Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Vs: Mitä, jos Helsingin metro olisikin pikaraitiotie?
Kaupunkikeskustoissa oli valmis ja tehokas infra, jonka avulla ihmiset pääsivät asioimaan. Kaupan tuottavuuden näkökulmasta kaupungin kasvu vain oli kurjaa, kun vielä 1960-luvulla kauppa maksoi tavaran kuljetuksesta kävelyetäisyydelle lähiöihin. Kauppa on halunnut ja suurelta osin purkanut logistiikkansa. Kuljetukset on siirretty asiakkaiden yksityisautoihin - ja asiakkaiden maksettaviksi. Ja kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin jakeluliikenteen kustannukset.
Kauppiaat ja kauppakamarit eivät myöskään ymmärrä näitä asioita itse. Terveisiä vaan kauppakamareihin!
Autoilevat asiakkaat ovat täysin marginaaliryhmä Helsingin keskustassa - kuin myös Tarmpereella ja Turussa. Helsingissä autoilijoita on luokkaa 15 %. Mitataan sitten määrässä tai liikevaihdossa, suunta on sama. Keski-Euroopan kokemusten mukaan keskustojen kaupallisen menestyksen edellytys on nimenomaan "autojen paneminen ahtaalle". Onhan se ymmärrettävää, sillä karkeasti ajatellen yhden auton saaminen keskustaan karkottaa 10 muuta asiakasta. Autottomat keskustat ja katutason raideliikenne ovat standardilääke, joka myös toimii.
Meillä kauppiaiden - paitsi mm. Aleksin kauppiaiden - mielikuvat perustuvat siihen, että kehämarkettien asiakaskunnassa autoilijoiden osuus on 95 %. Kehämarketit myyvät halpaa bulkkitavaraa varastohallityyppisistä myymälöistä, joissa ei ole henkilökuntaa. Yksinkertaisten merkonomien mielestä kaiken kaupankäynnin pitäisi olla tätä, helpointa laatua.
Merkonomit narahtavat myös alkeellisiin virheisiin. Heidän mielestään kerran viikossa kaupassa käyvä, joka tietenkin ostaa viikoksi tavaraa ja auton täyteen on hyvä asiakas. Luulisi niiden jo etukortteinensa tietävän, että ratkaisevaa on se, miten paljon asiakas tuloistaan käyttää ostoksiin, ei se, että hän maksimoi kertaoston ja minimoi käyntikerrat. Tässä mielessä kulutustavarakauppiaat sahaavat kehämarketkulttuurilla vain omaa oksaansa. He houkuttelevat ihmiset pulittamaan rahaa autokauppaan ja bensaan, jolloin jää tietenkin vähemmän rahaa muuhun kuluttamiseen.
Joukkoliikennekaupungissa kaikki on toisin... :smile:
Antero
Kaupat ovat tämän tehneet jo, ja veronmaksajien suosiollisella avustuksella. Kehämarketkulttuuri ei olisi koskaan toteutunut, jos marketit olisivat joutuneet itse vastaamaan touhun kustannuksista. Eli kustantamaan sekä tiet joita pitkin kehämarketteihin pääsee että auotot, bensan ja ajan, jotta ihmiset kehämarketteihin tulisivat....Poliittisiin näkökohtiin kytkeytyvät monet muut asiat, kuten liike-elämän mielipiteet. Jos Helsingissä autoilijat päätettäisiin laittaa vielä nykyistäkin ahtaammalle "nostamalla metro maanpinnalle eli kaduille" kaupungin keskustassa, äänestäisi elinkeino- ja liike-elämä jaloillaan ja lukuisat kaupat ja yritykset pakenisivat Helsingin niemeltä sinne, minne saa ja voi ajaa autolla.
Kaupunkikeskustoissa oli valmis ja tehokas infra, jonka avulla ihmiset pääsivät asioimaan. Kaupan tuottavuuden näkökulmasta kaupungin kasvu vain oli kurjaa, kun vielä 1960-luvulla kauppa maksoi tavaran kuljetuksesta kävelyetäisyydelle lähiöihin. Kauppa on halunnut ja suurelta osin purkanut logistiikkansa. Kuljetukset on siirretty asiakkaiden yksityisautoihin - ja asiakkaiden maksettaviksi. Ja kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin jakeluliikenteen kustannukset.
Kauppiaat ja kauppakamarit eivät myöskään ymmärrä näitä asioita itse. Terveisiä vaan kauppakamareihin!
Autoilevat asiakkaat ovat täysin marginaaliryhmä Helsingin keskustassa - kuin myös Tarmpereella ja Turussa. Helsingissä autoilijoita on luokkaa 15 %. Mitataan sitten määrässä tai liikevaihdossa, suunta on sama. Keski-Euroopan kokemusten mukaan keskustojen kaupallisen menestyksen edellytys on nimenomaan "autojen paneminen ahtaalle". Onhan se ymmärrettävää, sillä karkeasti ajatellen yhden auton saaminen keskustaan karkottaa 10 muuta asiakasta. Autottomat keskustat ja katutason raideliikenne ovat standardilääke, joka myös toimii.
Meillä kauppiaiden - paitsi mm. Aleksin kauppiaiden - mielikuvat perustuvat siihen, että kehämarkettien asiakaskunnassa autoilijoiden osuus on 95 %. Kehämarketit myyvät halpaa bulkkitavaraa varastohallityyppisistä myymälöistä, joissa ei ole henkilökuntaa. Yksinkertaisten merkonomien mielestä kaiken kaupankäynnin pitäisi olla tätä, helpointa laatua.
Merkonomit narahtavat myös alkeellisiin virheisiin. Heidän mielestään kerran viikossa kaupassa käyvä, joka tietenkin ostaa viikoksi tavaraa ja auton täyteen on hyvä asiakas. Luulisi niiden jo etukortteinensa tietävän, että ratkaisevaa on se, miten paljon asiakas tuloistaan käyttää ostoksiin, ei se, että hän maksimoi kertaoston ja minimoi käyntikerrat. Tässä mielessä kulutustavarakauppiaat sahaavat kehämarketkulttuurilla vain omaa oksaansa. He houkuttelevat ihmiset pulittamaan rahaa autokauppaan ja bensaan, jolloin jää tietenkin vähemmän rahaa muuhun kuluttamiseen.
Joukkoliikennekaupungissa kaikki on toisin... :smile:
Antero
Viimeksi muokannut moderaattori: