Viestiketju: Länsiterminaalin ratikkalinjat

Alunperin kirjoittanut j-lu

Raitiovaunujen leveys ei ole ensisijainen ongelma, istumapaikkojen määrän maksimointi on. Siinä ei 20 senttiä auto, jos halutaan koko vaunun mitalta 2+2 jakkarat.

Oikea ratkaisu olisi tietenkin poistaa näistä (katu)ratikoista jakkaroita ovien äärestä.

Eikö Tampereen raitiovaunut eroa aika paljon sisustuksen osalta helsinkiläisistä ja juuri siksi että kori on leveämpi? Kehuvat että tulee mahdollistamaan jopa polkupyörien kuljettamisen (jossa minun mielestäni ei ole oikein järkeä) mutta jos ajatellaan pelkästään lastenvaunujen määrää ja mahdollisia pyörätuoleja niin leveämpi on leveämpi. Onko muuten temperelaisissa lattia tasainen koko käytävällä vai onko samanlaisia luiskia kuin helsinkiläisissä?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Eikö Tampereen raitiovaunut eroa aika paljon sisustuksen osalta helsinkiläisistä ja juuri siksi että kori on leveämpi? Kehuvat että tulee mahdollistamaan jopa polkupyörien kuljettamisen (jossa minun mielestäni ei ole oikein järkeä) mutta jos ajatellaan pelkästään lastenvaunujen määrää ja mahdollisia pyörätuoleja niin leveämpi on leveämpi. Onko muuten temperelaisissa lattia tasainen koko käytävällä vai onko samanlaisia luiskia kuin helsinkiläisissä?

t. Rainer

Eroavat toki erityisesti isompien monitoimitilojen osalta, mutta ei niinkään leveyden, vaan pituuden ansiosta. Pidemmät vaunumoduulit mahdollistavat enemmän telien ulkopuolista tasaista lattiapinta-alaa - etenkin keskimmäisessä vaunumoduulissa. Tietenkään 25 cm lisäleveydestä ei ole haittaakaan avaruuden tunnun kannalta. Tämä on toisaalta ollut myös tilaajan tietoinen vaatimus: olisihan Tampereen vaunuissa voinut priorisoida myös kiinteitä istumapaikkoja suurten monitoimitilojen kustannuksella. Vastaavasti Helsingin vaunuissa olisi mahdollista poistaa kiinteitä istuimia takimmaisen vaunumoduulin pariovien tuntumasta, mikä mahdollistaisi yhtä laajan monitoimitilan taakse, kuin vaunun etummaisessakin moduulissa nyt on. Toki vaunujen sisustusta on mahdollista muokata tulevien tarpeiden mukaan vaunun elinkaaren aikana.

Tamperelaisissa Articeissa on myös luiskat telien kohdalla, joskin ne ovat varsin huomaamattomat, kuten mielestäni Helsingissäkin.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Onko muuten temperelaisissa lattia tasainen koko käytävällä vai onko samanlaisia luiskia kuin helsinkiläisissä?

Tähän täytyy sanoa, että en ole makettia käynyt katsomassa, mutta jos pysäkin korkeuden ei haluta olevan yli 30 cm, jotta bussien kanssa on mahdollista pysäkkien yhteiskäyttä ja toisaalta kiskopyörät tapaavat olla kai ennemmin luokkaa 60 cm tai vähän yli, jotta kulku olisi tasaisempaa ja pyörät kulkisivat vaihteista oikein, niin pakko.

Alunperin kirjoittanut Ketorin

Tähän täytyy sanoa, että en ole makettia käynyt katsomassa, mutta jos pysäkin korkeuden ei haluta olevan yli 30 cm, jotta bussien kanssa on mahdollista pysäkkien yhteiskäyttä ja toisaalta kiskopyörät tapaavat olla kai ennemmin luokkaa 60 cm tai vähän yli, jotta kulku olisi tasaisempaa ja pyörät kulkisivat vaihteista oikein, niin pakko.

Tampereella ratikoiden pysäkkikorkeus on 35 cm ja ratikkapysäkkejä käyttävät vain ratikat. Toki sellaisia vaihtopysäkkejä on, joissa laiturin toisella laidalla on bussipysäkki. Oletettavasti näihin tulee jonkinlainen kevyt kallistus, jotta laituri on bussien puolella hieman matalampi.

Alunperin kirjoittanut Bussimies

Tampereella ratikoiden pysäkkikorkeus on 35 cm ja ratikkapysäkkejä käyttävät vain ratikat. Toki sellaisia vaihtopysäkkejä on, joissa laiturin toisella laidalla on bussipysäkki. Oletettavasti näihin tulee jonkinlainen kevyt kallistus, jotta laituri on bussien puolella hieman matalampi.

Hommahan ratkeaa myös sillä, että bussien ajorata on ylempänä, ei tarvita kallistuksia.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Kun Länsiterminaalin keskustabussi vaihtui ratikaksi, nousi matkustajamäärä 352 % yhdessä vuodessa. Sitä on paha alkaa selitellä millään muulla kuin sillä, että ratikka nyt vaan on ratikka.

Kannattaa myös huomioida sekin, että käytännössä koko HSL:n bussikalusto on ns. low entry -mallia, jossa siis on korkea (sekä ahdas) takaosa. Se ei ole erityisen mukavaa aluetta matkatavaroiden kanssa liikkuville. Lisäksi kun bussin suurin sallittu leveys on 255 cm, niin sitä "leveysetua" ei täysmatalaan Articiin ole kuin 15 cm.

Alunperin kirjoittanut vompatti

moxu taitaa olla ratikkavastainen, kun jaksaa toistaa vanhaa tarinaa liian pienestä raideleveydestä ja liian kapeista vaunuista. Ihan sama kuinka leveitä ne vaunut ovat, niin istumapaikkoja on korkeintaan 2+2.

Haluaisin olla ratikoiden puolustaja, mutta tällä nykyisten satama-seiskojen kokemuksella se on kovin vaikeaa. Paras ruuhkaratkaisu olisi tietenkin spåra, jossa olisi pelkästään klaffipenkkejä, eli ruuhkaisimmilla reissuilla puolentoistasataa reissaajaa voisi olla kyydissä kerralla, kaljakeisseineen.
Se, miksi itse pitäisin aikataulutta Kamppiin operoivaa terminaalibussia parempana vaihtoehtona, on ihan realiteettien sanelemaa. Laivayhtiöt voisivat tuon bussiyhteyden oikeasti tarjotakin, varsinkin, jos lähteville asiakkaille saataisiin toinen, terminaalin kanssa vaihtoehtoinen lähtöselvitys (ja mahdollinen turvatarkastus) jo Kamppiin, esim.Espoon entisille lähtölaitureille. Tällöin bussi voisi ajaa terminaalialueelle, eikä kuormittaisi edustaa, jossa kuitenkin on aina sekä tulossa että menossa ratikoiden lisäksi myös tokka turistibusseja. Finlandialla olisi ainakin teoriassa jopa mahdollisuus ottaa osa asiakkaista sisään ahterissa olevien liukuportaiden kautta.
Herttaisinta on, etteivät raitiolinja ja satamasukkulabussi ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Olen melko varma, että esimerkiksi Tallinnassa uuden nelosen aikanaan tullessa kiertämään satamaterminaaleille, myös asiakkaille ilmaiset bussiyhteydet säilyvät.

Alunperin kirjoittanut moxu

Haluaisin olla ratikoiden puolustaja, mutta tällä nykyisten satama-seiskojen kokemuksella se on kovin vaikeaa

Tähän saattoikin sitten lopettaa lukemisen. Ei joukkoliikenteessä ole kyse eri liikennevälineiden puolustamisesta. Tai ei pitäisi olla. Silti tämäkin palsta on täynnä ihmeellistä ja täysin vääristä, esim ammatillisista tai muista henkilökohtaisista syistä motivoitunutta sössötystä siitä, miten toinen liikenneväline on parempi kuin toinen.

Ei ole. Kyse on tarpeesta ja sopivuudesta.

Länsisataman liikenteen hoitamisessa on kyse lopulta siitä, että mikä painoarvo sataman tuottamille lyhytaikaisille ruuhkapiikeille annetaan, kuinka hyvin ne halutaan palvella. Jos hyvin, niin pitäisi olla metro. Millään muulla joukkoliikennevälineellä ei tahdo tavallisen linjaliikenteen kapasiteetti riittää, jos alle tunnin sisään pitää hoitaa tavanomaisten lisäksi jopa 4000 tyhjästä ilmaantunutta matkustajaa pakaaseineen.

Myös raitiovaunulla pystyttäisiin kapasiteetin puolesta hyväänkin palveluun, jos olisi haluja ajaa ylimääräisiä vuoroja. Ymmärrän hyvin, ettei HSL:llä ole haluja. Ylimääräisten raitiovaunujen järjestämisessä hallilta Länsisatamaan ja takaisin laivojen aikataulun mukaan on vaivansa. Kannattavuuskin lienee siinä ja tässä. Täysi raitiovaunu muutaman pysäkinvälin on kuitenkin aika vähän, jos loput välit Koskelasta ja takaisin pitää ajaa tyhjänä. Tässä vaiheessa on myös syytä miettiä, että mikä on HSL:n tehtävä: avustaa varustamoita näiden bisneksessä vai hoitaa pkseutulaisten arjen liikkuminen?

Jos joku on varmaa, niin se, että busseilla ei tee satamaruuhkissa mitään. Kapasiteetti ei riitä edes vähää alusta ja siellä seisoisivat rekkojen kanssa ruuhkassa. HSL:n ei missään nimessä pidä aloittaa mitään sukkulabusseja. Jos varustamot haluavat sellaiset maksaa, niin siinähän.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Länsisataman liikenteen hoitamisessa on kyse lopulta siitä, että mikä painoarvo sataman tuottamille lyhytaikaisille ruuhkapiikeille annetaan, kuinka hyvin ne halutaan palvella. Jos hyvin, niin pitäisi olla metro. Millään muulla joukkoliikennevälineellä ei tahdo tavallisen linjaliikenteen kapasiteetti riittää, jos alle tunnin sisään pitää hoitaa tavanomaisten lisäksi jopa 4000 tyhjästä ilmaantunutta matkustajaa pakaaseineen.

Varsinkin kun niiden 4000 matkustajan lisäksi samaan ruuhkaan tunkee myöskin n. 4:n kaistakilometrin verran autoja tieverkkoon. Mihin saumaan se bussi oikein mahtuisi sukkuloimaan?

Seiskalla on käytännössä kaksi pysäkkiä, joilla se tyhjenee: Kampintori sekä Rautatieasema, 6T:llä jälkimmäinen.

Alunperin kirjoittanut moxu

Olen melko varma, että esimerkiksi Tallinnassa uuden nelosen aikanaan tullessa kiertämään satamaterminaaleille, myös asiakkaille ilmaiset bussiyhteydet säilyvät.

Onko missään tarkempaa dokumentointia Tallinna sataman raitiotiestä, mitä terminaaleja se palvelee, ja minne se menee?
Se olisi kyllä hyvä jos tulisi, kun nyt on joko käveltävä pitkiä matkoja tai mentävä kaiken maailman "tulipa taksoilla"

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 10:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:33 ----------

Alunperin kirjoittanut iiko

Varsinkin kun niiden 4000 matkustajan lisäksi samaan ruuhkaan tunkee myöskin n. 4:n kaistakilometrin verran autoja tieverkkoon. Mihin saumaan se bussi oikein mahtuisi sukkuloimaan?

Eikö 8 ala jossain vaiheessa kulkea myös terminaalille, ja sehän kulkisi Ruoholahden metroaseman kautta, niin silloinhan tulee enemmän valinnanvaraa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut j-lu

Jos varustamot haluavat sellaiset maksaa, niin siinähän.

Aina ihmetyttää miksi aina yritykset ovat valtiota haukkumassa mutta sitten kun pitäisi jotain itse kustantaa niin siirretään vastuu muille. Tietävät varmaan että ei se ole liian iso este matkustajamääriin vielä koko liikennesekoilu joten turha miettiä mitään, annetaan HSLn säädellä miten pystyy