassa kaukoliikenteen kanssa, mutta myös Huutokoskella voi vaihtaa Joensuun junaan.
- Jyväskylä-Joensuu (Sm2 tai Sr1+vaunut) - Jyväskylän ja Joensuun välinen taajamaliikenne hoidettaneen sähkökalustolla. Palvelee Savon-Karjalan syrjäseutuja ja poikittaista liikennettä kaupunkien välillä. Synkronointi Jyväskylässä, Pieksämäellä ja Joensuussa muun liikenteen kanssa.
- Kuopio-Joensuu (Dm12) - Kuopion ja Joensuun yliopistokaupunkien väliltä puuttuu suora junayhteys. Sähköistettäviltä osuuksilta vapautuva Dm12 riittäisi liikenteen hoitoon. Myös Outokumpu palaisi junayhteyskartalle. Synkronointi muun junaliikenteen kanssa Kuopiossa, Joensuussa ja mahdollisesti Viinijärvellä.
- Kajaani-Joensuu (Dm12) - Kontiomäen ja Porokylän välisen osuuden perusparannuksen valmistuttua on mahdollista liikennöidä riittävällä nopeudella koko matka Kajaanista Joensuuhun. Synkronoitu Joensuussa ja joko Kajaanissa tai Kontiomäellä muun junaliikenteen kanssa.
- Oulu-Kajaani (Sm2) - Oulun ja Kajaanin välisen syrjäseudun paikallisliikennettä hoidetaan Sm2:lla. Yhteys toimii samalla myös jatkoyhteytenä Joensuun suunnasta, vaihto joko Kajaanissa tai Kontiomäellä. Synkronisointi muun junaliikenteen kanssa näiden paikkojen lisäksi Oulussa.
- Kajaani-Pesiökylä(-Taivalkoski?) (Dm12 tai kevyt moottorivaunu) - Taivalkosken radan junaliikennettä palvelemaan tarkoitettu liikenne. Jatkoyhteydet Kontiomäeltä ja Kajaanista, myös yöjuniin. Mielellään ihan Taivalkoskelle asti, riippuen investoidaanko 2010-luvulla radan saattamiseksi käyttökuntoon.
- Ylivieska-Iisalmi (Dm12) - kuten nytkin, paitsi lisää vuoroja. Jatkoyhteydet synkronisoitu Ylivieskassa, Iisalmella ja Haapajärvellä.
- Jyväskylä-Oulu (kevyt moottorijunakalusto) - Raideryhmänkin ideoima yhteys, joka tarjoaisi Oulun ja Jyväskylän välille suoran yhteyden. Toimisi osana lähiliikennettä Äänekoskelle asti, josta pohjoiseen pysähtyisi vain suuremmissa taajamissa. Synkronisointi muun junaliikenteen kanssa Jyväskylässä, Haapajärvellä, Ylivieskassa, Vihannissa ja Oulussa.
- Kemi-Tornio-Haaparanta (Dm12) - Norrbotniabaanan valmistuttua toimii väliyhteytenä Ruotsin ja Suomen yöjunayhteyksille. Synkronointi muun junaliikenteen kanssa Kemissä ja Haaparannassa.
- Seinäjoki-Oulu (Sm2 tai Sr1+vaunut) - Pohjanmaan radan väliliikennepaikkoja palvelemaan tarkoitettu yhteys, joka on synkronisoitu muun junaliikenteen kanssa Seinäjoella, Pännäisissä, Ylivieskassa, Vihannissa ja Oulussa.
- Pietarsaari-Kokkola (Dm12 tai Sm2, riippuen onko sähköistystä koko matkalta) - Pännäisten jatkoyhteys, junalla Pietarsaaresta töihin Kokkolaan, tai päinvastoin. Synkronointi muun liikenteen kanssa Pännäisissä.
- Seinäjoki-Vaasan satama (Sm2) - Muutama vuosi aiemmin sähköistetyn Vaasan radan taajamajunayhteys, joka tarjoaa Seinäjoen vaihtoyhteyksien lisäksi vaihtoyhteyden myös Merenkurkun laivoille. Merkittävä osa Pohjolan ja Euroopan liikenneverkkoa. Lisäksi Vaasaa palvelee myös pikaraitiolinja, joka kulkee satamasta lentoasemalle halkoen keskustan Hovioikeudenpuistikkoa pitkin, joka on kuin luotu raitiotielle!
- Seinäjoki-Jyväskylä (Dm12) - Kuten nytkin, mutta ei suoraa yhteyttä Vaasaan. Vaihtoyhteydet synkronisoitu Seinäjoella, Haapamäellä ja Jyväskylässä.
- Tampere-Haapamäki/Mänttä (Dm12) - nykyisten kolmen junaparin lisäksi kolme junaparia Mänttään. Synkronointi Tampereella, Suinulassa tai Orivedellä ja Haapamäen junilla tietenkin myös Haapamäellä.

2. Tiheä lähiliikenne (kartassa "Paikallisliikenne")

Nykyisen pääkaupunkiseudun lähiliikenteen lisäksi tätä liikennemuotoa harjoitetaan myös Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin-Rauman, Kouvolan-Kotkan ja Saimaankaupungin (lappeen Ranta-Imatra) välillä. Kalustona on pääsääntöisesti Sm2, Sm4 ja Sm5-kalustoa (Junakalusto Oy:n FLIRT), mutta lisäksi myös duoraitiokalustoa. Helsinkiin on rakennettu kaupunkirataliikennettä varten PISARA-tunneli.

Reitit (kalusto suluissa):

HELSINKI:
- E-juna Helsinki-Espoo (Sm5), 10 min välein, Espoon kaupunkirataa kulkeva paikallisjuna, joka pysähtyy joka asemalla.
- L-juna Helsinki-Kirkkonummi (Sm4), yöaikaan kulkeva joka asemalla pysähtyvä juna. Sama kuin nykyisinkin.
- M-juna Helsinki-Lentoasema-Tikkurila-Helsinki (Sm5), 10 min välein Kehärataa ja kaupunkiratoja kulkeva rengaslinja, kulkee myötäpäivään ja pysähtyy joka asemalla.
- N-juna Helsinki-Kerava (Sm5), 10 min välein Pääradan kaupunkirataa kulkeva juna, pysähtyy joka asemalla.
- P-juna Helsinki-Tikkurila-Lentoasema-Helsinkin (Sm5), 10 min välein Kehärataa ja kaupunkiratoja kulkeva rengaslinja, kulkee vastapäivään ja pysähtyy joka asemalla.
- S-juna Helsinki-Kirkkonummi (Sm4), 30 min välein Rantarataa kulkeva nopea lähijuna, pysähtyy Masalassa, Kauklahdessa, Espoossa, Leppävaarassa ja Pasilassa.
- U-juna Helsinki-Kirkkonummi (Sm4), 30 min välein Rantarataa kulkeva hitaampi lähijuna, pysähtyy Kirkkonummen ja Espoon välillä kaikilla asemilla ja Espoon jälkeen Kauniaisissa, Leppävaarassa, Huopalahdessa ja Pasilassa.

TAMPERE:
- (Vammala-)Nokia-Tampere-Lempäälä(-Toijala) (Sm4), 20 min välein kulkeva lähijuna, joka täydentää Vammala-Toijala-junaa. Joka kolmas juna jatkaa Vammalaan/Toijalaan.
- Ylöjärvi-Tampere-Suinula(-Orivesi) (Sm4 tai pikaraitiokalusto), 20 min välein kulkeva lähijuna-/pikaraitiolinja. Joka kolmas juna jatkaa Orivedelle.
- lisäksi kaupungin sisäiset pikaraitiolinjat Lentävänniemi-Vuores ja Kalkku-Hervanta, jotka käyttävät Amurin ja Lielahden välillä uusia kaupunkirataraiteita, ja kulkee keskustassa joko katuverkossa tai osittain tunnelissa.

TURKU:
- Uusikaupunki-Turku-Salo (kevyt diesel/sähkömoottorijunakalusto), 60 min välein kulkeva alueellinen lähijuna.
- Naantali-Turku-Kaarina pikaraitiotie, joka käyttää osin rataverkkoa.

MUUT:
- Mäntyluoto-Pori-Kokemäki-Rauma (Sm2), lähijunamaista liikennöintiä 30-60 min vuorovälillä Satakunnassa. Vaihdot synkronisoitu Kokemäelle.
- Kouvola-Kotka (Sm2), lähijunamaista liikennöintiä välillä tarjoten sujuvat työssäkäyntiyhteydet kummankin kaupungin välille. Osa junista tulee Kuopiosta asti.
- Lappeenranta-Imatra (Sm2 tai pikaraitiokalusto). Alkuvaiheessa 60 min välein liikennöity lähiliikenteen linja kaupunkien välillä, myöhemmässä vaiheessa duokalustolla liikennöity pikaraitiotie "lappeen Rannan" tekn. yliopistolta Imatran itäpuolelle.
- Äänekoski-Jyväskylä-Lievestuore (Dm12 tai kevyt dieselmoottorikalusto), Jyväskylän lähiliikenteen runkolinja 30-60 min vuorovälillä, synkronoitu Jyväskylässä muuhun junaliikenteeseen.

[jatkuu seuraavassa viestissä]

3. RegioExpress

Ikään kuin yhteysliikenteen ja lähiliikenteen välimuoto, kaupunkiseutuja yhdistävä joukkoliikenteen selkäranka. Tällä hetkellä mm. H-, R-, Y- ja Z-junat. Kalustona lähinnä Sm4-junia ja Sr1/2-vetoisia vaunujunia.

- H-juna Helsinki-Riihimäki-Lahti (Sm2, Sm4) - kuten nyt, eli 60 min vuorovälillä, mutta Riihimäki-Lahti-lähijunat ovat sisällytetty H-juniin.
- R-juna Helsinki-Riihimäki-Tampere (Sm4) - kuten nytkin, eli 60 min vuorovälillä, mutta joka juna jatkaa Riihimäeltä Tampereelle (nykyään 6 junaa).
- X-juna Helsinki-Karjaa-Turku (Sm4, vaunujunat) - Kuten Y-junat nyt, paitsi Karjaalta jatketaan Turkuun. Synkronisoitu Hanko-Hyvinkää-Riihimäki-junien kanssa Karjaalla. Yhdessä Y-junien kanssa 12 päivittäistä junaparia Helsingin ja Karjaan välillä.
- Y-juna Helsinki-Karjaa-Hanko (Sm4) - Kuten nytkin, paitsi Karjaalta jatketaan Hankoon. Yhdessä X-junien kanssa 12 päivittäistä junaparia Helsingin ja Karjaan välillä.
- Z-juna Helsinki-Mäntsälä-Lahti (Sm4, vaunujunat), 30 min vuoroväli ruuhka-aikaan, muulloin 60 min.
- Lahti-Imatra (Sm2, Sm4, vaunujunat) - H- ja Z-junien vaihdottomat jatkoyhteydet Imatralle, osa junista jopa Parikkalaan asti. 6-12 päivittäistä junaparia.
- Turku-Tampere (Sm4) - Merkittävä uusvanha poikittaisyhteys, joka palvelee Turku-Tampere-radan taajamat. 6-12 päivittäistä junaparia.
- Pori-Tampere-Jyväskylä (Sm4, vaunujunat) - Porin ja Tampereen välillä kuten nytkin, paitsi tiheämmällä pysähdysvälillä, kun sininen vaunukalusto on poistunut käytöstä. Tampereelta Jyväskylään palvelee oikoradan varren taajamat tarjoten samalla budjettihintaan aavistuksen IC-junia hitaampaa junamatkustusta.
- Raahe-Oulu-Kemi (Sm2) - Oulun seudun merkittävin taajamajunayhteys, vuoroväli 60-120 min. Tarjoaa työssäkäyntiyhteydet junalla seudun radanvarsitaajamista Ouluun, ja junayhteyden pitkästä aikaa Raaheen. Synkronointi muun junaliikenteen kanssa Vihannissa, Oulussa ja Kemissä.

4. Yöjunat

Yöjunayhteyksien määrä on palautettu sille tasolle, jota se oli vielä ennen Uutta Juna-Aikaa, mutta kehitettynä. Makuuvaunukalustona käytetään Edm-vaunujen ja viimeisten CEmt-vaunujen lisäksi myös uutta makuu- ja torkkuvaunukalustoa, joista osa on muutettu vanhoista sinisistä vaunuista ja mahdollisesti yksikerroksisesta IC-kalustosta.

Hieman litteroita:
- CEmt (vanhat, mutta remontoidut siniset makuuvaunut)
- Edm (tänä vuonna käyttöön otetut kaksikerrosmakuuvaunut)
- Exm (Ex-vaunuista muutettavat torkku- ja makuuvaunut)
- Emn (Ein- ja Eip-vaunuista, eli sinisistä päivävaunuista muutetut makuuvaunut)

- Helsinki-Tampere-Rovaniemi (Edm) - runkoyöjunayhteys, säilynyt muuten muuttumattomana nykypäivästä, paitsi Fots- ja Rk-vaunut IC-väreissä ja päivävaunuina Expt+Ex.
- Helsinki-Kouvola-Rovaniemi-Salla (Exm+Edm) - Savon radan kautta kiertävä yöjunayhteys, joka tarjoaa vastasähköistetylle Koillisbaanalle yöjunayhteyden.
- Helsinki-Tampere-Rovaniemi-Kantalahti-Murmansk (Exm+?) - Yöjunayhteys, joka Kemijärven ja Sallan lisäksi tarjoaa myös kansainvälisen yöjunayhteyden Murmanskiin. Kansainväliset vaunut irroitetaan Isonkylän tai Kelloselän asemalla muusta junasta, josta ne vedetään venäläisellä veturilla Murmanskiin.
- Helsinki-Tampere-Kolari (CEmt+Emn) - Kolarin sesonkijunat, sesongin ulkopuolella kuitenkin ylläpidetään vähintään viikottaista yhteyttä Kolariin.
- Helsinki-Joensuu (Exm) - Karjalan yöjuna, sama kuin ennen paitsi uudella kalustolla.
- Turku-Joensuu (CEmt+Emn) - tärkeää poikittaisyhteyttä kulkevalla junalla on jatkoyhteys Rovaniemen/Kemijärven suuntaan.
- Helsinki-Pietari-Moskova (Tolstoi uudella kalustolla) - Hyvin tärkeä Venäjän yöjunayhteys.


No niin, palautteen aika ja heittäkää tekin omia ideoitanne!

ultrix sanoi:

Helsinki-Joensuu (Exm) - Karjalan yöjuna, sama kuin ennen paitsi uudella kalustolla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä kautta tuo karjalan yöjuna ajettaisiin?Jos ajaa reittiä Helsinki-Imatra-Joensuu,en usko suosion riittävän.

ultrix sanoi:

Lahti-Imatra (Sm2, Sm4, vaunujunat) - H- ja Z-junien vaihdottomat jatkoyhteydet Imatralle, osa junista jopa Parikkalaan asti. 6-12 päivittäistä junaparia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuollekkaan ei riittäisi kysyntää.Ehkä yksi päivittäinen vuoro.

Hangon junaan pitäisi ensin saada sähköt,sitten voitaisiin miettiä Sm4 junia.

Pori-Tampere-Jyväskylä reitistä pidin Kalusto voisi olla esim:2 Sm4.
Jos olet miettinyt aikataulut ks. rataosalle voisitko lähettää ne s-postiini vr.otto@hotmail.com

T:Otto

ultrix sanoi:

- Heinola-Lahti-Loviisan satama (Dm12) - palvelee Heinolan ja Loviisan seutuja tarjoten jatkoyhteydet ympäri Suomea Lahdesta. Synkronoitu Lahdessa kaukoliikenteen kanssa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Voi olla, että Heinola-Lahti-Orimattila-välille riittäisi matkustajia tarpeeksi. Loviisan ja Orimattilan välillä olevista kunnista varmaan mennään harvemmin Lahteen. Kannattavampi yhteys voisi ehkä olla Seinäjoki-Kauhajoki(-Kaskinen), josta ei listassa kai lukenut mitään.

lamarjam sanoi:

Voi olla, että Heinola-Lahti-Orimattila-välille riittäisi matkustajia tarpeeksi. Loviisan ja Orimattilan välillä olevista kunnista varmaan mennään harvemmin Lahteen. Kannattavampi yhteys voisi ehkä olla Seinäjoki-Kauhajoki(-Kaskinen), josta ei listassa kai lukenut mitään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Loviisan ja Orimattilan välisistä kunnista ei vielä mennä kovin usein Lahteen, mutta ehkäpä nopea junayhteys muuttaisi tilannetta. Työsskäynti Lahdessa voisi olla realistista Loviisasta asti, jos matka-aika pysyisi aisoissa eli alle tunnissa.

lamarjam sanoi:

Voi olla, että Heinola-Lahti-Orimattila-välille riittäisi matkustajia tarpeeksi. Loviisan ja Orimattilan välillä olevista kunnista varmaan mennään harvemmin Lahteen. Kannattavampi yhteys voisi ehkä olla Seinäjoki-Kauhajoki(-Kaskinen), josta ei listassa kai lukenut mitään.

Klikkaa laajentaaksesi...

Arvelin, ettei Suupohjan radalla ole tarpeeksi kysyntää minkäänlaiselle liikenteelle, kuin korkeintaan matkailuliikenteelle (vrt. Kolarin skimbajunat ja Porvoon museojunat) vielä 2020, mutta ehkä sinnekin olisi kysyntää. Heinolasta Lahteen on tietääkseni jonkinlaista sukkulointia, joten sitä ajatellen tuo yhteys. Ei montaa junaa päivittäin, vain joitakin. Kuitenkin niin, että pääsee illaksi kotiin. Sama juttu Loviisan suunnan kanssa. Ensisijaisesti yhteydet ovat kuitenkin jatkoyhteyksiä varten, eli muualta Suomesta Loviisan ja Heinolan suuntaan ja päinvastoin. Ainakin Heinolasta luulisi olevan kysyntää Helsinkiin, parhaimmillaan matka-ajat Heinolasta Helsinkiin voisivat olla reippaasti alle 1½ h. Loviisasta liikenne tuskin kovin paljoa suuntautuisi Helsingin suuntaan kiertelynsä takia, mutta muualta Suomesta yhteys Loviisaan olisi aluepoliittisesti melko merkittävä asia Itä-Uudellemaalle. Vrt. Kotkan tällä hetkellä uhanalainen junayhteys.

Otto S:lle: Joensuun yöjuna, samaa vanhaa Imatran kautta tietenkin. Yhteyden lakkauttamisesta syntyi poru pari kuukautta sitten, muistathan vielä? Hankoon toki rakennetaan sähköistys ennen kuin sinne voi laajentaa Y-junaliikennettä, mutta sähköistys Hyvinkäältä Hankoon valmistunee n. 2015. Viisi vuotta ennen tarkasteluajankohtaa.
Nykyään noita H- ja Z-junien jatkoja ajetaan Kouvolaan asti, Wanhaan Juna-Aikaan sunnuntaisin myös Imatralle. Miksi ei kannattaisi, jos pysähdyttäisiin myös Utissa, Taavetissa, Kaipiaisissa ym. pikkuasemilla, joilla ei tällä hetkellä ole matkustajapysähdyksiä?
Pri-Tpe-Jy-reittiä en ole sen tarkemmin miettinyt, kuin että koko sivun ajamiseen kuluisi vajaa neljä tuntia. Tampereelta n. 1:50 Jyväskylään ja 1:40 Poriin.

Intercityille pystyisi varmaan myös lisäämään pysähdyspaikkoja niillä osuuksilla, joilla ei suunnitelman mukaan liikennöisi yhdysjunia. Esim. Parikkala-Joensuu, Kuopio-Kajaani, Kemi-Rovaniemi,...

Varsinkin Kuopio-Kajaani-välillä ei ole edes yhtään taajamaa (paitsi Alapitkä?), jolla junat eivät jo tällä hetkellä pysähtyisi, mutta jos tulevaisuudessa näille osuuksille tulee lisää pendolinoja tai muita sen kaltaisia junia, voivat intercityt pysähtyä tiheämpään. Sitä paitsi, jos yhteydet muuttuvat 10-15 min. hitaammiksi niin se ei merkitse mitään. Joitain pysähdyksiä etelämpänä voidaan jättää pois (esim. Simpele), koska niillä pysähtyvät jo paikallisjunat.

Etenkin kun Parkanon oikoradan sn nousee 200:aan niin voisi Suupohjan radallakin liikennöinti olla kannattavaa, osa junista liikennöisi Kauhajoelle ja osa Kaskisiin asti.

No, jos Suupohjan radalle on noin paljon kannatusta, voisin oikeastaan piirtää sellaisen vihreän viivan Kaskisiin asti. Jos vielä kansanedustajat ja Huovisen Susku saisivat jotain samanlaista visiota mieliinsä, olisi joukkoliikenteellä kissanpäivät.

ultrix sanoi:

Otto S:lle: Joensuun yöjuna, samaa vanhaa Imatran kautta tietenkin. Yhteyden lakkauttamisesta syntyi poru pari kuukautta sitten, muistathan vielä?

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä Joensuun olemassa ollut yöjuna kulki reittiä Helsinki-Kouvola-Pieksämäki-Joensuu. Ei siis Imatran kautta. Imatran kautta kyllä kulki aikaisempina vuosikymmeninä useampiakin yöjunia, ehkä 1970-1980 -luvulla.

No niin, sen siitä saa kun jättää tarkistamatta vanhoista aikatauluista asiain todellisen laidan, oletin junan kulkeneen Imatran kautta. Korjauslistalle tuokin, pitää vain ensin kotona varmistaa asia.

Entisenä Joensuulaisena voin valistaa, että yöjuna Imatran kautta kulki vielä pitkälle 90-lukua. Siihen aikaan Joensuusta oli erikseen yöjunat sekä Helsinkiin että Turkuun. Näiden yhdistämisestä yhdeksi junaksi nousi aikanaan iso poru. Junien yhditäminen aikanaan oli ihan fiksua säästämistä, kun juuri kenenkään palvelut eivät tosiasiassa huonontuneet.

Itse kannatan nimenomaan tällä foorumilla esitettyä ajatusta kahdesta yöjunareitistä pohjoiseen, nyt olemassaoleva ja Helsinki/Turku - Tampere - Pieksämäki - Joensuu/Oulu. Siinä olisi kompakti linjasto, mikä tarjoaisi lähes kaikki oleelliset yhteydet.

ultrix sanoi:

Pieksämäki-Parikkala (Dm12) - Huutokosken ja Savonlinnan välisen rataosuuden tason noston jälkeen voidaan jatkoyhteysliikenne laajentaa ihan Pieksämäelle asti. Synkronointi Pieksämäellä ja Parikkalassa kaukoliikenteen kanssa, mutta myös Huutokoskella voi vaihtaa Joensuun junaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Oletetaan, että Pieksämäellä pyritään toteuttamaan hyvät vaihtoyhteydet. Tällöin Pieksämäellä kohtaavat junat joka suunnasta. Ja tästä syystä junat Parikkalaan ja Joensuuhun lähtevät suunnilleen samaan aikaan Pieksämäeltä. Näin ollen vaihdot Huutokoskella eivät toimi (ellei sitten halua odottaa pitkään).

Vaikka tämä olikin Ultrixin ehdotus, kerron samaan viestiketjuun oman ehdotukseni: Mun mielestä pääkaupunkiseudun (mukaan lukien Lahti) ulkopuolella ei tarvittaisi kuin pikajunia, taajamajunia ja yöjunia. Kaikki junat pitäisi ajaa korkeintaan kahden tunnin vuorovälillä. Jokaisella suurella risteysasemalla pitäisi olla helpot vaihdot jokaiseen suuntaan (esimerkiksi Seinäjoella olisi samanaikaisesti junat Vaasaan, Kaskisiin, Haapamäelle, Parkanoon ja Ouluun). Taajamajunista pitäisi tehdä pitkän matkan mahdollistavia junia, esimerkiksi Vaasa-Joensuu, Jyväskylä-Oulu tai Joensuu-Oulu.

Katsohan kartasta Suupohjan radan varrella olevia kuntia ja vaikka netistä niiden väkilukuja. Mielestäni Suupohjan radan väestömäärä riittäisi taajamajunille. Näitä junia ei välttämättä tarvitsisi ajaa Kaskisiin asti. En tiedä, haluavatko radan varren asukkaat ikinä matkustaa Seinäjoelle, mutta junayhteys mahdollistaisi ainakin helpot matkat Ouluun.

Hieno visio kuitenkin Ultrixilta! Seuraavaksi varmaan näemme aikataulut? (Täällä jossakin viestiketjussa aikanaan pyydettiin ehdotuksia Suomen tasatahtiaikatauluille. Tein oman ehdotukseni, mutta en julkistanut sitä.)

Opiskelen hallintotieteitä, en rautatieliikennesuunnittelua - kaikkien rataosien aikatauluja en millään siis kykene tekemään, vaikka mieleni tekisi! Alustavasti olen kyllä jo tähänkin mennessä suunnitellut mm. Tampere-Haapamäki ja Jyväskylä-Seinäjoki-yhteyksien kehittämistä, lähinnä siis lisäten Tampereen ja Haapamäen välisiä pysähdyspaikkoja osittain itsekkäistä syistä.

Minusta ihan kunnon paikallisliikennettä tulee olla ainakin Tampereen ja Turun seudulla Helsingin lisäksi, sille on kyllä tarvetta. Punaiset ja vihreät linjat, ja Kotka-Kouvola-yhteydet voivat ihan hyvin kulkea nimellä "taajamajuna", kunhan tarjonta pidetään liikennöintialueella riittävänä. Erotin nuo lähinnä liikennetyypin perusteella, vihreät linjat muistuttavat käytännöiltään lähinnä nykyisiä Dm12- ja "sinivaunutaajis"-tyyppisiä linjoja. Punaiset linjat ovat R-junien kaltaisia kaupunkien välisiä taajamajunia, jotka ohittavat taajamia vain, jos on vieläkin hitaampia junia.

Junalla täytyy päästä kahdeksaksi ja yhdeksäksi töihin ja neljältä-viideltä pois, mutta myös päivä- ja iltajunia tarvitaan. Riippuu ihan kysynnästä, montako.

Luulisin että olisi järkevämpää ajaa kiskobussilla Pesiökylästä vielä eteenpäin Ämmänsaareen. Pesiökylä on varmaan liian vähäpätöinen paikka ja junat olisivat tyhjiä Hyrynsalmelta eteenpäin.

Jos junayhteys jatkuisi Taivalkoskelle, kannattaisiko Pesiökylään ajaa kahdella yksiköllä? Siellä toinen voitaisiin irroittaa ja ajaa Ämmänsaareen. Jos sieltä taas olisi toimiva jatkoyhteys Suomussalmen kirkonkylään, niin ehkä sitten?

Jos taas sekä Ämmänsaaren, että Taivalkosken yhteydet eivät olisi kannattavia, niin junallahan voitaisiin ajaa vain Hyrynsalmelle asti.