Mielenkiintoisimmat kehittämishankkeet, nyt ja menneisyydessä

Liittynyt
20 Heinäkuu 2005
Viestit
1,394
Kun täälläkin on kovasti kaivattu hiukan keveämpää otetta ja monesta tuntuu, että harrastajan näkökulma usein sivuutetaan, niin ehdotan seuravaa: miten olisi keskustelunaiheena mielenkiintoisimmat kehittämishankkeet Helsingin seudulla. Siis hankkeet, joita joukkoliikenneharrastajat ympäri maailman tulisivat katsomaan ja joita olisi kaikkein hauskin kuvata. Eikä rajoiteta tätä tähän hetkeen, vaan otetaan mukaan myös hankkeet, jotka olisi saatettu toteuttaa joskus menneisyydessä, mutta jotka yhäkin olisivat käytössä. Säännöksi ehdotan sen verta, että esitettyjen järjestelmien taikka hankkeiden pitäisi olla edes johonkin rajaan mahdollisia. Siis ideoita ja kehittämishankkeita, jotka eivät ole järkeviä tai taloudellisesti perusteltuja (välttämättä! saavat ne olla tuotakin), mutta jotka olisi tosi kiva nähdä Helsingin reissulla.

Ehdotan itse seuraavaa: Sipoonkorven raideyhteys toteutettuna pikaraitiotienä. Oikein klassinen esikaupunkirata ja pitkät junat, jotka ajettaisiin Malmille omaa erillistä rataa, mistä niiden reitti jatkuisi Viiran ja edelleen kutosen reittiä Rautatientorille, minkä silmukassa ne kääntyisivät. Ja tällä radalla olisi ihan omanlainen kalustonsa ja miksei vaikka oma raideleveytensä, jolloin rata Rautatientorilta Koskelaan olisi kolmikiskorataa. Ja jos toteutuajankohtaa siirretään menneisyyteen, niin kalusto voisi olla samanoloista kuin Tukholman esikaupunkiraitioteiden vanhat vaunut.
 
Siis hankkeet, joita joukkoliikenneharrastajat ympäri maailman tulisivat katsomaan ja joita olisi kaikkein hauskin kuvata.

Nimenomaan tuossa mielessä äskettäin HS:ssa esitellyn Laajasalon köysiratayhteyden kuvittelisin kiinnostavan. Kun sitä vielä voisi käyttää Helsingin sisäisellä matkalipulla...
 
Nykyinen yksityisten matkailulauttaliikenne HKL/YTV-taksojen alaisuudessa, lisäksi Kerava-Porvoo-lättähatut vyöhyketaksan alla, mutta lippujen ulkoasu mallia "wanha".
 
Kuusisataamillinen raitiovaunuverkosto Helsingin kaupungin alueella. Hevosvetoisena. Jäi jäljelle kun maanpuolustuksen tarpeisiin piti säilyttää tuhatpäinen työhevoskanta kriisitilanteiden varalle.

Nykyisen metron toteutus maglev-ratana. Kehittäminen aloitettiin 1960-luvulla bilateraalisen idänkaupan ässäkorttina ja sitä on ylpeyssyistä pitänyt ylläpitää hinnalla millä hyvänsä.

Poljettavat bussit (kuten Piko&Fantasio -sarjakuvassa "Bretzelburgin radioamatööri"). Otettiin käyttöön 1970-luvun alun energiakriisin aikana. Ekologinen vaihtoehto ja samalla terveellistä hyötyliikuntaa.

Keskustatunneliparkkihallimetro. Henkilöautot ajavat lähiössä samanlaisiin autonkuljetusvaunuihin, joita käytetään kanaalitunnelissa. Stockan alla pääsevät sitten rullaamaan omiin maanalaisiin parkkiruutuihinsa ilman että kuljettajan tarvitsee nousta autosta.

Maanalainen vedenalainen. Metrotunneli täyttyi vedellä suurtulvissa ja ylijäämävarastoista löytyneet ex-neuvostosukellusveneet otettiin työmatkakäyttöön. Oma atomireaktori takaa perillepääsyn vaikka valtakunnan verkosta sähköt menisivätkin poikki.
 
Jos Porkkalan vuokra-aluetta ei olisi palautettu takaisin Suomelle 1956, niin on mahdollista että olisi rakennettu joskus 60-luvulla rautatie Helsingistä Kirkkonummelle, jorvaksentietä (nyk. länsiväylä) pitkin. Näin olisi voinut käydä, koska sotilastukikohdan läsnäolon vuoksi Suomella tuskin olisi ollut 1960-70 luvuilla liikkumavaraa lähestyä länsimaita ulkopoliittisesti, vaan olisi jouduttu tyyvymään rakentamaan ns hyviä idänsuhteita, mahdollisesti liittyä SEV:in täysjäseneksi jne. (Huom en väitä että Suomesta olisi tulltu kommunistimaa, mutta riippuvuus idästä olisi ollut vielä konkreettisempaa kuin mitä nyt oli)

Kekkonen olisi luultavasti neuvotellut VR:n junille oikeuden ajaa rantarataa pitkin ilman peitettyjä ikkunaluukkuja, mutta vastaavasti Suomi olisi joutunut rakentamaan vastavuoroisesti uuden rautatien Töölön ratapihalta Kivenlahteen, koska tukikohtaa olisi vahvistettu etelämpänä, Porkkalanniemellä. Kirkkonummelle olisi muuttanut sotilaiden lisäksi paljon neuvostoliittolaisia siviilejä, joilla olisi kulkulupa käydä Helsingissä ostoksilla ja asioilla ja jotkut jopa töissä. Heitä varten rautatiellä kulkisi myös henkilöjunia.

Kalustona olisi käytetty luultavasti aluksi Ganz-Mavagin dieselmoottorivaunuja, mutta kun VR:n rataverkkoa olisi sähköistetty, myös RVR:n valmistamia sähkömoottorijunia puupenkkeineen. Jossain vaiheessa 1970-lukua kun Helsinkiin olisi ryhdytty rakentamaan metroa, tulisi ajankohtaiseksi rakentaa yhdysrata tämän radan ja metron kanssa Ruoholahdessa. Metrossa käytettäisiin tietenkin samanlaisia junia kuin Moskovan metrossa.

Metro ei välttämäättä kulkisi lainkaan itä-Helsinkiin, koska "kultahammasrannikko" olisi todennäköisesti syntynyt sinne Espoon sijaan. Metro kulkisi todennäköisesti diagonaalisesti Ruoholahdesta keskustan kautta Käpylään ja Malmille, ja toinen linja Katajanokalta keskustan kautta Pitäjänmäkeen.

Kun Venäjän Federaatio olisi jättänyt tukikohdan vuokrasopimuksen uusimatta v 1994, olisi Kirkkonummi aavekaupunki, jonka hylättyjä kasarmeja ja satama-altaisiin uponneita laivoja sekä punatähdin koristeltua puupenkkijunaa tultaisiin ihmettelemään ulkomaita myöten. Rata olisi käyttökelpoinen toki uusia Espooseen rakennettavia luusia ähiöitä palvelemaan, ja helposti liitettävissä metroon. Mahdollisesti löydettäisiin Porkkalanniemen metsistä outo peitetty luolan aukko jonka takaa löytyisi suoraan etelään johtava pitkä tunneli ratakiskoineen, toki pidemmälle kun mennään, se olisi veden täyttämä......

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös